78826 osumaa

Terveydenhuollon tuottavuus

Tiedotusvälineet ovat täyttyneet viesteistä ammattiliittojen kevätkokouksista. Erityisesti vientiliittojen edustajilta on kuulunut sellaisia vaatimuksia, että palkankorotukset tulisi suhteuttaa alan tuottavuuteen ja palkanmaksukykyyn. Lisäpontta näille vaatimuksille on ilmeisesti saatu jo pitkään jatkuneesta nousukaudesta sekä eräiden yritysten optiojärjestelyistä. Suomennettuna viesti on tietenkin se, että vientiliittojen palkankorotusten tulisi olla tuntuvia kun taas julkisen palvelusektorin "rupusakilta" joutaa vaikka viedäkin. Ydinkysymys on se, mitenkä samalla mittarilla voisi mitata tuottavuutta esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja terveydenhuollossa.

Kati Myllymäki

Eettistä evästystä geeniseulontaan

Toukokuussa julkaistu geeniseulontatyöryhmän muistio tarjoaa tarpeellista evästystä geneettistä seulontaa ja testausta koskevaan eettiseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Eväspaketin suurimpana puutteena on, että esitettyjen suositusten merkitystä lähitulevaisuuden nopeasti muuttuvissa tieteellisteknisissä olosuhteissa on vaikea hahmottaa, koska niiden eettinen perusta on osin hämärän peitossa.

Veikko Launis

Ikä ei yksin selitä aivovammapotilaan ennustetta

Nybo työtovereineen korostaa SLL:ssä (1998;53:1619-1623) ansiokkaasti lapsen varhain hankitun, ei myötäsyntyisen aivovamman synkkää ennustetta (1). Huono prognoosi on kuitenkin ollut tunnettu jo mm. Rutterin työryhmän 70-luvun töiden perusteella (2). Nämä tutkimukset ovat ilmeisesti unohtuneet, ja tämän ryhmän lapset jäävät yhä vaille asiankuuluvaa seurantaa ja kuntoutusta. Tätä Ruotsissa tekemämme populaatiopohjainen tutkimus myös vahvistaa, sillä siitäkin huolimatta, että joka toisella oli neurologisia oireita ja löydöksiä, vain 20 % vaikean aivovamman saaneista lapsista tuli kuntoutuksen piiriin (3). Suomesta ei ole vastaavaa selvitystä, mutta on ilmeistä että tilanne on samankaltainen.

Lennart von Wendt

Vastine edelliseen

Kiitämme Lennart von Wendtiä mielenkiinnosta artikkeliimme "Vahva identiteetti auttaa selviytymään lapsuudessa saadun aivovamman seurauksista" (SLL 1998;53:1619-1623). Aikuisikään saakka ulottuneita seurantatutkimuksia lasten vaikeista aivovammoista ei tiedossamme ole. Rutterin työryhmän prospektiivisessa tutkimuksessa seuranta-aika oli 21/4 vuotta. Aineistomme koostui vuosina1959-69 liikenteessä vaikean aivovamman saaneista alle kouluikäisistä lapsista, jotka vakuutusyhtiöiden toimesta oli ohjattu Vakuutusalan kuntouttamiskeskukseen parhaan mahdollisen ammatillisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Aineiston tilastollista edustavuutta on mahdoton arvioida, koska kattavia tietoja lasten aivovammoista Suomessa ei ole, joten populaatiopohjaiselle tutkimukselle olisi tarvetta. Kyseessä on kuitenkin tietyllä aikavälillä kerätty konsekutiivinen aineisto, jonka yleistettävyysrajoitukset ovat samat kuin pienissä perusteellisesti tutkituissa aineistoissa yleensä.

Taina Nybo, Aulikki Kananoja, Anni Pentinmäki, Leo Jarho, Marjaleena Koskiniemi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat