Näkökulma näkökulmaan: sumea logiikka osa laajempaa metodologista uudisajattelua

Kommentoin Suomen Lääkärilehden numerossa 8/96 ollutta Olli-Pekka Ryynäsen ja Markku Myllykankaan kirjoitusta "Sumea logiikka ja terveydenhuollon valinnat".

Jaakko Hakula

Kommentti Jaakko Hakulalle

Kiitämme kollega Jaakko Hakulaa mielenkiinnosta ja oppineisuutta osoittavasta vastineesta kirjoitukseemme. Sikäli kun ymmärrämme, Jaakko Hakula jakaa kiinnostuneisuutemme sumean logiikan käsitteistöä kohtaan eikä oleellisia erimielisyyksiä välillämme ole.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Kolmen hoon kauhut

Britit yllättävät jälleen. Nyt leviävät hämmästys, hämmennys ja hätäännys kuin hullut hoot brittinautojen aivoista kansainvälisiin ihmismieliin.

Pisara

Lääketieteen logiikka

BMJ Publishing Group on julkaissut useamman mielenkiintoisen kirjasen, joissa käsitellään lääketieteen ongelmia. Esillä oleva kirja kuuluu tähän sarjaan. Se koostuu yhdeksästä artikkelista, joissa käsitellään logiikkaa, todennäköisyyksiä, lääketieteeseen liittyviä oikeudellisia näkökohtia, lääketieteellistä taloutta, etiikkaa ja potilaan roolia asiakkaana. Kirjoittajia on kahdeksan.

Matti Uhari

Heiluttaako häntä koiraa? Kriittinen katsaus uusiin lisääntymisteknologioihin

Patricia Stephenson ja Mardsen Wagner ovat koonneet kirjaan 11 artikkelia, joissa arvioidaan uusia lisääntymisteknologioita eri näkökulmista. Pääosa kirjasta keskittyy koeputkihedelmöityksen eri muotoihin (kuten IVF ja GIFT), mutta myös esimerkiksi munasolun irrotushoitojen tehokkuutta ja komplikaatioita arvioidaan. Artikkelit sisältävät monipuolisen katsauksen näiden teknologioiden hyötyjen ja kustannusten arviointiin, mutta myös hedelmättömyyshoitojen sosiaalisiin, eettisiin ja juridisiin puoliin.

Mika Gissler

Sag mir wo die Ärzten sind...

Suomen lääkärimäärä on 1990-luvulla kasvanut 14 325:stä 17 142:een eli 20 % ja kasvu jatkuu. Lääkärikoulutuksen vuosiluokka Suomessa on 360 opiskelijaa ja ensi kesän sisäänottomäärätkin on jo vahvistettu samalle tasolle. Lääkärityöttömyys oli huipussaan vuonna 1994, jolloin työttömiä lääkäreitä kirjattiin lähes 700. Onneksi lääkärityöttömyys kääntyi laskuun; tämän vuoden helmikuun luku oli 260. Kuitenkin lääkärimäärän kasvu on ollut lamavuosina merkittävä ja toisaalta uusia virkoja ei ole juurikaan perustettu. Mihin nämä uudet lääkärit siis ovat sijoittuneet?

Kati Myllymäki

Järjestövaliokunta - mihin sitä tarvitaan?

Suomen Lääkäriliitolla on useita valiokuntia, jotka SLL:n hallitus on asettanut lähinnä valmistelemaan esille tulevia asioita. Valiokuntien puheenjohtajana toimii hallituksen keskuudestaan valitsema henkilö. Järjestövaliokunta voi rivijäsenestä ensin alkuun tuntua varsin kaukaiselta toimielimeltä, mutta sen hoitamat tehtävät ovat kuitenkin liiton ydinolemusta ja koskettavat tavalla tai toisella jokaista lääkäriliiton jäsentä.

Anne Santalahti

Palovammojen hoidon valtakunnallinen porrastus

Vaikeiden palovammojen hoidossa alkoi 1960-luvulla voimakas kehitysvaihe. Pahoinkaan palaneet potilaat eivät nestehoidon ansiosta enää menehtyneet hoidon alkuvaiheessa palovammasokkiin. Ongelmana oli sellaisen potilaan hoito, jolla palanutta ihoa oli enemmän kuin palamatonta, ihosiirteeksi sopivaa aluetta. Varhaiseksisio eli palaneen ihoalueen poistaminen viikon kuluessa tapaturmasta muutti palovammojen leikkaushoidon. Samoihin aikoihin kehitettiin laitteet, joilla siirrettävä iho laajennettiin verkkomaiseksi. Näin ihosiirteillä voitiin peittää paljon laajempia alueita kuin aiemmin. Laajennettu ihosiirre peitettiin alkuun parkitulla ksenograftilla tai amnionkalvoilla. Myöhemmin perustettiin ihopankkeja, jotka tuottivat laajennettujen ihosiirteiden päällä käytettäviä tuoreita allografteja, glyserolissa säilytettyjä kuolleita allografteja tai syväjäädytettyjä eläviä allografteja. Immunologian kehitys, ravitsemushoito, uudet paikallishoitoaineet ja antibiootit helpottivat taistelua infektioita vastaan (1).

Jyrki Vuola, Markku Härmä

Riksomfattande nivåstrukturering av brännskadebehandlingen

Under 1960-talet inleddes ett intensivt utvecklingsskede beträffande omhändertagandet av svåra brännskadefall. Tack vare vätskebehandling kunde dödsfall till följd av brännskadechock i behandlingens begynnelseskede undvikas även vid svåra brännskador. Problemet var behandlingen av patienter som hade mer bränd hud än intakta hudområden som lämpade sig för transplantation. Tidig excision av brända hudområden inom loppet av en vecka efter traumat innebar nya rutiner jämfört med tidigare praxis vid brännskadekirurgi. Vid samma tid utvecklades instrument som möjliggjorde töjning av hudtrans-plantat till s.k. meshing. Tack vare denna teknik kunde man täcka mycket större områden än förut. Ovanpå det vidgade hudtransplantatet lades initialt ett garvat xenograft eller amnionhinnor. Senare etablerades hudbanker som producerade färska allograft för täckning vid meshingteknik, döda allograft som förvarades i glycerol samt djupfrysta, levande allograft. Immunologins utveckling, nutritionsterapi, nya substanser för lokal behandling samt antibiotika underlättade kampen mot infektioner (1). Tack vare utvecklingen förbättrades även behandlingsresultaten. I början av 1950-talet avled fortfarande genomsnittligt hälften av patienterna med 35-procentiga brännskador. Nuförtiden överlever på de mest kompetenta brännskadecentren inte sällan över hälften av patienter med 80-procentiga brännskador (2).

Keskitetty palovammojen hoito HYKS:ssa Kokemukset ensimmäisten kuuden vuoden ajalta

Suomen ensimmäinen palovammaosasto avattiin Töölön sairaalassa marraskuussa 1988. Vuosina 1989-94 osastolla hoidettiin 533 palovammapotilasta. Osastohoitoa tarvitsevia palovammapotilaita on tullut vuosi vuodelta lisää, sen sijaan tehohoitopäivien määrä on pysynyt vakiona vuoden 1991 jälkeen. Yleisimmin vammat ovat olleet käsissä ja kasvoissa, ja tavallisin potilas oli työikäinen mies. 60 % potilaista oli ollut humalassa vamman sattuessa, ja lähes joka kymmenes vamma sattui saunassa. Osaston potilaiden kuolleisuus kuuden ensimmäisen toimintavuoden aineistossa oli alle 5 %. Vaikeita palovammoja saaneet potilaat on lähetetty herkästi asiantuntevaan hoitoon HYKS:n muista klinikoista sekä jäsenkunnista, mutta vain harvoista ulkokunnista. Vaikeiden palovammojen hoito tulisi kuitenkin Suomessa keskittää valtakunnallisesti kahteen yliopistosairaalaan.

Sirpa Asko-Seljavaara, Jyrki Vuola, Markku Härmä, Nils Svartling, Eila Manninen-Kauppinen