75993 osumaa

Stressiproteiinit, gammad-T-solut ja Behçetin tauti

Behçetin tautia sairastavien potilaiden gammad-T-solut reagoivat voimakkaasti mykobakteereista peräisin olevaan 65 kD -stressiproteiiniin. Proteiinissa on useita ihmisen vastaavan proteiinin kanssa yhteneviä jaksoja. Potilaiden gammad-T-solut reagoivat normaalia voimakkaammin myös synteettisesti valmistettuihin yhteneviin jaksoihin. alfab-T-solujen reagoivuudessa ei vastaavaa ilmiötä havaittu.

Matti Viljanen

Suomen lääkemarkkinat 1995

Lääkevalmisteiden myynnin arvo tukkuhinnoin oli viime vuonna 4,4 miljardia markkaa. Avohoidon osuus tästä oli 3,53 miljardia eli 80 %. Vähittäishinnoin lääkkeiden kokonaismyynti oli noin 6,7 miljardia markkaa. Vuoteen 1994 verrattuna myynti kasvoi 10 prosenttia. Reseptilääkkeiden osuus avohoidon kokonaismarkkinoista oli 77 %. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan avohoidon lääkemarkkinoiden tilaa ja kehitystä vuonna 1995. Tiedot perustuvat pääosin Suomen IMS Oy:n tuottamiin tukkumyynnin tilastoihin.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Huttusen ja Hännisen ehdotukset valtakunnalliseen suunnitelmaan

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiesten ehdotukset on lisätty sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan. Lisäyksen mukaan alueen erikoissairaanhoitoa kehitetään siten kuin ylijohtaja Jussi Huttunen ja läänin sosiaalineuvos Esko Hänninen vastikään valmistuneessa raportissa ehdottavat. Jos Uudellamaalla ei päästä sopimukseen erikoissairaanhoidon työnjaosta sairaanhoitopiirien ja HYKS:n omin voimin lokakuun loppuun mennessä, valtioneuvosto ryhtyy toimiin asian ratkaisemiseksi.

Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta tehostuu

Koko ajan yleistyvien yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta tehostuu. Eduskunnalle on annettu lakiehdotus, jonka mukaan yksityistä sosiaalipalvelutoimintaa varten on anottava lupa lääninhallitukselta, jos toiminta on ympärivuorokautista. Lääninhallitus voi lupaa myöntäessään arvioida henkilökunnan riittävyyden ja koulutuksen sekä mm. tarkistaa toimitilojen ja välineiden asianmukaisuuden.

o Raskaudenaikaista toksoplasmainfektiota kannattaa seuloa?

Maamme raskaana olevista naisista valtaosa, 80 prosenttia on toksoplasma vasta-ainenegatiivisia eli alttiina toksoplasmainfektiolle. Vuosittain ilmenee noin 130 raskaudenaikaista primaari-infektiota, joista syntyy 50-60 synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavaa lasta. Heistä useimmille kehittyy vuosien kuluessa näkö- ja keskushermostovaurioita. Raskaudenaikaisen lääkehoidon arvioidaan vähentävän puolella sikiön tartuntariskiä. Valtakunnallinen seulonta on perusteltua ja taloudellisesti kannattavaa.

Maija Lappalainen

o Seuloako vai ei?

Maija Lappalainen ottaa kirjoituksessaan varsin reippaasti kantaa sen puolesta, että Suomessa tulisi käynnistää raskaudenaikainen seulonta toksoplasma-alkueläimen aiheuttamien ensitartuntojen löytämiseksi. Ensitartunta johtaa varsin usein myös sikiön tartuntaan, josta pahimpia seurauksia voivat olla vaikea-asteiset pysyvään vammautumiseen johtavat neurologiset vauriot. Nykyisen käsityksen mukaan sikiön tartunnanvaaraa voidaan ehkäistä merkittävästi, jos äidin tartuntaa hoidetaan oikeiden lääkkeiden avulla.

Pauli Leinikki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030