Näkövammaisuus ja subjektiiviset näkövaikeudet vanhusväestössä

Väestöpohjaisessa poikkileikkaustutkimuksessa Oulun ympäristössä todettiin, että 70 vuotta täyttäneestä väestöstä 59 %:lla oli normaali tai lähes normaali näöntarkkuus, heikkonäköisiä oli 10 % ja sokeita 2 %. Näkövammaisten osuus suureni siten, että 70-79-vuotiaista heitä oli 5 % mutta 90 vuotta täyttäneistä kolmannes. Jos näkövammaisuuden esiintyvyys olisi sama (12 %) koko ikääntyneessä väestössä, Suomessa olisi noin 55 000 näkövammaisuuden kriteerit täyttävää yli 70-vuotiasta. Näkökyvyssä oman ilmoituksen mukaan ilmenneet ongelmat eivät kuitenkaan aina vastanneet objektiivista näöntarkkuusarvoa, ja kaukonäössä koettiin yleensä vähemmän vaikeuksia kuin lähinäössä. Tärkeimmät syyt näkövammaisuuteen olivat verkkokalvon ikärappeuma, harmaakaihi ja glaukooma. Näistä harmaakaihi ei ilmene esimerkiksi Näkövammarekisterin tilastoista, koska sen aiheuttama haitta ei yleensä ole pysyvä, vaan on ainakin osittain korjattavissa kaihileikkauksella.

Heli Hirvelä, Leila Laatikainen

Lyhyellä yksilöllisellä sairaalakuntoutuksella yhtä hyvät tulokset kuin pitemmällä laitoskuntoutuksella

Sairaalan järjestämä lyhyt, yksilöllinen kuntoutusjakso näyttää tuottavan aivan yhtä hyviä tuloksia kuin pitempi kuntoutusjakso kuntoutukseen erikoistuneessa laitoksessa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa verrattiin tuloksia kahdessa potilasryhmässä, joista toinen kuntoutui laitoksessa, toinen sairaalan omalla kuntoutusosastolla. Asiakkaiden kuntoutustarve johtui yleensä tuki- ja liikuntaelinsairaudesta.

Eeva Leino, Viljo Rissanen, Anna Jormakka, Karl-August Lindgren, Risto Ikäheimo

Mini-interventiohoidon teho alkoholihaittojen ehkäisyssä Katsaus terveydenhuollossa tehtyihin tutkimuksiin

Alkoholin suurkulutuksen varhaisen hoidon, mini-intervention, tehoa on selvitetty terveydenhuollossa 15 kontrolloidussa tutkimuksessa 12 maassa. Mukana tutkimuksissa on ollut yli 5 000 suurkuluttajaa, sekä miehiä että naisia. Tulokset niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidostakin ovat yhdensuuntaisia: hoidon myötä alkoholin kulutus ja suurkuluttajien määrä vähenevät merkitsevästi. Mini-interventiohoito on kustannuksiltaan edullinen ja muodoltaan hyvin terveydenhuollon nykytoimintoihin soveltuva. Sen laaja-alaisen käyttöön ottamisen perus- ja työterveyshuollossa sekä erikoissairaanhoidossa voidaan odottaa johtavan huomattavaan alkoholihaittojen vähenemiseen.

Kaija Seppä

Somatisoivan potilaan tutkimuskierre Pettävä ruumis ja katetun pöydän mysteeri

Psykosomaattisen potilaan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen hoidossa on vaikeaa. Oireilun taustalla usein vaikuttavan varhaisen tyydyttämättömyyden ymmärtäminen auttaa näiden potilaiden kohtaamisessa ja mahdollistaa tutkimuskierteen katkeamisen. Nykyisellään tärkein hoitotulos onkin usein potilaan sitoutuminen yhteen hoitopaikkaan. Valtaosa on psykiatriseen tutkimukseen tullessaan voimansa loppuun käyttäneitä, eikä heidän työkykyään voida enää palauttaa. Psykiatrista konsultaatiota tarvittaisiin oireilun varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan saada kokonaisnäkemys potilaasta ja mahdollistetaan hänen jäljellä olevien voimiensa palautuminen rakentavaan käyttöön.

Heli-Tuulie Koivumaa-Honkanen, Anneli Heikkinen

Luomien seuranta ja melanooma

Melanoomatapausten määrä on Suomessakin kasvussa. Useimmat disseminoituneeseen melanoomaan sairastuneet menehtyvät tautiin jo vuoden kuluessa metastaasien toteamisesta, joten melanooman toteaminen jo varhaisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Siitä, onko luomien tarkkailusta hyötyä, on niukasti tutkittua tietoa, joskin toimenpide usein oletetaan hyödylliseksi. Melanooman harvinaisuuden takia satunnaistetun tutkimuksen tekeminen asiasta on hankalaa, mutta tapaus-verrokkitutkimus on nyt julkaistu.

Heikki Joensuu

Halvauspotilaan ravitsemuksessa gastrostomia on ylivoimainen

Lähes puolet halvauspotilaista potee jonkinasteista nielemishäiriötä. Usein häiriötä ei huomata, ennen kuin potilas saa aspiraatiopneumonian, ja tällöin eteen tulee nenä-mahaletkun käyttäminen. Nenä-mahaletkun toimivuus ja pysyvyys on kuitenkin pitkän päälle varsin kyseenalaista, ja niinpä Britanniassa onkin etsitty vaihtoehtoa vertaamalla nenä-mahaletkua ja gastrostomiaa.

Robert Paul

Lactobacillus GG ja sepsis

Valio on ryhtynyt voimalla markkinoimaan Lactobacillus GG:tä sisältävää maitoa "pelastajabakteerina", joka pistää kerralla kuntoon maha-suolikanavan ongelmat. Jo tätä ennen, itse asiassa runsaan viiden vuoden ajan, on ollut markkinoilla Lactobacillus GG:tä sisältävää jugurttia ja herajuomaa. Näitä on käytetty vuosittain noin 3 miljoonaa kiloa, eli koko Suomessa arviolta 40 000 ihmistä on käyttänyt näitä tuotteita. Odotukset maidon käytöstä lienevät moninkertaiset.

Pentti Huovinen

Moniresistentin tuberkuloosin tarttuminen lentokoneessa

Otsakkeen dramatiikasta huolimatta lentokone ei ole sen kummallisempi paikka kuin mikään muukaan suljettu tila tuberkuloosin tarttumisen suhteen. Tämä kävi selvästi ilmi, kun lähes terminaalivaiheen keuhkotuberkuloosia sairastanut nainen matkusti neljä pitkää lentoa Honolulun ja Baltimoren välillä. Kaikkein huonoimmassa kunnossa nainen oli viimeisellä lennolla; hän kuoli verensyöksyyn viikon kuluttua lennosta. Tuberkuliinitestin perusteella tartuntoja tapahtui varmuudella vain viimeisellä lennolla ja silloinkin aivan lähipenkeissä istuneisiin matkustajiin. Tilanteen vakavuutta lisäsi naisen tuberkuloosibakteerin resistenttiys neljälle keskeiselle tuberkuloosilääkkeelle. Onneksi kukaan tartunnan saaneista ei ole sairastunut, ainakaan vielä.

Matti Viljanen

Ei sittenkään tyroksiinia Basedowin tautiin?

Vuonna 1991 julkaistiin Japanista tieto, jonka mukaan tyroksiinin kombinoiminen karbimatsoliin vähentää Basedowin taudin relapsifrekvenssiä 35 %:sta 2 %:iin verrattuna karbimatsoliin yksistään puolentoista vuoden seurannan aikana. Jo tätä ennen oli asiaa tutkittu, tosin vähemmän selvin näytöin tyroksiinin hyödyllisyydestä. Perusajatus tyroksiinin lisäämisessä on, että tyroksiinia käytettäessä voidaan käyttää suurempaa tyreostaattiannosta, minkä puolestaan arvellaan vaikuttavan tehokkaammin varsinkin Basedowin taudin immunologisiin taustasyihin.

Robert Paul

Kolesterolisynteesin estäjät

Suomessa on kaupan neljä kolesterolisynteesin estäjää, statiinia. Fluvastatiini ja pravastatiini ovat sellaisenaan aktiivisia, lovastatiini ja simvastatiini aihiolääkkeitä. Tavanomaisin annoksin ne pienentävät seerumin kokonaiskolesterolia keskimäärin 15-30 %, LDL-kolesterolia 20-40 % ja triglyseridejä 5-20 %. HDL-kolesterolin pitoisuus suurenee yleensä 2,5-10 %. Statiinit eroavat toisistaan lähinnä vain vaikutustensa voimakkuuden ja farmakokineettisten ominaisuuksiensa suhteen.

Jorma Viikari, Pauli Ylitalo