75993 osumaa

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Normiohjauksen väheneminen, lama ja terveyskasvatuksen järjestämistä koskevat muutokset terveyskeskuksissa

Terveyskasvatusta kehitettiin terveyskeskuksissa 1970- ja 1980-luvuilla keskushallinnon normiohjauksessa. Kunnallisten terveyspalvelujen järjestämistä koskeva valtionhallinnon normiohjaus purettiin 1990-luvun alussa. Kuntien oman päätösvallan kasvu osuu samaan ajanjaksoon rinnan laman aiheuttamien talousvaikeuksien kanssa. Terveyskasvatuksen järjestämisessä suurimmat muutokset näyttävät tapahtuneen väestötason terveyskasvatuksen toimintaedellytyksien vähenemisenä. Sen sijaan yksilöihin kohdistuvien terveystarkastusten ja seulontojen määrät ovat pysyneet ennallaan.

Seppo Miilunpalo, Jukka Laitakari

Lapsen myötämääräämisoikeus lastensuojelussa

Suomen lainsäädäntö perustuu yhdenmukaisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa ajatukselle, että lapsi on omien oikeuksiensa subjekti ja ottaa osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lastensuojelussa puhutaan yleensä mieluummin lapsen myötämääräämis- kuin itsemääräämisoikeudesta siitä syystä, että alaikäisen holhoojalla on vastuuta ja oikeuksia lapsen suhteen. Tosin lapsella on myös eräitä varsin pitkälle meneviä oikeuksia jopa ohi tuomioistuimen päätöksen.

Sirpa Taskinen

Mielenterveyspalvelujen tilasta selvitys: Rakennemuutos merkitsi vain sairaaloiden alasajoa

Mielenterveyspalvelujen kunnianhimoinen valtakunnallinen kehittämisohjelma on kutistunut pelkäksi laitosten alasajoksi. Avohoitoa ei kehitetty tarpeeksi eikä sen toimintatapoja muutettu. Nyt tarvitaan laaja psykiatristen avopalvelujen kehittämisohjelma, sanoo mielenterveyspalvelujen tilaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvittänyt pääjohtaja Vappu Taipale. Selvityksen varsinainen toimenpideohjelma annetaan julkisuuteen vasta sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt iltakoulussaan selvityksen tuloksena syntyneen muistion.

Suvi Sariola

Miten tieto muuttuu käytännöksi? Terveydenhuollossa etsitään tarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä

Sairastavuuden ja resurssien erot eivät riitä selittämään terveydenhuollon hoitokäytäntöjen tuntuvaa vaihtelua kunnittain ja alueittain, ja vaihtelun tarkempi selvitys on tuonut esiin epätarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä. Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi, etteikö hoitokäytännöissä olisi parantamisen varaa, mutta miten muuttaa tieto käytännön toiminnaksi, ja mitä pitäisi tehdä, että hyvät hoitokäytännöt leviäisivät nopeasti ja kattavasti, kysyttiin sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Kuntaliiton ja Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin seminaarissa.

Suvi Sariola

Päätöksenteko lapsettomuushoidoissa ja sikiödiagnostiikassa Mahdottomia valintoja?

Ihmisen omat mahdollisuudet hallita elämäänsä vaikuttavat varsinkin viime vuosikymmenen aikana kovasti laajentuneen, joidenkin mielestä lähes rajattomuuteen asti. Moneen ennen väistämättömään kohtaloon ei tarvitsekaan enää tyytyä; ihminen voi uskotella itse säätelevänsä elämäänsä, ainakin asiantuntijoiden kanssa. Mitä tämä ajattelu merkitsee, kun on kysymys lapsen saamisesta? Hyvin usein kuulee nykyään lapsia "tehtävän" tai "hankittavan". Onko lapsi siis tuote tai hankinta muiden joukossa nuorenparin listalla? Mitä on silloin tulosvastuu? Entä laadunvalvonta?

Maija Mäkelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030