Uutta tietoa virushepatiiteista

Hepatiittia aiheuttavista viruksista on viime aikoina saatu huomattavasti lisää tietoa. Viime vuoden alussa tunnettiin viisi hepatiittivirusta: veriteitse tarttuvat hepatiittivirukset B, C ja D sekä fekaali-oraaliteitse tarttuvat A ja E. Vuoden kuluessa löytyi kuitenkin yllättäen peräti kolme uutta hepatiittivirusta. Myös ennestään tunnetuista hepatiittiviruksista on kertynyt uutta tietoa.

Pirkko Pohjanpelto

Akantamebakeratiittia Suomessakin

Akantameba on vesissä ja maaperässä elävä alkueläin, joka voi aiheuttaa vaikeahoitoisen, pahimmassa tapauksessa sokeuttavan keratiitin. Suurin osa tautiin sairastuneista on ollut piilolasien käyttäjiä, jotka ovat hoitaneet puutteellisesti linssien puhdistuksen ja desinfektion. Taudin lääkehoito on vaikea, ja ennuste on ratkaisevasti riippuvainen diagnosoinnin nopeudesta. Akantamebainfektion mahdollisuus on syytä muistaa hoidettaessa piilolasien käyttöön tai silmätraumoihin liittyviä keratiitteja.

Olli-Pekka Lehtonen, Minna Vesaluoma, Marja-Liisa Vuori, Tuuli Linna, Liisa Jokipii, Timo Tervo

Embolektomia akuutin alaraajaiskemian hoidossa - aikansa elänyt vai käypä vaihtoehto?

Embolektomia on melko yksinkertainen toimenpide, jonka tulokset alaraajan veritulppien hoidossa ovat hyvät. Pian oireiden alettua päivystysluonteisesti tehtynä se yleensä poistaa kuolion vaaran. Ehtona on kuitenkin oikea diagnoosi; aina ei ole helppo erottaa emboliaa kroonisen verenkierronvajauksen äkillisestä pahenemisesta.

Hannu Savolainen

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia masennuksen hoidossa

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia on aktiivinen ja ajallisesti rajattu, hyvin organisoitu ja oivallusta edistävä ongelmanratkaisukeskeinen terapiamuoto. Terapia käsittää yleensä 15-20 istuntoa 3-4 kuukauden aikana. Kognitiivinen psykoterapia sopii potilaille, jotka kärsivät masennusoireista. Myös pitkäaikaisesti masentuneet voivat hyötyä kognitiivisen terapian yhdistämisestä lääkehoitoon. Kognitiivisen terapian vaikutus kestää pitempään kuin lääkehoidon, ja näin se voi siirtää masennuksen uusiutumista myöhemmäksi. Potilasta kannustetaan kehittämään itsenäisiä selviytymistaitoja. Hän oppii itsehavainnointimenetelmiä ja alkaa sisäistää terapeutin käyttämiä tekniikoita. Yleislääkäri voi hyvin soveltaa vastaanotollaan kognitiivisen terapian menetelmiä hoitaessaan masentuneita potilaita.

Maria Häkkänen, Simo Saarijärvi

Alkoholin ongelmakäyttäjä psykiatrisen sairaalan päivystysvastaanotolla

Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan päivystysvastaanotolla kävi kahden ja puolen vuoden aikana 564 potilasta, joiden diagnoosi liittyi alkoholinkäyttöön. Käyntejä näillä potilailla oli kaikkiaan 1 118, mikä oli 15 % klinikan koko käyntimäärästä. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kahdessa kolmasosassa käynnin syynä oli alkoholismi, noin viidesosa käynneistä johtui elimellisestä aivo-oireyhtymästä ja 15 % humalasta tai krapulasta. Kolmasosa käynneistä johti potilaan ottamiseen välittömästi sairaalaan. 29 potilasta käytti yli neljänneksen päivystysvastaanottoajoista. Tulokset osoittavat, että alkoholinkäyttäjien hoidossa ja hoidon porrastuksessa on puutteita, joista aiheutuu tarpeettomia päivystyskäyntejä.

Jari Lehtonen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine, Alpo Peltoniemi, Matti Isohanni

Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen

Obstetrinen verenpaineenmittaus syynissä

Yleislääketieteessä ja sisätautiopissa merkitään potilaan diastoliseksi verenpainearvoksi se mittarilukema, joka todetaan, kun kyynärtaipeesta kuunnellen verenvirtausäänet lakkaavat kuulumasta - siis Korotkoffin V ääni. Sen sijaan mm. WHO:n virallisessa susoituksessa obstetriikassa diastolinen arvo on se arvo, joka saadaan Korotkoffin IV äänen kuuluessa, eli kun virtausääni muuttuu soinnittomaksi. Syy tähän eroon on ollut käsitys, että raskauden aikana valtimokomplianssi muuttuu ja että Korotkoffin V ääni siksi kuuluu vasta hyvin matalilla arvoilla, jolloin siis diastolinen arvo tulee liian matalaksi.

Robert Paul

Ravinnon flavonoidit ja sepelvaltimotautikuolleisuus suomalaistutkimuksessa

LDL:n hapettuminen näyttää olevan keskeinen ateroskleroosin tekijä. Siksi on järkevää selvittää, onko yhteyttä antioksidanttien käytön ja sepelvaltimotaudin välillä. Flavonoidit ovat kasvikunnassa esiintyviä polyfenolirakenteita sisältäviä yhdisteitä, jotka toimivat luonnon antioksidantteina.

Robert Paul

Infarktin diagnoosi ja vasen haarakatkos

Elektrokardiografian eräänlaisia opinkappaleita on ollut, että jos potilaalla on vasen haarakatkos (LBBB), ei infarktidiagnoosia voi EKG:n perusteella tehdä. Kirjallisuudessa on kuitenkin mainintoja tietyistä tyypillisistä EKG-muutoksista, joita tässä tilanteessa voi esiintyä. GUSTO-1-tutkimuksen yhteydessä kertyi sen verran paljon informaatiota, että tutkijat saivat päähänsä selvittää millaiset vasemman haarakatkoksen ja akuutin infarktin väliset suhteet todellisuudessa ovat.

Robert Paul

Sokerisia mikrobilääkkeitä

Pystyäkseen aiheuttamaan taudin mikrobin on ensin tartuttava isännän soluun. Tavallisimmin tämä tapahtuu siten, että mikrobin ulokkeiden proteiini sitoutuu solun pinnan sokereihin. Näin patogeeni saavuttaa jalansijan limakalvojen epiteelisoluissa, lisääntyy, pääsee solun sisään ja aiheuttaa infektion. Miksipä ei bakteereita voitaisi huijata tarjoamalla niille lyhyitä sokeripätkiä täyttämään kaikki tarttumispaikat, jotta ne liukuisivat haittaa aiheuttamatta ohi solupinnan sokerien.

Heikki Arvilommi