Utsikt mot Norden

Nordiska kontaktmannaorganet för narkotikafrågor har gett ut en rapport kallad Injektionsmissbrukare i Norden med hiv/aids - omfattning, behandling, nationella strategier. I boken sammanfattas de nordiska ländernas strategier för att bekämpa hiv-epidemin bland missbrukare. Överläkare Juhani Lähdevirta från Aurora sjukhus i Helsingfors har varit finländsk representant i gruppen.

Svante Stenman

Antihistamiinin paikallinen käyttö rinokonjunktiviitissa

Allergiseen nuhaan on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja, joista antihistamiinilääkitys on perinteisin. Antihistamiinien etuja ovat nopea vaikutus ja mahdollisuus käyttää valmisteita joko säännöllisesti tai ainoastaan tarpeen mukaan. Vanhoilla antihistamiineilla on monenlaisia haittavaikutuksia, joista vireyteen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävimpiä. Uusien, toisen sukupolven H1-salpaajien valttina on väsyttämättömyys, mutta niiden kohdalla on ilmennyt interaktio-ongelmaa ja tähän liittyen vakavien sydänperäisten komplikaatioiden mahdollisuutta. Ainoa paikallisesti nenään ja sidekalvolle annosteltava antihistamiini on levokabastiini. Se kuuluu niihin uusiin H1-salpaajiin, jotka kliinisten tutkimusten ja tähänastisten kokemusten mukaan ovat sekä tehokkaita että turvallisia. Lääke annostellaan suoraan kohde-elimeen, joten vaikutus alkaa nopeasti. Herkistymistä paikallisena haittavaikutuksena on toistaiseksi todettu vain yksittäisissä tapauksissa.

Pirkko Ruoppi

Luovia ajatuksia tietokoneelta

Neuroverkkoja on käytetty vaikeiden hahmontunnistusongelmien ratkaisuun myös lääketieteessä. Nyt niitä on ryhdytty käyttämään keksintöjen systemaattiseen tekemiseen.

Erkki Karjalainen

Parantaako paasto sittenkään?

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen yleistyessä myös paaston suosio on kasvanut. Tampereen yliopistossa 22.3.96 tarkastetussa THL Helena Frankberg-Lakkalan väitöskirjassa esitettiin paaston tuovan subjektiivista hyvää oloa, parantavan terveyttä objektiivisin mittarein arvioituna ja muuttavan terveyskäyttäytymistä edullisemmaksi. Työ sai suurta julkisuutta television pääuutislähetys mukaan luettuna. Kirjan kriittinen arviointi paljastaa kuitenkin, ettei terveysvaikutuksille löytynyt kiistatonta näyttöä.

Mikael Fogelholm

Käytetäänkö meillä liian paljon "lepositeitä" ja eristystä psykiatrisessa hoidoss?

Psykiatrisessa hoidossa joudutaan aina käyttämään myös vastentahtoisia hoitokeinoja. Niitä tulisi käyttää kuitenkin mahdollisimman vähän. Kirjoittajan mielestä tarvitaan asenteiden muutosta ja lepositeiden ("pakkopaitojen") käytöstä luopumista aina kun se on suinkin mahdollista. Vuoden 1978 alussa voimaanastuneen mielisairaslain osauudistuksen yhteydessä on pakkokeinojen käyttö psykiatrisessa hoidossa rajattu koskemaan ainoastaan niitä tilanteita, jolloin henkilö on hoidossa tahdostaan riippumatta. Lääkintöhallituksen ohjeiden täydennyksenä se kiinnitti huomiota seuraaviin näkökohtiin:

Kalle Achté

Subkliininen hypertyreoosi

Kollegat Kivikko ym. (SLL 12/96, s. 1301-1303) toteavat syystä että kun lääkäri tapaa potilaan jolla on eteisvärinä, on aina muistettava, että sen syynä voi olla tyreotoksikoosi. Tämä on tärkeä huomautus; S-TSH olisi aina tutkittava, kun ensi kerran toteaa, että potilaalla on eteisvärinä.

Peter Wahlberg

Anatomisten leikkelyjen alku Turun akatemiassa

Anatomian havainto-opetus on lääkärikoulutuksen kulmakiviä. Sen järjestäminen on kuitenkin tuottanut usein suuria vaikeuksia. Vaikka käytettävissä oli-sikin asianomaiset tilat, niin ainakin tarvittavien vainajien saantiin on liittynyt monenlaisia ongelmia.

Arno Forsius

Valohoidosta (avo)hoitoon

Sairaanhoidon alasajo vaikuttaa ikiliikkujan suunnittelulta. Kysymykseen oliko muna ennen kanaa vastaavat seksologit, että molempiin kohdistuu kyltymätön kysyntä.

Pisara

Uudenmaan unelma 800 miljoonan säästöistä

Uudenmaan ja Helsingin erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Jussi Huttunen ja Esko Hänninen tekivät varsinaisen selvitystyönsä jo kesän 1994 aikana. He tulivat tuolloin julkisuuteen ensilukemalta sangen harmittomalta näyttävällä toimenpideohjelmalla, joka lupasi säästövaikutuksiksi käyttömenojen pysyvän 20 %:n aleneman vuoteen 2000 mennessä eli Uudenmaan erikoissairaanhoidon neljän miljardin markan kuluista säästöksi vähintään 800 miljoonaa markkaa/vuosi.

Taito Pekkarinen

Nylands dröm om besparingar på 800 miljoner

Jussi Huttunen och Esko Hänninen, som fått i uppdrag att utreda den specialiserade sjukvården i Nyland och Helsingfors, utförde sitt egentliga utredningsarbete redan under sommaren 1994. De offentliggjorde då ett åtgärdsprogram som vid första anblicken föreföll ganska oförargligt och utlovade resultat i form av en bestående sänkning av driftskostnaderna på 20 procent fram till år 2000, med andra ord besparingar på minst 800 miljoner mark per år av de fyra miljarder mark som Nylands specialsjukvård betingar.