78638 osumaa

Kuumeinen diabeetikko - hoida ennen koomaa

Tulehdustautiin sairastuneen diabeetikon sokeritasapaino huononee usein ja samalla äkillisten, jopa hengenvaarallisten aineenvaihdunnan komplikaatioiden vaara suurenee. Diabeettinen ketoasidoosi, hyperosmolaalinen ei-ketoottinen tila ja laktaattiasidoosi ovat verrattain harvinaisia tiloja, mutta ne ovat hyvin estettävissä, kun diabeetikko tai häntä hoitavat henkilöt huolehtivat sairauspäivien aikana riittävästä nesteytyksestä sekä oikeasta oireen- ja syynmukaisesta lääkityksestä. Jos kotihoito ei riitä ja ongelmia kehittyy, ajoissa aloitettu sairaalahoito estää näihin usein tavallisten tulehdustautien laukaisemiin tiloihin liittyvän kuolleisuuden.

Olli Arola

Vaskuliittien kliininen kuva ja diagnostiikka

Vaskuliitit ovat kirjava joukko sairauksia, joissa verisuonten seinämässä on jonkinasteinen tulehdus. Niiden vauriomekanismi on immunologinen, joskin eri taudeissa erilainen. Vaskuliittien diagnostiikka ja seuranta on tarkentunut sen jälkeen, kun valkosoluvasta-aineet löydettiin; niitä esiintyy erityisesti pienten suonten vaskuliiteissa, kuten Wegenerin granulomatoosissa, mikroskooppisessa polyangiitissa ja Churg-Straussin oireyhtymässä. Vaskuliittien hoidotulokset ovat parantuneet, kun käyttöön on otettu kortikosteroidin ja solunsalpaajien yhdistelmähoito. Hoito aloitetaan aina erikoissairaanhoidossa, mutta jatkohoito järjestetään yleensä yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Monet vaskuliitit ovat kroonisia sairauksia, ja potilaiden seuranta kestää vuosia.

Jukka Mustonen, Markku Korpela, Anna-Maija Haapala, Ari Miettinen

Punkkien välityksellä tarttuvat infektiot

Puutiaisen pureman seurauksena voi Suomessa sairastua lähinnä kahteen tautiin, Lymen borrelioosiin (LB) tai puutiaisaivokuumeeseen (TBE). Puutiaiset (Ixodes ricinus -ryhmä) ovat erittäin yleisiä Ahvenanmaalla sekä saaristoalueella, mutta niitä esiintyy koko Etelä- sekä Keski-Suomessa, ja ne ovat aktiivisia huhti-toukokuusta aina loka-marraskuuhun asti. Tartuntariskiin vaikuttavat puutiaisten esiintymistiheys, ajan pituus, jonka punkki on ollut kiinnittyneenä ihmiseen sekä se, miten suuri osuus alueen puutiaisista kantaa borreliaa tai puutiaisaivokuumevirusta.

Jarmo Oksi

Ikääntyvät kehitysvammaiset - haaste terveydenhuollolle

Kehitysvammaisten eliniän pidentyessä on syntynyt uusi väestöryhmä: ikääntyneet kehitysvammaiset. Ryhmän erityispiirteenä on kehitysvammaisuuteen liittyvät vanhenemisongelmat, joita tuottavat mm. ikääntyneen kehitysvammaisen määrittelyn vaikeus, ryhmän monimuotoisuus ja lääketieteellisten ongelmien moninaisuus. Kehitysvammaisten terveydelliset ongelmat liittyvät kiinteästi elämässä selviytymiseen ja asumiseen. Kun kehitysvammaiset ovat siirtyneet pois laitoksista avoyksikköihin, on heidän terveydenhuoltonsa siirtynyt avoterveydenhuoltoon. Avohuoltoa suunniteltaessa on terveyspalveluihin kiinnitettävä erityistä huomiota, koska avohuollon palvelujen piirissä olevien kehitysvammaisten määrä kasvaa jatkuvasti.

Kristiina Patja, Matti Iivanainen

Ei sittenkään syöpä

Mammografiaseulonnassa herännyt väärä syöpäepäily voi aiheuttaa säikähdyksen lisäksi myös kustannuksia ja morbiditeettia. Väärän positiivisen löydöksen vaara suurenee seulontatutkimusten määrän lisääntyessä, mutta tarkkaa tietoa väärien positiivisten löydösten määrästä ja merkityksestä on ollut vain vähän. Asian selvittämiseksi Yhdysvalloissa on nyt tutkittu retrospektiivisesti 2 400:n 40-69-vuotiaan naisen vaiheita 10 seulontavuoden ajalta, jolloin heille tehtiin 9 762 mammografiakuvausta ja 10 905 rintojen kliinistä tutkimusta.

Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat