Masennuksen diagnostiikan ongelmat terveyskeskuksessa

Masennuksen diagnosointi on todettu vaikeaksi tehtäväksi perusterveydenhuollossa. Diagnosointia voivat vaikeuttaa masennuksen epätyypillinen oirekuva tai kroonisuus. Lääkärit eivät myöskään helposti tunnista vaikean masennuksen taudinkuvaa. Diagnosointia voi parantaa koulutuksella sekä kiinnittämällä huomiota vastaanottotapahtumaan ja masennuksen epidemiologiseen tietämykseen. Runsas terveydenhuoltopalvelujen käyttö taas saattaa johtaa lääkärin ajatukset liiankin usein masennukseen, varsinkin kun masennussairauden lääkehoito on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut täydellisen mullistuksen. Antidepressiivisen lääkehoidon helppous saattaa johtaa liian aktiiviseen lääkitykseen tilanteissa, jotka kertovat paremminkin ihmismielen normaalista mielialareagoinnista kuin masennussairaudesta. Erotusdiagnostisia ongelmia syntyy suhteessa alkoholismiin, bipolaariseen sairauteen sekä somaattisiin sairauksiin, jotka sekundaarisesti voivat aiheuttaa masennusoireilua.

Outi Poutanen

Lapsen pelko ja sen hallinta lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla

Lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle tulevalla lapsella on monia pelon aiheita, joista osa voi aikuisen mielestä tuntua täysin käsittämättömiltä ja aiheettomiltakin. Jotta lapsen pelko hammashoitoa kohtaan voitaisiin estää, on ensiarvoisen tärkeää valmistaa lasta riittävän ajoissa vastaanottoa ja varsinkin vastaanotolla tehtäviä toimenpiteitä varten. Tämän asian merkitystä olisi syytä korostaa jo esimerkiksi neuvolakäyntien yhteydessä, jotta vanhemmat oppisivat oikean toimintamallin.

Tuula Manner, Päivi Haapasalo, Sára Karjalainen

Sarveiskalvon kilpihaavauma - harvinainen vernaalisen keratokonjunktiviitin komplikaatio

Allerginen konjunktiviitti on varsin tavallinen ongelma ja saadaan lähes aina hoidetuksi paikallisilla ja systeemisillä allergialääkkeillä. Jotkut allergisen konjunktiviitin muodot saattavat kuitenkin olla vaikeahoitoisia ja jopa näköä uhkaavia. Silmän etuosien tutkiminen biomikroskoopilla on aiheellinen etenkin nuorten potilaiden allergisten silmäoireiden pitkittyessä, jotta vaikeammat allergisen konjunktiviitin muodot kyetään ajoissa tunnistamaan.

Tapio Ihanamäki, Heikki Seppä

Kohulääke sildenafiili ja erektioimpotenssi

Erektiodysfunktio, jolla tarkoitetaan miehen kyvyttömyyttä aikaansaada tai ylläpitää riittävää erektiota tyydyttävän sukupuolisuorituksen läpiviemiseen, vaivaa 39 %:a nelikymppisistä ja 67 %:a seitsenkymppisistä miehistä. Tähän asti impotenssin (hypotenssin?) hoidot ovat koostuneet erilaisista mekaanisista hoidoista, intrakavernoottisista injektioista ja transuretraalisesti annetusta alprostadiilista.

Robert Paul

Allergian maailmanmestaruuskisat

Allergian yleistymisestä on viime aikoina kannettu huolta ja äimistelty, mistä se voisi johtua. Maailmanlaajuinen samoilla menetelmillä tehty vertailu atooppisten oireiden yleisyydestä voisi antaa vinkkejä taudin syistä. Tällainen tutkimus on nyt tehty kyselemällä oireita lähes puolelta miljoonalta 12-13-vuotiaalta lapselta 56 maassa.

Heikki Arvilommi

Tulehduskipulääke-ulkuksen hoitovertailu I

Tulehduskipulääkkeet voivat tunnetusti aiheuttaa maha- tai pohjukaissuolihaavauman tai -eroosion. Näiden ulkusten parhaasta hoidosta on kiistelty pitkään: onko paras vaihtoehto protonipumpun estäjä vai H2-reseptorin salpaaja vai misoprostoli vai jokin muu?

Robert Paul

Tulehduskipulääke-ulkuksen hoitovertailu II

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia eroosioita ja ulkuksia voi siis myös hoitaa misoprostolilla. Toisessa työssä käytettiin edellisen tutkimuksen koeasetelmaa, kuitenkin mm. sillä erolla, että Suomi ei ollut mukana tässä vertailussa.

Robert Paul

Ensimmäinen DNA-rokote-kokeilu HIV-1-potilailla

DNA-rokotus on eräs nykyimmunologian suurimpia ihmeitä. Siinä ruiskutetaan lihakseen esimerkiksi viruksen proteiinia koodittavaa geeniä sopivaan kantajaan kiinnitettynä. Täysin aiemmin vallinneiden teorioiden vastaisesti lihassolut alkavat tuottaa geenin koodittamaa proteiinia ja sitä kohtaan syntyy immuunivaste. Kuten ymmärtää saattaa, koko asia keksittiin vahingossa. DNA-rokotus tarjoaa turvallisen tavan kehittää immuunivaste vaarallisia mikrobeja kohtaan.

Matti Viljanen

Kokeellinen ohutsuolensiirtomalli

Suolensiirto on uusimpia tulokkaita elimensiirtokirurgian laajenevassa valikoimassa. Tavoitteena on parantava hoito potilaille, joiden oma ohutsuoli on sairauden vuoksi poistettu tai toimimaton. Vaikka ihmisille tehtyjä siirtoja on maailmanlaajuisesti raportoitu yli 200, voidaan suolensiirtotoimintaa yhä luonnehtia kokeelliseksi. Keskeisimpiä ongelmia ovat hallitsematon siirteen hyljintä ja sen huono toiminta. Suolisiirteen hyljintää voidaan hallita paremmin, kun siirteenä käytetään vain osaa ohutsuolesta. Ohutsuolisiirteen huonoon toimintaan johtavat tekijät sekä siirron aiheuttamat muutokset ruoansulatuskanavan fysiologiassa ja vaikutukset jäljelle jääneen ohutsuolen mukautumiskasvuun (adaptaatioon) tunnetaan vielä huonosti.

Mikko Pakarinen

Kroonisen kriittisen alaraajaiskemian hoito

Krooninen kriittinen alaraajaiskemia syntyy pitkälle kehittyneen valtimokovetustaudin seurauksena. Alentunut valtimoverenkierto uhkaa jalan elinkelpoisuutta ja pahimmillaan kehittyy kuolio. Väestön ikääntyessä ongelma yleistyy. Aikaisemmin hoito oli yksiselitteinen; tehtiin raaja-amputaatio potilaan hengen pelastamiseksi. Verisuonikirurgian kehitys on luonut mahdollisuuksia parantaa verenkiertoa niin, että nykyisin on mahdollista estää kuolion kehittyminen ja välttää amputaatio.

Michael Luther