Haaste hoitaville henkilöille - kokemuksia syövästä

Suomen Syöpäpotilaat ry järjesti vuonna 1994 kirjoituskilpailun, jossa pyydettiin kertomaan syöpäsairauksiin liittyvistä kokemuksista. Runsaasta ja arvokkaasta aineistosta on tähän artikkeliin valittu lääkärin ja potilaan väliseen vuorovaikutukseen liittyviä keskeisiä teemoja. Kirjoituksissa nousivat esiin diagnoosin kertomistilanteet, lääkärinkierrot ja sanaton viestintä. Artikkelissa käsitellään potilastyytyväisyyteen vaikuttaviata tekijöitä.

Päivi Hietanen

Huolt ei tuntis ollenkaan, kun viikset vain sais kasvamaan Leukapielen karvoissa on miesten salainen viesti

Kun Turun Tuomiokapitulin lukkari uhmasi kirkkoa ja leikkasi muhkean kokopartansa pois, hänen oli muille lohdutukseksi luvattava, että kasvaahan se pian takaisin. Monelle helpotukseksi, lukkarin parturointi ei tapahtunut eilen eikä tänään, vaan yli 400 vuotta sitten. Totta onkin, että aikojen kuluessa parrat ovat tulleet ja menneet eikä miesten leukapielien koristekasvulla näytä loppua olevan. Hyvä näin, sillä heidän kasvohaivenillaan on monta viestiä, tiesipä kantaja siitä tai ei.

Irmeli Tanttu-Porkka

Palliatiivinen lääketiede - ei enää lapsenkengissä

10.4.89 julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä pääkirjoitus otsikolla "Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissään". Tiettävästi tämän jälkeen ei suomenkielisessä lääkärilehdessä ole raportoitu "lapsen", so. palliatiivisen lääketieteen (palliative medicine) ja palliatiivisen hoidon (palliative care), kasvua ja kehitystä. Kirjoittaja kysyy, missä on syy moiseen vaikenemiseen? Lääkärilehden pääkirjoituksen kirjoittaja (1) otaksui, ettei palliatiivisella lääketieteellä olisi omaa spesialiteettia tai lehteä. Kumpikin olettamus oli virheellinen. Jo marraskuussa 1987 Englannin "Royal College of Physicians" oli hyväksynyt nk. terminaalihoidon (terminal care) sisätautien erikoisalan (general internal medicine) uudeksi subspesialiteetiksi nimeten sen palliatiiviseksi lääketieteeksi (palliative medicine). Sen jälkeen ovat monet lääkärit ja sairaanhoitajat kouluttautuneet alalle. Alaa koskevaa kirjallisuutta on saatavilla lisääntyvässä määrin. Jo ennen vuotta 1987 oli perustettu lehti "Journal of Palliative Medicine" (2). Vuonna 1994 ilmestyi lehden "European Journal of Palliative Care" (3) ensimmäinen numero. Joulukuussa 1995 Barcelonassa on pidetty "Forth Congress of the European Association for Palliative Care", jossa on annettu julkilausuma "The Barcelona Declaration on Palliative Care" (4).

Kaisu Nevasaari

"Valmiiksi katettu ruokapöytä lääkärin vastaanotolla"

Lääkärilehdessä (SLL 13/96) julkaistu kirjoitus "Somatisoivan potiaan tutkimuskierre" herätti välittömästi ajatuksia tästä suuresta, mutta vähän ja ristiriitaisesti käsitellystä aihepiiristä. Sen muotoja ovat suurkäyttäjäpotilaan tutkimuskierteet, monien diagnoosiryhmien pitkäaikaissairaat, ns. somatisoivat potilaat, ristiriitainen sairauskäyttäytyminen jne. KYS:n yleissairaalapsykiatrian osaston paneutuminen ansaitsee kiitoksen ymmärtämisestä, maltista, tiedollisesta ja terapeuttisesta näkemyksestään.

Juhani Rekola

Kommentti Sirkka Aaltosen kirjoitukseen

VTM Sirkka Aaltonen Lääketeollisuusliitosta kirjoittaa Lääkärilehdessä (14/96) lääkkeiden hintakehityksestä vuonna 1995. Hän to- teaa mm. seuraavaa: "Apteekin marginaali (myyntipalkkio) vaihtelee eri Euroopan maissa Englannin 7,5 prosentista Suomen 29 prosenttiin".

Erkki Kostiainen

Kaksi ensihoidon oppikirjaa

Ensimmäisen suomenkielisen sairaankuljettajien koulutukseen tarkoitetun oppikirjan on kirjoittanut 17 asiantuntijaa, jotka edustavat monia lääketieteen erikoisaloja, juridiikkaa ja pelastustointa. Useat heistä ovat itse ns. "mutaportaan" edustajina hankkineet monipuolisen käytännön kokemuksen pelastus- ja ensihoitotehtävissä. Sisällön suunnittelusta ovat vastanneet ambulanssilääkäritoiminnan kehittäjä Ari Kinnunen, maan valmiussuunnitelmien ja lääkinnällisten pelastusjärjestelmien tärkein vastuuhenkilö Markku Murtomaa ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja, lääkintäkenraalimajuri Kimmo Koskenvuo, joka on osallistunut monien ensiapu- ja ensihoito-oppaiden kirjoittamiseen.

Tapio Tervo

Ensimmäinen suomalainen koe-eläinoppikirja

Koe-eläintoiminnasta ja sen luvanvaraisuudesta Suomessa on säädetty eläinsuojelulaissa (777/85) sekä lain nojalla annetussa asetuksessa koe-eläintoiminnasta (1076/85). Suomessa noudatetaan myös eurooppalaisen koe-eläinsopimuksen (säädöskokoelma 1360/90) ja EU:n jäsenmaana direktiivin 609/86 määräyksiä. Itsenäisesti eläinkokeita tekeviltä tutkijoilta edellytetään voimassa olevaa eläinkoelupaa ja eläinkokeiden suorittamiseen vaadittavaa kelpoisuutta. Kelpoisuus saavutetaan suorittamalla hyväksytty koe-eläinkurssi ja soveltuva akateeminen loppututkinto.

Merja Hellemann

Andreas Vesalius - anatomian uudistaja

Uuden ajan alun merkittävin anatomi oli Andreas Vesalius (1514-1564). Hän oli syntynyt Brysselissä, silloisen Brabantin pääkaupungissa, mutta sukunimensä hän otti perheen aikaisemman kotipaikan Weselin mukaan. Vesalius opiskeli lääketiedettä ensin Ranskassa Louvainin ja Montpellierin yliopistoissa, mutta siirtyi vuonna 1535 jatkamaan anatomian opintojaan Pariisin yliopistossa Jacques Dubois'n johdolla. Vaikka tämä kuuluisa humanistilääkäri oli yhä vankkumaton Galenoksen oppien kannattaja, näyttää Vesalius aloittaneen anatomian uudistamiseen johtaneen työnsä jo Pariisissa ollessaan. Täällä Vesalius laati myös ensimmäiset anatomiset taulunsa, jotka esittivät ihmisen luustoa.

29. lääke-esittelijäkurssi tammi-maaliskuussa

Tammi-maaliskuussa 1996 pidettiin 29. lääke-esittelijäkurssi. Kurssin järjestää Lääketietokeskus ja se on luonteeltaan lääketieteen ja farmakologian peruskurssi. Opiskelijat ovat jo alalla olevia lääke-esittelijöitä.

Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet

Suomen Lääkärilehdelle tarjottavan artikkelin tulee olla pääsääntöisesti ennen julkaisematon. Lähtökohta on myös, että artikkelia tarjotaan yhteen lehteen kerrallaan.