Opiskelijoiden terveyskäyttäytyminen ja sosiaaliset suhteet

Tutkimuksessa selvitettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piirissä olevien korkeakouluopiskelijoiden terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä niiden välisiä yhteyksiä. Aineistona olivat Turun korkeakouluissa lukuvuonna 1993/94 opintonsa aloittaneet alle 30-vuotiaat opiskelijat (n = 1 991). Tiedot kerättiin kyselylomakkein ja vastausprosentti oli 65,3. Terveyskäyttäytymistä tarkasteltiin kolmiluokkaisella jaottelulla seuraavilla osa-alueilla: tupakointi, alkoholinkäyttö, ruoka- ja liikuntatottumukset, liikenneturvallisuus ja hampaiden hoito. Sosiaalisista suhteista tarkasteltiin minäkeskeistä verkostoa sosiaalisen liitynnän (lähipiirin koko, yhdessäolo ystävien kanssa, yhdistystoimintaan osallistuminen), lähitukiverkoston koostumuksen ja keskustelutuen avulla sekä opiskelijoiden kokemia tupakointi- ja alkoholinkäyttöpaineita.

Kristina Kunttu

Kortikosteroidien, tretinoiinin ja postmenopausaalisen hormonikorvaushoidon ihovaikutukset

Kollageeni on ihon ja luun yleisin rakenneproteiini, joka antaa vetolujuuden näille kudoksille. Muutoksia kollageenisynteesissä tapahtuu ikääntyessä ja useiden lääkehoitojen, kuten paikallisten/inhaloitavien kortikoidien vaikutuksesta.

Kirsi-Maria Haapasaari

Matala seerumin HDL-kolesterolipitoisuus ja geenimuutokset

Pieni seerumin HDL (high density lipoprotein)-kolesterolin pitoisuus on sepelvaltimotaudin riskitekijä ja ennenaikaiseen sepelvaltimotautiin sairastuneitten potilaitten yleisin lipidiaineenvaihdunnan häiriö. Useat eri tekijät säätelevät HDL-kolesterolin määrää, mutta perinnöllisten tekijöitten osuudeksi on arvioitu jopa puolet. Useimmiten HDL-kolesterolin periytymistapa on tuntematon ja mahdollisesti usean eri geenin säätelemä, eikä väestötasolla merkittävää HDL-kolesterolin pitoisuutta madaltavaa geenivirhettä ole löydetty.

Helena E. Miettinen

Synnynnäinen palleatyrä ja eventraatio

Pallean synnynnäiset epämuodostumat ovat merkittävä vastasyntyneenä leikkaushoitoa vaativa tautiryhmä. Tässä työssä selvitettiin näiden epämuodostumien esiintyvyyttä, leikkaushoidon tuloksia sekä pitkäaikaistuloksia.

Kari Vanamo

Kaksosia kannatti ennen synnyttää vain saaristossa

Turun ja Ahvenanmaan saaristossa syntyi ennen enemmän kaksosia kuin missään muualla valkoisten parissa. Turun yliopiston biologit Virpi Lummaa, Erkki Haukioja, Risto Lemmetyinen ja historioitsija Mirja Pikkola osoittavat, että esiteollisena aikana luonnonvalinta suosi kaksosten synnyttämistä saaristossa, mutta ei sisämaassa. Tutkimustulokset julkaistiin Nature-lehdessä elokuun alussa.

Rasvaa ja suolaa edelleen liikaa, kuitua ja D-vitamiinia alle suositusten suomalaisten ruokavaliossa

Kansanterveyslaitoksen Finravinto 1997 -tutkimuksessa on kartoitettu 25-64-vuotiaiden ruokatottumukset. Tutkimukseen osallistui yli 7 000 henkilöä eri puolilta Suomea. Noin 3 000:lle tehtiin haastattelu, jonka perusteella on laskettu väestöryhmittäiset elintarvikkeiden kulutusmäärät ja ravintoaineiden saanti.

Pohjoismainen eläinlääkäri-kongressi: Eläinten teurastusta edeltävä stressi minimoitava

XVIII Pohjoismaisessa eläinlääkärikongressissa pohdittiin mm. eläinkuljetuksiin liittyviä asioita Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Suurin osa teuraaksi myydyistä naudoista ja sioista kuljetetaan maanteitse teurastamoihin Euroopassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Eläinten huono käsittely teurastamoissa, tiloilla tai kuljetusten aikana heikentää eläinten hyvinvointia. Lihan laatu huononee eläinten stressin vuoksi: naudanlihasta voi tulla huonosti säilyvää ns. "tervalihaa" ja sianlihasta saattaa tulla teknologiselta laadultaan heikkoa, vaaleaa ja vetistä lihaa.

Taksvärkkikeräys Sambian AIDS-orvoille

Tämänvuotisella Taksvärkkikeräyksellä kerätään varoja Sambiaan AIDS:iin kuolleiden vanhempien orvoiksi jääneille lapsille ja AIDS-valistustyöhön. Sambiassa AIDS-orpojen määrä saattaa vuosituhannen vaihteessa olla jopa 600 000. Perinteinen afrikkalainen suurperhe, jossa sukulaiset ottivat orvot hoiviinsa, ei enää kykene selviytymään tilanteesta.

Uuden sukupolven tietojärjestelmiä työterveyshuoltoon

Sosiaali- ja terveysministeriön aloittamiin ja Työterveyslaitoksen työterveyshuollon kehittämisyksikön toteuttamiin työterveyshuollon kokeiluihin liittyneestä tietohuoltohankkeesta on parin vuoden ajan haettu suuntaa ja vauhtia työterveyshuollon tietohuollon kehittämiseen. Tietohuolto-käsite on hankkeessa rajattu koskemaan automaattista tietojenkäsittelyä, jonka teknistä kehitysvauhtia kuvaa se, että työterveyshuollossa käytettävistä tietojärjestelmistä hankkeen alussa kerätyt tiedot ovat nyt jo monilta osin vanhentuneet. Tehdyistä uudistuksista huolimatta erityisesti vanhimpien markkinoilla olevien järjestelmien kehittäminen käyttöympäristön uusia vaatimuksia vastaaviksi näyttää joiltakin osin ongelmalliselta - tämä koskee yleisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä, joita ollaan voimakkaasti uudistamassa.

Pirjo Eskola

Pystyykö perusterveydenhuolto vastaamaan kehitysvammaisten kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta?

Koska kehitysvammaisten kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta ollaan yhä enemmän siirtämässä erityishuollosta kuntien terveyskeskuksille, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä selvitettiin keväällä 1997 perusterveydenhuollon valmiuksia vastata tästä tehtävästä.

Anja Taanila, Marjo-Riitta Järvelin