Kansamme terveys 1996

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuun alkupuolella eduskunnalle kertomuksen maamme kansanterveyden tilasta ja kehityksestä eli kansanterveyskertomuksen. Kertomus käsitellään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonne se lähetettiin lyhyen lähetekeskustelun jälkeen kesäkuun alussa. Syy kertomuksen antamiseen oli viime vuonna hyväksytty laki, joka lopetti aikaisemman käytännön antaa eduskunnalle selontekoja päihdehuollosta. Tämä perinne muutettiin siten, että tästedes eduskunnalle annetaan päihderaporttia laaja-alaisempi kansanterveyskertomus joka toinen vuosi.

Nationens hälsa 1996

Social- och hälsovårdsministeriet avgav i början av maj till riksdagen en berättelse om folkhälsotillståndet och folkhälsans utveckling i vårt land, en folkhälsorapport. Anledningen är en lag som stadfästes i fjol och skall ersätta tidigare praxis med rapporter till riksdagen om rusmedelslägets utveckling. I fortsättningen skall riksdagen vartannat år få en rapport om rusmedelslägets utveckling och en mer omfattande berättelse om folkhälsotill-ståndet.

Hormonikorvaushoito gynekologisen syövän jälkeen

Gynekologisen syövän sairastaneelle potilaalle harkitaan yhä useammin hormonikorvaushoitoa, koska estrogeenin pitkäaikaisella käytöllä on myönteisiä vaikutuksia potilaan terveyteen menopaussin jälkeen. Aikaisemmin hormonikorvaushoito on yleensä kielletty kohdunrungon syövän sairastaneilta potilailta varsin niukoin perustein. Kiellon perusteita on syytä harkita uudelleen ja yhä useammin tarjota potilaalle mahdollisuutta tähän hoitoon.

Anne Gärdström, Jorma Penttinen, Eero Kumpulainen

Bakteerivaginoosi raskauden uhkana

Bakteerivaginoosi on varsin yleinen emättimen infektio. Sitä on pidetty epämiellyttävänä, mutta harmittomana. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käsitykset sen viattomuudesta ovat kuitenkin muuttuneet, koska se on yhdistetty eri raskaushäiriöihin. Keskossynnytyksen riskin on todettu suurenevan bakteerivaginoosin vuoksi jopa seitsenkertaiseksi. Raskaudenaikainen bakteerivaginoosi on syytä hoitaa, jos potilaan riski synnyttää ennenaikaisesti on muutenkin suuri.

Minnamaija Kekki, Tapio Kurki

Ketkä Suomessa käyttävät erityisvalmisteita?

Kansanterveyslaitoksen tekemän ravinnonkäyttöä koskeneen FINRAVINTO'92-tutkimuksen mukaan neljäsosa tutkitusta aikuisväestöstä käytti vitamiini- ja kivennäisainevalmisteita tai rohdosvalmisteita. Yleisimmin näitä erityisvalmisteita käyttivät korkeasti koulutetut pääkaupunkilaiset ja naiset. Valmisteiden käyttäjillä oli terveellisemmät ruokailutottumukset kuin muilla, ja he saivat ravinnostaan enemmän vitamiineja kuin muut. Tutkimus osoittikin valmisteiden käytön yleensä tarpeettomaksi, koska käyttäjät saivat riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita ruoastaankin.

Pirjo Kaartinen, Marja-Leena Ovaskainen, Pirjo Pietinen

Koulutuksen vaikutus masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon terveyskeskuksissa

Masennus on yleisin mielenterveyden häiriö perusterveydenhuollon potilailla, mutta se saattaa jäädä yleislääkärin vastaanotolla vaille riittävää huomiota. Stakes järjesti vuonna 1994 valtakunnallisen depressioprojektin osahankkeena viidessä terveyskeskuksessa koulutusjakson, jolla pyrittiin kehittämään masennuksen tunnistamista ja hoitoa terveyskeskuksissa. Vastoin odotuksia lääkärien alttius tunnistaa ja hoitaa potilaan masennusta väheni koulutuksen jälkeen. Masennuksen hoidossa kuitenkin potilaskeskeisen hoitokäytännön osuus lisääntyi ja pelkästään oirekeskeisen hoitokäytännön osuus väheni jonkin verran. Hoitokäytäntö oli harvoin perhe- tai systeemikeskeinen. Perusterveydenhuoltoon suuntautuvalle depressiokoulutukselle tutkimus antaa runsaasti uusia haasteita.

Jorma Kiuttu, Ville Lehtinen, Reeta Kalliokoski, Juha Katajamäki, Tarja Koffert, Marjo Kokko, Tenho Suomela

Creutzfeldt-Jakobin tauti ja muut prionitaudit

Prionitaudit ovat olleet tämän kevään suuri kohuaihe, kun Englannissa kymmenen nuoren potilaan Creutzfeldt-Jakobin taudin lähteeksi on epäilty nautakarjan spongiformista enkefalopatiaa, ns. hullun lehmän tautia. Harvinaista Creutzfeldt-Jakobin tautia on aiemmin todettu nuorilla potilailla lähinnä vain ihmisperäisen kasvuhormonin välityksellä saatuna. Sekä ihmisen että eläinten prionitaudeista on viime vuosina saatu merkittävästi lisää tietoa.

Jussi Kovanen, Matti Haltia

Nuuska ja sen vaikutukset terveyteen

Nuuskan ja muiden ei-poltettavien tupakkatuotteiden haittavaikutuksista vain yleisimmät on osoitettu tilastollisesti merkitsevästi. Pisimpään on tutkittu nuuskan yhteyttä suusyöpään ja näyttö siitä on vahva. Nuuskan on myös sitovasti osoitettu aiheuttavan ienten vetäytymistä ja leukoplakioita, mutta muuta tutkimustietoa suussa käytettävän tupakan yhteydestä hampaiden ja niiden kiinnityskudosten sairauksiin on vähän. Nuuskan käyttäjät altistuvat nikotiinille kuten tupakoitsijatkin, ja nuuska aiheuttaa selvästi riippuvuutta.

Mikko Laaksonen

Kasvuhormonista apua dilatoivaan kardiomyopatiaan?

Idiopaattinen, dilatoiva kardio- myopatia on etiologialtaan tuntematon sairaus, jossa sydämen vasen kammio laajenee hiljalleen, ilman että kammion seinämä samalla paksunisi. Tästä on seurauksena sydämen vajaatoiminta. Kasvuhormoni näyttää vaikuttavan myös sydänlihaksen kasvuun ja toimintaan. On näet osoitettu, että kasvuhormonipuutteisilla potilailla sydämen kasvu ja toiminta jäävät jälkeen ja että kasvuhormonisubstituutio normaalistaa sydämen toiminnan ja anatomian.

Robert Paul

Englantilaiset priorisoimassa

Terveydenhuollon priorisointikysymykset ovat olleet jälleen esillä British Medical Journalin palstoilla. Englannissa on tehty kysely, jossa selvitettiin 2 005:n yli 16-vuotiaan kansalaisen mielipiteitä terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisesta.

Heikki Joensuu