Lasten huostaan-ottojen määrässä hienoista kasvua

Vuonna 1995 lasten huostaanottoja oli 132 enemmän kuin vuonna 1994, jolloin määrä kasvoi 23:lla edellisestä vuodesta, ilmenee Stakesin julkaisemasta tilastokatsauksesta.

Pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus kansanterveys-ongelmana

Astma tunnustetaan kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja siihen on pureuduttu valtakunnallisen astmaohjelman avulla. Muut krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, koska tehokasta hoitoa ei ole ja ennuste on varsin huono. Poistoilmoitusrekisterin perusteella tehty tutkimus osoittaa kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden vuoksi käytettyjen hoitojaksojen lisääntyneen parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Koska nämä keuhkosairaudet yleistyvät ja samanaikaisesti väestö ikääntyy, hoito aiheuttaa jatkossakin paljon kustannuksia sairaalahoidon tarpeen ilmeisesti jatkuvasti lisääntyessä.

Tuili Tuuponen, Timo Keistinen, Sirkku Vilkman, Sirkka-Liisa Kivelä

Kirurgisen hoitotakuun mahdollisuudet Suomessa

Suomessa jono yleiskirurgisiin leikkauksiin on lyhentynyt 6,7 % vuodesta 1987 vuoteen 1994. Leikkausjonoissa oli vuonna 1994 väestömäärään suhteutettuna keskimäärin noin 11 potilasta 1 000 asukasta kohti. Keskimäärin Suomessa leikkausjono on noin 6 kuukauden pituinen, mutta alueellinen vaihtelu on erittäin suurta. Hoitotakuu tuli mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen suunnitelmaan ensi kertaa vuonna 1995. Hoitotakuun tavoitteeksi sopiva leikkaushoidon jonotusaika voisi olla 3-4 kuukautta. Laskennallinen jonotusaika leikkauksiin oli vuonna 1994 alle 4 kuukautta vain kuudessa sairaanhoitopiirissä. Koska taloudelliseen kertasatsaukseen perustuvat "jonojenpurkuprojektit" ovat muuallakin osoittautuneet seurantatutkimuksissa epäonnistuneiksi, tulisi niiden sijasta pyrkiä kestävään ratkaisuun, joka perustuu väestön hoidon tarpeen ja kirurgisen tuotannon väliseen tasapainoon.

Arto Alanko, Jaakko Permi, Riitta Luhtala

Opetusministeriön EU-erikoislääkärityöryhmä: Erikoisalojen koulutusohjelmien määrä puoleen, ohjelmien rakenteeseen ja kestoon muutoksia

Opetusministeriö asetti 12.6.95 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää erikoislääkärikoulutusta koskevia kehittämissuunnitelmia Euroopan Unionissa tunnustettavien tutkintojen määrän, niiden keston ja sisällön osalta. Työryhmän tuli selvittää erikoislääkärikoulutuksen muutostarpeet ottaen huomioon EU:n päätökset ja suunnitelmat, sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lääkärityövoiman laskentatyöryhmän III ehdotukset, erikoisaloilta tulleet ehdotukset sekä lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus. Työryhmän tuli tehdä ehdotukset erikoislääkärin tutkintoon johtavien erikoisalojen määrästä ja nimikkeistä, erikoislääkärikoulutuksen rakenteesta ja kestosta, erikoislääkärikoulutuksen koulutusvastuun jaosta sekä erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.

Hannu Halila

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1996

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 120 markkaa. Tähän sisältyy 150 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Takaisin töihin

Paluu kesälomalta ei ole helppoa. Mieleen on jäänyt yksi Kaliforniassa vietetty loma tai paremminkin se, mitä tapahtui lomalta paluun jälkeen.

Erkki Karjalainen

Maailman terveysjärjestö 50 vuotta

Maailman terveysjärjestön (WHO) perustava konferenssi järjestettiin New Yorkissa heinäkuussa vuonna 1946. Toisen maailmansodan jälkeisessä vaiheessa peräti 61 maata uskoi pystyvänsä yhteistyöhön ja yhteiseen taisteluun paremman terveyden puolesta. Konferenssin tuloksena muotoiltiin ja hyväksyttiin uuden terveysjärjestön peruskirja, jonka osallistujamaat - näiden mukana myös Suomi - allekirjoittivat 22. päivänä heinäkuuta 1946. Peruskirja tuli voimaan 7. päivänä huhtikuuta vuonna 1948, kun riittävä määrä eli 26 silloisista 61 jäsenmaasta oli sen ratifioinut.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ECHHO - eurooppalainen tietokanta terveydenhuollon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnissa

Terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevan tiedon tarve on nopeasti kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet mm. kasvava kuilu uuden teknologian ja käytettävissä olevien voimavarojen välillä sekä eri maissa toteutetut terveydenhuollon rahoitusjärjestelmien uudistukset. Terveydenhuollon rahoittajat ovat kiinnostuneita siitä, mitkä hoitotoimenpiteet, kenen toteuttamina ja milloin tehtyinä antavat parhaan vastineen rahoille. Tuottajat joutuvat kiinnittämään huomiota yhä enemmän toimintansa laatuun. Kliinikot ja muut potilastyötä tekevät joutuvat arvioimaan hoitonsa tuloksia. Vaikuttavuus ja hoitotulokset ovat yhä keskeisempi osa potilaiden rutiiniseurantaa, ja myös potilaat ovat niistä aiempaa kiinnostuneempia.

Erikoissairaanhoidon olemuksesta

Niilo Keränen pohtii Lääkärilehden numerossa 17/96 erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäisiä ongelma-alueita tavallisimmin populistisesti esitettyjä "helppoja" hoitoja myöten. Kirjoituksen otsikko oli "Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?". Tämä on tärkeä kysymys, sillä pelisääntöjen keskeneräisyys haittaa kaikkea suunnittelua.

Reino Pajarre

Homeopatia tieteellisen tutkimuksen kohteena

Kysymys homeopaattisten liuosten biologisesta vaikutuksesta ja siihen liittyvä Jaques Benvenisten tutkimus vuodelta 1988 (1) herättävät edelleen kiinnostusta. Veijo Saano ja Markku Javanainen kehottavat (2) eri tahoja kyselemään aiheesta viime vuosina tehdyn tutkimuksen perään, jotta tutkimuksen tulokset eivät jäisi saattamatta julkisuuteen.

Maarit Wallenius