Vastaus edelliseen

Kiitos kritiikistä ja mielenkiinnosta artikkeliani kohtaan. On virkistävää saada palautetta lasten infektioiden tutkijoilta.

Seppo Kuttila

Mainio tietopaketti ja neuvonnan opas terveysliikunnasta

Viime vuosikymmenen aikana on kertynyt mittava määrä tutkimustietoa, joka osoittaa säännöllisen ja oikein annostellun liikunnan edistävän terveyttä, parantavan toimintakykyä ja ehkäisevän monia sairauksia. Vakuuttavinta näyttöä on liikunnan sepelvaltimotautia ehkäisevästä vaikutuksesta, mutta erittäin todennäköisesti oikein toteutettu liikunta estää myös mm. aikuisiän diabetesta ja osteoporoosia. Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on säännöllisesti liikuntaa harrastavilla todettu myös vähemmän masennusta ja eräitä syöpämuotoja, kuten paksusuolensyöpää ja rintasyöpää. Liikunnan sepelvaltimotautia vähentävään vaikutukseen näyttää olevan useita syitä: verenpaine alenee, veren HDL-kolesterolipitoisuus suurenee ja rytmihäiriötaipumus vähenee.

Jussi Huttunen

Psykiatriaa perusterveydenhuollon lääkäreille

Kirja on perusterveydenhuollon - pääasiassa lääkäreiden - käyttöön kirjoitettu psykiatristen näkökohtien esittely. Kirjoittajat ovat Oulun seudun kokeneimpia voimia.

Juhani Rekola

Georgius Agricola, ammattilääketieteen uranuurtaja

Saksalainen Georg Bauer, joka opin tielle lähteneenä käytti nimeä Georgius Agricola, syntyi vuonna 1494 Saksin Clauchaussa. Hän opiskeli vuosina 1514-1518 klassisia kieliä ja filosofiaa Leipzigin yliopistossa, jonne renessanssin humanistiset aatteet olivat silloin juuri levinneet. Sen jälkeen Agricola oli vuosina 1518-1522 apulaisrehtorina Zwickaussa ja opetti siellä latinaa ja kreikkaa.

Arno Forsius

Lääkärin rooli rakennusten kosteus- ja homevauriotutkimuksissa

Suomalaisten rakennusten kosteusvauriot ovat yllättävän yleisiä. Arviolta jopa yli puolessa rakennuskannasta, eli sadoissa tuhansissa rakennuksissa, on rakenteita vioittanut kosteusvaurio. Korjaamaton kosteusvaurio kehittyy ajan kuluessa homeongelmaksi. Kymmenissä tuhansissa rakennuksissa kosteusvaurioon liittyy rakenteiden homehtuminen, minkä seurauksena sadat tuhannet suomalaiset ovat altistuneet terveydelle haitalliselle homepölylle. Ongelman laaja-alaisuuden seurauksena monen lääkärin vastaanotolle hakeutuu rakennusten kosteus- ja homevaurioissa sairastuneita potilaita. Homepölyaltistumiseen liittyvä sairauksien erotusdiagnostiikka on lääkärien kannalta poikkeuksellisen ongelmallista.

Tarja Kallas, Kari Reijula

Läkarens roll vid utredning av fukt- och mögelskador i byggnader

Fuktskador i byggnader är förbluffande vanliga i Finland. Uppskattningsvis finns i över hälften av byggnadsbeståndet, i hundratusentals byggnader, fuktskador som drabbat konstruktionerna. En fuktskada som inte åtgärdas blir efter hand ett mögelproblem. I tiotusentals byggnader är fuktskadorna relaterade till mögelutveckling, vilket fått till följd att hundratusentals finländare har exponerats för hälsovådligt mögeldamm. Som en konsekvens av det omfattande problemet söker många patienter läkare på grund av besvär till följd av fukt- och mögelskador. Differentialdiagnostiken vid sjukdomar relaterade till exposition för mögeldamm är synnerligen problematisk för läkarna.

Onko aurinkovoiteesta hyötyä?

Aurinkovoiteet pystyvät oikein käytettyinä estämään auringonpolttaman, mutta niiden suojateho muita ultraviolettisäteilyn aiheuttamia terveyshaittoja vastaan ei ole yhtä kiistaton. Voiteen suojakerroin ilmoittaa suojan UVB-säteitä kohtaan, UVA-säteiltä voiteet sen sijaan suojaavat huonommin. Aurinkovoiteiden salakavala riski onkin UVA-altistuksen lisääntyminen: tehokas UVB-suoja estää ihoa palamasta ja saattaa siten pitkittää auringossa oleskelua yli voiteiden UVA-suojatehon. Auringonottajien on myös havaittu käyttävän huomattavasti pienempiä voidemääriä kuin suojakertoimia testattaessa käytetään. Suojaava teho riippuu kuitenkin suoraan voiteen määrästä iholla: kun voiteen määrä vähenee puoleen testauksessa käytetystä, pienenee myös suojakerroin puoleen.

Leena Koulu

Talven 1995-96 influenssa - tyyntä myrskyn edellä?

Talven 1995-96 influenssaepidemia oli Euroopassa vain keskinkertaisen voimakas. Kausi osoitti kuitenkin jälleen kerran, miten influenssavirusten poikkeukselliseen muuntelupotentiaaliin ja sopeutumiskykyyn liittyy ainainen yllätysten mahdollisuus. Influenssan epidemiologiassa tyyni vaihe merkitsee usein lähestyvää myrskyä. Nytkin siihen näyttää olevan aineksia.

Reijo Pyhälä, Minna Haanpää, Marjaana Kleemola, Leena Kinnunen, Timo Rostila, Risto Visakorpi

Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1996

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt oheisen lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksia koskevan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on viime vuodesta hiukan lisätty ja suositustekstiä on uusittu rokotuksen kohderyhmien määrittämisen helpottamiseksi. Viimevuotiseen verrattuna WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H3N2-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen. Tämän päätöksen perusteluja sekä rokotteiden sisältämien ja epideemisten influenssavirusten vastaavuutta yleisemminkin tarkastellaan edellä olevassa artikkelissa.

Tapani Hovi, Pekka Honkanen, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Äkillinen kasvohalvaus

Kasvohermon äkillinen halvaantuminen on verrattain tavallinen oire, jonka aiheuttaja selviää nykyisin melko usein. Käsitys kasvohalvauksen etiologiasta on viime vuosina muuttunut: sekä varicella-zostervirusta että Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferispirokeettaa epäillään merkittäviksi kasvohalvauksen aiheuttajiksi. Lisäksi aiemmin idiopaattiseksi katsotun Bellin pareesin aiheuttajana pidetään uuden tutkimustiedon perusteella usein Herpes simplex -virusta. Kasvohalvaus on potilaalle epämieluisa ja pelottava kokemus, joten häntä on tuettava antamalla tarpeeksi tietoa tästä useimmiten hyvänlaatuisesta oireesta ja varaamalla aikaa kysymyksiin vastaamiseen. Tuoreet halvaustapaukset, jotka tarvitsevat erikoistutkimuksia, ohjataan lähimpään korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikköön.

Miikka Peltomaa, Henrik Malmberg