76055 osumaa

Paroksysmaalisen SVT:n esiintyminen on suhteessa kuukautiskiertoon

Paroksysmaalinen supraventrikulaarinen takykardia ei suinkaan aina ole merkki orgaanisesta sydänviasta, ja vanha kliininen arvio onkin, että tämä rytmihäiriö on tavallisempi stressaantuneilla ja ahdistuneilla ihmisillä. Kuukautiskierron loppua kohti useilla naisilla ilmenee premenstruaalisyndrooman oireena juuri esimerkiksi ahdistusta. Tätä taustaa vasten tutkittiin kuukautiskierron eri vaiheiden yhteyttä SVT:n esiintyvyyteen 13 naisella.

Robert Paul

Ei niin hyvää (kolesterolia) ettei pahaa

Rasvakeskustelussa on korostettu, että seerumin korkea HDL-kolesterolipitoisuus suojaa sepelvaltimotaudilta ja että LDL on se paha kolesteroli. Lisäksi tiedetään, että alkoholin kohtuukäyttö suojaa samoin sydäntä ja että alkoholi lisää juuri HDL-kolesterolia. Toisessa vaakakupissa ilkkuu tieto, että erittäin runsas alkoholinkäyttö (yli 60 gramma vuorokaudessa eli yli 5 alkoholiannosta) lisää sepelvaltimotautikuolemien esiintyvyyttä. Onko siis myös olemassa jokin HDL-kolesterolin yläraja, jonka jälkeen HDL:n suojavaikutus muuttuukin haittavaikutukseksi?

Robert Paul

Nenänielusyövän uusi hoito

Nenänielun syövän perinteinen hoito on sädehoito, ja näin hoidetuista potilaista noin puolet on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Nenänielun syöpä reagoi myös solunsalpaajahoitoon, mutta solunsalpaajien asema hoidossa on ollut epäselvä, eikä niitä ole esimerkiksi Suomessa yleensä käytetty nenänielun syövän primaarihoidossa. Yhdysvalloissa käynnistettiinkin tutkimus, jossa laajaa paikallista nenänielusyöpää (aste III tai IV) sairastavat potilaat satunnaistettiin saamaan joko pelkkää sädehoitoa (70 Gy seitsemän viikon aikana) tai sitten sädehoidon lisäksi sisplatiinia 100 mg/m2 kolme kertaa sädehoidon aikana ja vielä kolme kuuria sis-platiinin ja 5-fluorourasiilin yhdistelmää sädehoidon jälkeen.

Heikki Joensuu

Trigeminusneuralgian äärimmäinen hoito ei ole huono vaihtoehto

Valtaosa potilaista joilla on trigeminusneuralgia eli tic douloureux saavat riittävän lievityksen vaivaansa karbamatsepiinista, fenytoiinista tai/ja baklofeenista. Kuitenkin parisenkymmentä prosenttia potilaista on sellaisia, joilla vaiva ei hellitä konservatiivisin konstein. Pittsburghissa toimiva neurokirurgi Peter Jannetta työtovereineen on kehittänyt ja viimeistellyt leikkaustekniikan, jolla trigeminushermo vapautetaan pinteestä, jonka arvellaan olevan kipuoireen syynä.

Robert Paul

Tupakointi ja kohdunkaulan syöpä

Ihmisen papilloomaviruksilla on keskeinen merkitys kohdunkaulan syövän synnyssä, mutta myös tupakoinnin on havaittu olevan vaaratekijä. Tupakoinnin merkitystä kohdunkaulan syövän synnyssä on kuitenkin hankala varmentaa, koska ketään ei voida ajatella satunnaistettavan tupakoinnin suhteen. Englantilaiset tutkijat ovat kuitenkin keksineet oivan kiertotien. Ensin lehti-ilmoituksin etsittiin naisia, jotka olivat halukkaita lopettamaan tupakoinnin. Tämän jälkeen joukosta poimittiin ne naiset, joilla havaittiin kolposkopiassa ja sytologisesti kohdunkaulassa varhaisvaiheen neoplastinen muutos (korkeintaan gradus I intraepiteliaalinen neoplasia). Näiden leesioiden kokoa sitten seurattiin kohdunkaulan valokuvauksin, ja digitoiduista kuvista arvioitiin kunkin leesion koko.

Heikki Joensuu

Laparoskopia vai pienen viillon tekniikka sappirakon poistossa?

Kolekystektomia suuresta viillosta on jäänyt elektiivisessä sappikirurgiassa yhä vähäisemmälle käytölle, kun laparoskopia on vallannut alaa, vaikka kontrolloituja tutkimuksia laparoskopiasta verrattuna muunlaiseen kirurgiaan ei ole liiemmin tehty. Toki laparoskopia tuntuu suhteellisen atraumaattisena tekniikkana hyvältä ajatukselta, mutta siihenkin liittyy omanlaisensa komplikaatiot, ja mm. sapenjohtimen traumat ovat lisääntyneet. Lisäksi vertailututkimuksia on ollut vaikea toteuttaa sokkoistetusti, sillä viillosta ja skoopista jäävät haavat edellyttävät erilaista postoperatiivista hoitoa.

Robert Paul

Ensimmäinen insuliinianalogi kliiniseen käyttöön

Lispro-insuliini on ensimmäinen kliiniseen käyttöön saatu lyhyt- ja nopeavaikutteinen insuliinianalogi. Sen tärkeimmät edut ovat tehokas aterianjälkeisten verensokeriarvojen nousun estäminen ja annosteluajankohta välittömästi ennen ateriaa. Lispro-insuliini ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan hoitotasapainoa. Erityishuomiota on kiinnitettävä pitkävaikutteisen insuliinin annosteluun ja välipaloihin ja lisäksi tarvitaan huolellista verensokerien omaseurantaa. Valmiste tulee erityiskorvattavaksi syyskuun alussa.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Imeväisikäisten PET-tutkimus

Positroniemissiotomografia on isotooppikuvausmenetelmä, jossa isotooppeina käytetään lyhytikäisiä positronisäteilijöitä, jotka yhdistetään elimistön omiin yhdisteisiin. Näillä merkkiaineilla on mahdollista kuvantaa ja ainutlaatuisesti kvantitoida eri elimien toimintaa ajan funktiona. Tällainen merkkiaine on esimerkiksi väitöskirjatyössä käytetty 18-FDG eli 18-fluorilla merkitty glukoosi. Se käyttäytyy elimistössä kuten glukoosi, hakeutuen erityisesti ener-giaa kuluttaviin elimiin, kuten aivoihin, sydämeen ja lihaksiin, mutta se ei kudoksissa metaboloidu kuin 18-FDG-fosfaatiksi, ja näin ollen se jää soluun tietyksi ajaksi ja tähän perustuu sen käyttö PET-merkkiaineena.

Hanna Suhonen-Polvi

Kehityksen myötä tapahtuvat viestinvälitysjärjestelmien muutokset rotan kiveksissä

Solukalvoreseptorien kautta vaikuttavat proteiini- ja peptidihormonit saattavat viestinsä soluun solunsisäisen välittäjämolekyylin, ns. toisiolähetin, avulla. Parhaiten tunnettu toisiolähetti on adenosiinitrifosfaatista (ATP) muodostuva syklinen adenosiinimonofosfaatti (cAMP), jonka kautta välittyvät mm. gonadotropiinien vaikutukset, jotka säätelevät kiveksen toimintaa. Adenylaattisyklaasi muuttaa ATP:n cAMP:ksi, ja tämän entsyymin toimintaa säätelevät ns. G-proteiinit. Kiveksen toisessa merkittävässä hormonien säätelymekanismissa on tärkeä osa solukalvon fosfolipideillä. Niille on tyypillistä fosforyloitumisasteen jatkuva muuttuminen. Inositolifosfolipideistä muodostuvat toisiolähetit diasyyliglyseroli (DG) ja inositolitrifosfaatti (IP3). cAMP aktivoi proteiinikinaasi A:n (PKA), ja DG aktivoi proteiinikinaasi C:n (PKC). Proteiinikinaasit fosforyloivat spesifisiä proteiineja, jotka aiheuttavat hormonin lopullisen vasteen soluissa. Kiveksessä PKC-välitteinen viestinkuljetus säätelee parakriinisia ja endokriinisia tekijöitä, jotka vaikuttavat signaaleihin, jotka gonadotropiinit ovat alunperin välittäneet. Kives joutuu merkittäviin muutoksiin kehityksen aikana ja useat ulkoiset tekijät vaikuttavat sen toimintaan. Esimerkiksi kiveksen laskeutuminen ja lämpötilan muutokset vaikuttavat siittiöiden ja hormonien tuotantoon. Useimmilla nisäkkäillä kivekset ovat vatsaontelon ulkopuolella, ja ne toimivat matalammassa lämpötilassa kuin normaali ruumiinlämpö. Tämä lämpötilaero on välttämätön, jotta mm. siittiöiden tuotantoa voitaisiin pitää yllä.

Vesa Eskola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030