76055 osumaa

Lääkkeiden rinnakkaistuonti Suomeen alkaa

Lääkkeiden rinnakkaistuonti Suomeen alkaa lähikuukausina. Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sellaisen lääkevalmisteen maahantuontia, jolla on jo myyntilupa Suomessa. Rinnakkaistuoja on kuitenkin eri kuin lääkkeen alkuperäisen myyntiluvan haltija. Suomessa Lääkelaitos myönsi ensimmäiset myyntiluvat rinnakkaistuoduille lääkkeille maaliskuussa 1996. Juhannuksen kynnyksellä myyntilupa oli myönnetty 20 rinnakkaistuodulle lääkevalmisteelle. Kauppaan niistä ei ollut tullut vielä ensimmäistäkään.

Erkki Alanko, Erkki Kostiainen

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita käyttämättömät 75 vuotta täyttäneet

Tutkimuksen tavoitteet olivat: 1) määrittää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita käyttämättömien henkilöiden osuus 75 vuotta täyttäneistä, 2) selvittää mitkä yksilöä, hänen sosiaalista verkostoaan ja lähiympäristöään sekä palveluita kuvaavat tekijät liittyvät siihen, että 75 vuotta täyttäneet henkilöt eivät käytä palveluita sekä 3) mitata tätä tutkimusta varten kehitetyn, kohdan 2 mukaisen teoreettisen mallin kykyä ennustaa palveluiden käyttöä ja käyttämättömyyttä.

Irma Virjo

Värikalvon yleistynyt transluminanssi pseudoexfoliaatiosyndroomassa

Pseudoexfoliaatiosyndroomassa (PXS) silmän etuosan rakenteissa voidaan todeta hilsemäistä materiaalia. Syndrooma on yleinen ikääntyvässä väestössä ja se on kliinisesti merkittävä siihen usein liittyvän silmänpainetaudin vuoksi. Lisäksi kataraktaleikkausten yhteydessä voi ilmetä ongelmia huonosti laajenevan mustuaisen ja heikkojen mykiön ripustinsäikeiden vuoksi. Kaikkia PXS:n patogeneesiin liittyviä riskitekijöitä ei tunneta, ja sen lopullinen etiologia on selvittämättä. Syndrooman yhteydessä todettu värikalvon vaskulopatia viittaa siihen, että verenkiertoon liittyvillä tekijöillä, sekä paikallisilla että systeemisillä, voi olla merkitystä sen taustatekijänä.

Leo Repo

Maitohappobakteerien vaikutus suoliston puolustusmekanismeihin

Tässä tutkimuksessa selvitettiin probioottihoidon, lähinnä Lactobacillus GG:n, vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavilla ruoka-allergisilla lapsilla sekä rotavirusripulia sairastavilla lapsilla. Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka edistävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Neljäntoista atooppista ihottumaa sairastavan lapsen ohutsuolinäytteet tutkittiin in vitro Ussingin kammiossa antigeenien absorption selvittämiseksi. Tutkimushetkellä potilaat olivat eliminaatiodieetillä, josta oli poistettu ihottumaa pahentavat ruoka-aineet. Verrokkipotilaina oli 15 ikävakioitua lasta, joille tehtiin biopsia suolistosairauden poissulkemiseksi ja joiden kaikkien biopsianäytteet todettiin normaaleiksi.

Heli Majamaa

Rasvakudoksen aineenvaihdunnan säätely vatsaontelossa ja ihon alla

Rasvakudoksen kertyminen keskivartalolle erityisesti vatsaonteloon (viskeraalinen rasva) lisää riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin ja aikuistyypin diabetekseen. Ihonalainen rasva on vähemmän vaarallista terveydelle. Viskeraalinen rasva on itsenäinen painosta riippumaton riskitekijä. Sairastumisriskin lisääntyminen aiheutuu ilmeisesti hyperinsulinemiasta, insuliiniresistenssistä ja veren rasvapeilin muutoksista. Viskeraalinen rasvakudos syöttää rasvahappoja porttilaskimokierron välityksellä suoraan maksaan. Suuri rasvahappopitoisuus aiheuttaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisen ja triglyseridien muodostumisen lisääntymisen maksassa ja edelleen veren insuliini- ja VLDL-pitoisuuden kohoamisen.

Hanna-Leena Vikman

Aikuistyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijät vanhuksilla

Aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja aivohalvaus ovat tärkeitä kansantautejamme. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Sekä miehillä että naisilla noin puolet kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista. Aivohalvaus on sekä Suomessa että muissa länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Yhdessä sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, jotka molemmat ovat ahtauttavan valtimotaudin eri ilmenemismuotoja, selittävät noin kaksi kolmasosaa kokonaiskuolleisuudesta.

Johanna Kuusisto

Hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi rotan motorisessa järjestelmässä

Useita kasvutekijäperheitä on viime vuosina paikallistettu liikehermosoluihin ja niiden hermottamiin luurankolihassoluihin, molemmat soluja, jotka kypsinä eivät jakaudu. On esitetty, että kasvutekijäperheillä olisi sekä solujen normaalia toimintaa ylläpitäviä että solujen paranemista edistäviä tehtäviä liikehermo- ja luurankolihassoluissa. Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa solujen kasvuun liitettyjä säätelytekijöitä rotan motorisessa järjestelmässä. Hapan fibroblastien kasvutekijä on hermo- ja lihassoluihin troofisesti vaikuttava angiogeeninen kasvutekijä. Tässä väitöskirjatyössä hapan fibroblastien kasvutekijä on paikallistettu aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluihin, ääreishermoihin, hitaisiin luurankolihassoluihin ja lihassukkulan intrafusaalisäikeisiin. Eräs tyypillinen vaste solussa kasvutekijöille yleensä ja myös happamelle fibroblastien kasvutekijälle on polyamiinien synteesiä säätelevän ornitiini dekarboksylaasientsyymin induktio. Seuraavaksi tässä työssä selvitin ornitiini dekarboksylaasin ja sitä säätelevän antitsyymi-proteiinin esiintymistä motorisessa järjestelmässä. Molempia molekyylejä löytyi aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluista ja perifeerisistä hermoista. Lisäksi antitsyymiä esiintyi luurankolihassolujen tumissa. Kyseisten molekyylien säätelyä selvitin tutkimalla iskiashermokatkon vaikutusta molekyylien esiintymiseen. Happamen fibro-blastien kasvutekijän esiintyminen hitaissa luurankolihassoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että Schwannin solut, jotka ympäröivät perifeerisiä hermoja ja normaalitilanteessa eivät tuota ko. kasvutekijää, sisältävät kyseistä tekijää kaksi viikkoa vaurion jälkeen. Antitsyymin esiintyminen selkäytimen liikehermosoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Menetelminä tässä työssä on käytetty in situ -hybridisaatiota ja immunohistokemiaa. Tämän väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa motorisen järjestelmän sisältämistä säätelymolekyyleistä. Tulokset osoittavat, että hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi esiintyvät rotan motorisessa järjestelmässä ja sijaintinsa perusteella ovat todennäköisesti vuorovaikutuksessa keskenään.

Tanja Junttila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030