Rilutsoli ja ALS

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS on vääjäämättä etenevä neurodegeneratiivinen sairaus, joka vie vähitellen potilaan liikunta- ja lopulta hengityskyvyttömäksi. Glutamaatin arvellaan olevan mukana taudin etiologiassa. Rilutsoli puolestaan vaikuttaa glutamaatin toksisuutta vähentävästi. Alustavissa avoimissa tutkimuksissa rilutsolista näyttäisi olevan apua ALS:iin.

Robert Paul

Meissä kaikissa on sitä - prionia!

Prioneista on kirjoitettu viimeisten kuukausien aikana hullun lailla. Prioni-sana koki samanlaisen menestyksen kuin aikanaan sana "visiiri" - nekin, jotka eivät olleet koskaan merta nähneet puhuivat keulavisiiristä asiantuntevasti. Nyt perheenäidit pohtivat kauppaostoksillaan tulisiko kotimaista lihaa priorisoida, koska ulkomainen voi olla prionisoitu. Prionit ovat olleet suosittu aihepiiri tieteellisissäkin julkaisuissa sitten koetun "hullun lehmän kevään". Octopus on tähän koonnut mielenkiintoista tietoa prioneista.

Sauna ja lääkkeet

Lääkäri voi joutua työssään arvioimaan erityistilanteiden vaikutuksia potilaan lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen. Julkaistuja tutkimuksia tai tapausselostuksia saunomisen ja lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista on vähän. Tutkimustulosten tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että suurin osa tutkimuksista on tehty terveillä koehenkilöillä, jolloin tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä lääkehoitoa saaviin potilaisiin. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida eräitä saunomiseen ja lääkehoitoon liittyviä erityispiirteitä.

Jyrki Vanakoski, Timo Seppälä

Kun 70-vuotiaalla miehellä kreatiniiniarvo on 700

Vanhuksen munuaisten vajaatoiminta on väestön ikääntymisen myötä entistä tavallisempi pulma. Akuutti vajaatoiminta liittyy usein erilaisiin dehydraatiotiloihin tai lääkkeisiin ja se on usein korjaantuva. Kroonisen vajaatoiminnan hoitolinjat ovat muuttuneet viime vuosina entistä aktiivisemmiksi ja dialyysihoitoa saavien potilaiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vanhukset hyväksyvät monesti dialyysihoidon helpommin kuin nuoret ja kokevat elävänsä laadukasta elämää, vaikka ovatkin pysyvästi "sidottuja" hoitoon. Lisäksi monet heistä kuntoutuvat hoidossa mainiosti ja jatkavat sitä kenties vuosia. Niinpä iäkkäänkin munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoito tulee suunnitella yhteistyössä lähimmän dialyysiyksikön kanssa.

Eero Honkanen

Sydämen vasemman ja oikean eteisen toiminnan sekä mitraalivirtausprofiilin magneettitutkimus

Sydämen eteinen toimii myötäävänä verivarastona kammion välittömässä läheisyydessä. Eteisen toiminta muuttaa melko tasaisen laskimopaluun jaksoittaiseksi kammion täyttymiseksi. Eteistoiminta voidaan jakaa varastovaiheeseen kammiosystolen aikana, läpikulkuvaiheeseen kammiodiastolen keskivaiheilla ja pumppausvaiheeseen kammiodiastolen lopulla eteissystolen tapahtuessa. Eri toimintavaiheiden osuuteen vaikuttaa hemodynaaminen tilanne, eteisen ominaisuudet, eteis-kammiokanavan ominaisuudet ja myös kammion systolinen ja diastolinen toiminta.

Vesa Järvinen

Akuutti suoli-iskemia

Ateroskleroosin eri kliiniset ilmentymät aiheuttavat huomattavan terveysongelman teollistuneissa yhteiskunnissa. Tutkimustyö tällä alalla on perinteisesti ollut voimallista. Ateroskleroosin suolistomanifestaatioiden tutkimus on sitä vastoin saattanut jäädä vähemmälle. Vaikkakin akuutti suoli-iskemia (mesenteriaali-iskemia, intestinaalinen iskemia) on etiologialtaan monitekijäinen, se on monasti yhteydessä suolivaltimoiden atero-skleroosiin ja paikalliseen trombin muodostumiseen. Suoli-iskemia voi ilmetä myös aortoiliakaalisen valtimorekonstruktion jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää akuutin suoli-iskemian esiintyvyyttä ja hoitotuloksia sekä vatsa-aortan leikkauksiin liittyen mahdollisuutta tunnistaa ennalta riskipotilaat. Suolivaltimoiden ateroskleroosin esiintyvyyttä ja yhteyttä muihin ateroskleroosin ilmenemismuotoihin sekä riskitekijöihin on selvitetty ruumiinavausaineiston perusteella.

Otso Järvinen

Magneettispektroskopia aivokasvainten kemiallisen koostumuksen määrittelyssä

Ihmisen aivokasvainten leikkausta edeltävä tutkimus ja laadunmääritys perustuu kasvainten rakennetta selventäviin tutkimusmenetelmiin, tietokonetomografiaan ja magneettikuvaukseen. Tavanomaisessa magneettikuvauksessa signaali muodostuu veden ja rasvan protoneista, mutta spektroskopiassa tarkastellaan näiden lisäksi eräiden aminohappojen, energia-aineenvaihduntatuotteiden ja kalvoyhdisteiden signaaleja. Tässä tutkimuksessa tehtiin leikkausta edeltävän magneettikuvauksen yhteydessä aivokasvainpotilaille kasvaimen magneettispektroskopiatutkimus, ja näin määritettyjä ainepitoisuuksia verrattiin leikkauksessa saatujen kasvainnäytteiden vastaaviin pitoisuuksiin. Lisäksi kehitettiin menetelmä, jolla kasvaimet voitiin luokitella histologisesti hyvän- ja pahanlaatuisiin magneettispektroskooppisten piirteiden perusteella.

Jussi-Pekka Usenius

Pohjoinen epilepsia - uusi epilepsiasairaus

Väitöskirjatyössä kuvataan ennestään tuntematon epilepsiasairaus, pohjoinen epilepsia. Potilaat, 19 elossa olevaa henkilöä ja 4 heidän kuollutta sisarustaan 11 perheestä, kuuluivat kahteen laajaan kainuulaiseen sukuun. Geenikytkentätutkimus osoitti tautigeenin sijaitsevan kromosomin 8 lyhyen haaran telomeerialueella ja varmisti, että kyseessä on piilevästi periytyvä tauti.

Aune Hirvasniemi

Luuntiheys tulehduksellisissa suolistosairauksissa

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin, colitis ulcerosaan ja Crohnin tautiin, voi liittyä sekä osteoporoosia että osteomalasiaa. Valikoiduissa aineistoissa jopa puolella näistä potilaista on todettu luuntiheysarvojen olevan alle -1 SD iän ja sukupuolen mukaista keskiarvoa pienempiä.

Jouni Silvennoinen

Onko virtsaviljely aina tarpeen akuutin virtsatieinfektion avohoidossa?

Avohoidon virtsatieinfektioiden aiheuttajan toteamiseksi virtsanäyte tutkitaan ja virtsan bakteeriviljely (virtsaviljely) suoritetaan tavallisesti ensihoitopisteissä, terveysasemilla ja päivystyspoliklinikoilla. Alempien virtsateiden komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoaika on nykyisin lyhyt eikä virtsaviljelyn vastausta herkkyysmäärityksineen yleensä saada ennen kuin hoito on jo annettu ja kliininen vaste nähtävillä. Ehdotammekin, että avohoidossa virtsaviljelyistä ja herkkyysmäärityksistä osin luovuttaisiin ja mikrobilääkehoidon valinnan pohjaksi tarvittava bakteerien herkkyystilanne selvitettäisiin tutkimalla avohoidon virtsaviljelynäytteitä sopivin otoksin. Näin menetellen säästettäisiin kustannuksia ja voimavaroja, ja eri hoitopisteet saisivat kohdennetun ja ajantasaisen tiedon alueensa potilaiden virtsatieinfektion aiheuttajista ja niiden mikrobilääkeherkkyydestä.

Sirkka Kontiainen, Martti Vaara, Olli-Pekka Lehtonen, Matti Valtonen