Sepelvaltimotaudin invasiivinen hoito Uudessa-Seelannissa - onko Suomella opittavaa?

Helsingin Sanomissa viime talvella käynnistynyt keskustelu suomalaisesta kirurgiasta saa nyt jatkoa, kun tuolloisen keskustelun aloittaja vertailee kollegojensa kanssa Suomen, Uuden-Seelannin ja Britannian sydänkirurgiaa.

Hannu Savolainen, Parma Nand, Ravi Ullal

Siltoja käyttöjärjestelmien välillä

Eri käyttöjärjestelmät voidaan yhdistää toiminnallisesti. PC voi tulostaa Macintoshin lasertulostimelle. Macin käyttäjä voi liittää koneensa SCSI-väylään PC-koneelle formatoidun kovalevyn.

Erkki Karjalainen

Psykogeriatria on säilytettävä

Opetusministeriön asettama EU-lääkärityöryhmä on 31.5.96 jättänyt muistionsa, jossa se ehdottaa psykogeriatrian erikoislääkärin tutkintoon johtavan koulutusohjelman lakkauttamista (1). Kyseisen koulutusohjelman lopettaminen olisi ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden, EU:n asettaman Advisory Committee on Medical Training (ACMT) ehdotusten ja ennen kaikkea vanhenevan väestön tarpeiden kanssa (1,2).

Esa Leinonen, Heikki Santala, Pauli Poutanen

Kommentti KT:n yleiskirjeestä koskien uutta työaikalakia

Olemme nyt saaneet käsiimme KT:n yleiskirjeen koskien uutta työaikalakia ja sen soveltamista kunnallisella sektorilla. Olemme täysin tyrmistyneitä.

Lars Eriksson, Nora Hagelberg, Pekka Hämmäinen, Marja Kontio, Tuula Korkee, Jarkko Kuoppala, Ilkka Moilanen, Mauri Pehko, Elina Riihioja, Jari Syrjänen, Tuulikki Ulfves, Johanna Wennervirta, Kristiina Vuorinen

Henkisen tukityön peruskirjallisuutta

Atle Dyregrov on norjalainen psykiatri, joka tunnetaan onnettomuuksien henkisen avun pioneerina Skandinaviassa. Hän on ollut merkittävä tuki henkisen ensiavun kehittämisessä Suomessa. Hänen perusteoksensa katastrofipsykologiasta on käyttökelpoinen kirja myös Suomen oloissa.

Risto Koskinen

Kiehtovasti allergologiasta

Fred Björkstén ja Allergiatutkimussäätiö ansaitsevat kunniamaininnan siitä, että allergologian syntyä ja kehitystä kuvaava historiikki on saatu aikaan. Kirja julkaistiin Helsingissä äskettäin pidetyn allergologiakongressin kynnyksellä. Fred Björkstén on onnistunut kirjoittajavalinta paitsi hyvän kirjoitustaitonsa vuoksi myös siksi, että hän on elänyt pari viime vuosikymmentä lähellä tapahtumien keskipistettä työskennellessään Allergiasairaalan laboratoriossa.

Timo Klaukka

Geneetikon tulkinta ihmiskunnan historiasta

Yksi maailman johtavista geneetikoista on onnistunut kirjoittamaan poikkitieteellisen ja helppolukuisen jännityskirjan siitä, miten ihmiskunnan historiaa voidaan tutkia myös genetiikan näkökulmasta. Hänen huomionsa ihmiskunnan perimän monimuotoisuudesta ja näiden yhteensopivuuksista ja ristiriidoista arkeologisten löydösten kanssa on jännittävää luettavaa.

Juha Kiehelä

Gustaf Orraeus, suomalainen epidemialääkäri Venäjällä

Gustaf Orraeus (1738-1811) oli suomalainen epidemialääkäri, joka toimi tärkeissä tehtävissä Venäjällä. Hän kuului sukuun, jonka useimmat miespuoliset jäsenet olivat olleet monessa sukupolvessa pappeja. Gustaf Orraeuksen isä oli Taipalsaaren kirkkoherra Magnus Orraeus ja äiti Ebba Katarina Mollerus. Gustaf Orraeus oli kahdesti avioliitossa, hänen ensimmäinen puolisonsa oli sukunimeltään Thitz ja hänen toinen puolisonsa oli Anna Stricker.

Hoitoonohjaus - monen intressin kohtauspaikka

Erikoissairaanhoidon korkeat kulut ovat olleet viimeisten vuosien ajan kriittisen tarkastelun kohteena koko maassa - erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla. Keskusteluun on tullut uusi, kunnallista päätöksentekoa erityisesti rassaava piirre: sairaanhoidon menot näyttävät elävän kunnallishallinnosta lähes piittaamatonta omaa elämäänsä. Julkista toimintaa yleensä tehokkaasti ohjaava budjettikäytäntö puree sairaanhoitoon huonosti. Kuluvan vuoden talousarvion menot ylittyvät esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa sadoilla miljoonilla markoilla.

Taito Pekkarinen

Remissen - i fokus för många intressen

Den specialiserade sjukvårdens höga kostnader har de senaste åren granskats kritiskt i hela landet, särskilt i Helsingfors och Nyland. En ny aspekt i sammanhanget är att utgifterna för sjukvården tycks leva sitt eget liv som inte låter sig styras av kommunala beslut. Den budgetpraxis som i allmänhet effektivt dirigerar offentliga verksamheter tycks inte bita nämnvärt på sjukvården. De för i år budgeterade utgifterna kommer t.ex. i huvudstadsregionens största städer att överskridas med hundratals miljoner mark.