Onko päihdeongelmainen ajokortin hakija tyhmä?

Antti Holopainen kumppaneineen tarttui (SLL 24/96) ajankohtaiseen asiaan: EU:n ajokorttidirektiiviin, päihdeongelmaisiin ja uusittuun lääkärintodistukseen ajokorttia varten.

Jaakko Kivisaari

Suomalaisen psykoterapian puitteet

Psykoterapiasta on edelleen olemassa paljon tietoon perustumattomia käsityksiä ja epäselvyyttä sen luonteesta. Lääkintöhallitus perusti psykoterapian asiantuntijaryhmän vuonna 1979 koordinoimaan psykoterapiatyötä terveydenhuollossa ja laatimaan pätevyyskriteerejä psykoterapeuteille. Lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeen ryhmä jatkoi sosiaali- ja terveyshallituksen ja STAKESin puitteissa, ja sen työrupeama päättyi samana vuonna, kun laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1994. Laissa määritettiin psykoterapeutti nimikesuojatuksi terveydenhuollon ammatiksi ja esitettiin psykoterapeutin koulutukselliset vähimmäisvaatimukset. Tämän jälkeen psykoterapeutiksi ei ole enää voinut julistautua.

Johannes Lehtonen

Englantilaisen omalääkärin sepelvaltimotautiopas

Englantilaisten perusterveydenhuolto on pitkään rakentunut omalääkärijärjestelmän pohjalle ja omalääkäreiden jatkokoulutuksesta pidetään hyvää huolta. Yhtenä tekijänä jatkokoulutuksessa on monipuolinen julkaisusarja, jonka kliinisessä osassa on vastikään ilmestynyt sepelvaltimotautiin paneutuva kirjanen. Oppaan toimittaja ja kirjoittajat ovat pääosin valveutuneita omalääkäreitä, ja kardiologista konsultaatioapua ilmoitetaan käytetyn vain angina pectoriksen diagnostiikkaa koskevassa osassa.

Antti Reunanen

Julius Caesar Scaliger - lääkäri ja filosofi

Julius Caesar Scaliger oli uuden ajan alkupuolella merkittävä filosofi. Hän syntyi vuonna 1484 Lago di Gardan rannalla olevassa Rivassa, joka kuului silloin Venetsian tasavaltaan, ja kuoli vuonna 1558 Ranskan Agenissa. Kuollessaan Scaliger oli Euroopan tieteen ja kirjallisuuden kuuluisin edustaja.

Sydäninfarkti - hoitoon heti

Sydäninfarktin hoito on kehittynyt paljon viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta potilaat ja oireet ovat samanlaisia. Hoitoontulon viive on muuttunut vain vähän ja on edelleen aivan liian pitkä.

Matti Halinen, Matti Romo

Hjärtinfarkt - vård genast

Vården vid hjärtinfarkt har utvecklats avsevärt under de senaste decennierna, men patienterna och symtomen är oförändrade. Fördröj- ningen som uppstår innan patienten blir omhändertagen har knappast påverkats alls och är fortfarande oacceptabelt lång.

Implanttirekisteriä kehitetään

Lääkelaitoksen ylläpitämän ortopedisen endoproteesirekisterin vuosiraportin (1995) mukaan Suomessa tehtiin yhteensä lähes 9 000 tekonivelleikkausta. Näistä oli lonkan protetisointeja noin 5 000 ja polven protetisointeja tai niiden uusintoja noin 3 000. Muita niveliä korvattiin puolisen tuhatta.

Juha Nevalainen

MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa

Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.

Johan Eriksson, Simo Taimela, Ilkka Vuori

Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen

Sekä eriasteiset masennusoireet että masennustilat yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään edettäessä. Nuorten depression oirekuvaa ja ikäspesifisiä piirteitä koskevia tutkimuksia on toistaiseksi suhteellisen vähän. Useimmissa tutkimuksissa korostetaan, että vakavan masennuksen oirekuva on etenkin varttuneemmilla nuorilla monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressioista. Aikuisiin verrattuna yleisemmät epätyypilliset oireet ja monihäiriöisyys vaikeuttavat nuorten depression tunnistamista. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisiä depressioista kärsivillä nuorilla, ja selvästi masentuneelta nuorelta tulee aina kysyä itsemurha-ajatuksista. Nuoren depressioita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja tiedon kokoaminen nuoren itsensä lisäksi vanhemmilta, koulun aikuisilta ja ystäviltä on hyödyksi.

Mauri Marttunen