Aktiivinen selkäkuntoutus

Pitkittyneiden selkäsairauksien konservatiivinen hoitokäytäntö on kokenut Suomessa selvän murroksen 1980-luvun lopulta lähtien. Selkäpotilaan kuntoutus muuttui tuolloin aikaisempaa aktiivisemmaksi ja selkää monipuolisesti kuormittavaksi. Tämä muutos oli erittäin suuri verrattuna perinteiseen kipuja kunnioittavaan harjoittelu- ja hoitotapaan. Aktiivinen kuntoutusote vaatii kuitenkin huolellisen potilasvalinnan. Objektiiviset ja luotettavat mittarit kuntoutustoimien tuloksellisuuden toteamiseksi ovat myös välttämättömiä, jotta aktiiviset kuntoutustoimet voidaan kohdistaa oikein. Aktiivisessa selkäkuntoutuksessa on meillä ja muualla hyödynnetty lukuisia erilaisia kuntoutuksen lopputulosmittareita, joista osa on sangen subjektiivisia ja siten häiriöalttiita. Osaa näistä mittareista on testattu tieteellisesti, osa on käytössä vanhasta rutiinista tai muotioikusta.

Markku Hupli

Ksylitolin vaikutus korvatulehdusten ehkäisyssä

Väitöskirjassa kuvataan uusi ja totutuista keinoista poikkeava menetelmä korvatulehdusten ehkäisemiseksi. Tutkimus koostuu laboratoriotöistä, joissa tutkittiin ksylitolin vaikutusta korvatulehdusbakteerien käyttäytymiseen, sekä kliinisistä tutkimuksista, joissa arvioitiin erilaisten ksylitolivalmisteiden tehoa korvatulehdusten ehkäisyssä päiväkotilapsilla.

Tero Kontiokari

Terveyden biotieteiden uusi koulutusohjelma käynnistyi Turussa

Turun yliopistossa on tänä syksynä aloittanut opiskelunsa ensimmäiset 20 terveyden biotieteiden opiskelijaa. Koulutusohjelma on lääketieteen ja luonnontieteiden muodostama kokonaisuus, jossa yliopiston mukaan otetaan huomioon myös elintarvike- ja lääkealan kehitys sekä tulevaisuuden työvoimatarpeet. Filosofian maisterin tutkintoon johtava viisivuotinen koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan.

Kirkkonummella alkaa eurooppalaisen terveyskortin kokeilu

Kirkkonummella ryhdytään lokakuun alussa kokeilemaan eurooppalaista terveyskorttia. Korttia kokeillaan EU-rahoituksen tuella yhdeksässä maassa yhtä aikaa. Pankkikorttia muistuttavalla terveyskortilla pyritään helpottamaan asiointia terveyskeskuksessa ja sairaalassa: palvelu nopeutuu, kun terveyskortista saadaan nopeasti ja luotettavasti tiedot esimerkiksi potilaan pysyvistä diagnooseista, lääkityksestä, leikkauksista, allergioista sekä potilasta hoitaneista lääkäreistä ja sairaaloista. Kokeilussa ovat mukana Kirkkonummen pääterveysasema, Jorvin sairaala ja Meilahden sairaalan päivystyspoliklinikka.

Yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa sosiaalialalla

Yksityisten sosiaalipalvelujen, kuten vanhusten asumispalvelujen, kotipalvelujen ja yksityisten päiväkotien, määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 1997 toimintansa aloitti 213 uutta toimintayksikköä ja kaikkiaan toiminnassa oli 1 848 yksityistä sosiaalipalvelun yksikköä. Näistä lähes puolet eli 773 tuotti asumispalveluja. Yksityisiä kotipalvelujen tuottajia oli 223.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjuja ja asiakasvirtoja kartoitettu

Varsinkin tietotekniikan hyödyntämiseen perustuvia saumattomia palveluketjuja pidetään tärkeänä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Saumattomassa palveluketjussa asiakkaan tietojen on tarkoitus kulkea joustavasti toimintayksiköstä toiseen. Näin pyritään turvaamaan kokonaisuuden hallintaa ja jatkuvuutta.

Opaskirja aivovammoista

Eriasteisten aivovammojen vuoksi hoidetaan Suomessa vuosittain arviolta 15 000 potilasta, ja heistä noin tuhannella vamma on vakava. Useimmiten aivovammoja syntyy liikenneonnettomuuksissa, ja potilaat ovat tavallisesti nuoria ihmisiä, joilla vamman vaikutukset heijastuvat laajalti opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin ja harrastuksiin.

Allergiaa jo puolella Suomen väestöstä

Allergia- ja astmasairastavuus on lisääntynyt länsimaissa, myös Suomessa. Sairastavuuden kasvu painottuu nuoriin ikäluokkiin. Vuonna 1997 astmalääkeistä sai korvausta 302 000 henkilöä eli 6 % Suomen väestöstä. Astma on ylivoimaisesti yleisin sairaus, joka oikeuttaa lääkkeiden erityiskorvauksiin. Astman vuoksi erityiskorvauksia sai vuoden 1997 lopussa yli 24 000 henkilöä - määrä on kasvanut 1990-luvulla keskimäärin 2 000:lla vuodessa. Terveydenhuollon käyttö on lisääntynyt, kun yleinen tieto allergioista on kasvanut. Yhä useammat ihmiset ymmärtävät oireidensa takana olevan astman ja allergian, joita on myös opittu diagnosoimaan varhaisessa vaiheessa, totesi LKT Erkka Valovirta uuden Allergiatalon vihkiäisissä 26.8.98 Helsingissä.

Aikuistyypin diabeteksen hoidon tehostaminen terveyskeskuksessa

Asikkalan terveyskeskuksessa havaittiin, että aikuistyypin diabetesta sairastavien hoitotasapainoa voidaan huomattavasti parantaa paikallisen tavoiteohjelman avulla. Vuonna 1995 vain runsaalla kolmasosalla diabeetikoista hoitotaso oli tyydyttävä. Terveyskeskuksessa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti tehostettiin potilaiden neuvontaa ja verensokerin määrityksiä vuoden 1996 aikana. Erityisesti pyrittiin saamaan pitkään epätasapainossa olleet potilaat säännölliseen seurantaan. Vuoden kuluttua noin puolet diabeetikoista oli saavuttanut tyydyttävän hoitotasapainon. Parhaat tulokset saavutettiin 66-75-vuotiaiden ryhmässä. Kirjoittajien mukaan valtakunnalliset hoitosuositukset jäävät usein varsin etäisiksi, mutta paikallisen sovelluksen avulla voidaan löytää sopiva käytännön toimintatapa.

Eino Luostarinen, Kurt Nybäck

Terveysneuvonta - mistä se on kiinni?

Terveysneuvonnan tarkoituksena on lisätä tietoa ja motivaatiota käyttäytymisen muuttamiseksi terveellisempään suuntaan. Vaikka ihmiset luottavat terveydenhuollon asiantuntijoiden antamaan tietoon, ei se aina johda terveellisempien elämäntapojen omaksumiseen. Kirjoituksessa pohditaan erilaisia syitä, jotka estävät pääsyn toivottuun lopputulokseen. Syyt voivat olla tavassa, jolla terveysneuvontaa annetaan, tai ne voivat olla vastaanottajan asenteissa tai odotuksissa. Joskus ohjeet ovat ristiriidassa ihmisen luontaisten taipumusten kanssa ja mieltymys esim. makeaan tai suolaiseen voittaa asiantuntijan ohjeet.

Raimo Lappalainen, Merja Koikkalainen