Rintasyövän varhainen havainnointi, diagnosointi ja hoito tasa-arvokysymyksenä

Vielä ei tiedetä mitä uutta naisten elämään tuo rintasyöpää koskeva moderni solu- ja molekyylibiologinen perustutkimus ja rintasyöpää kenties ennalta ehkäisevät lääkkeet. Kunnes tällaiset asiat on selvitetty, jää edelleen käytännön lääkärin ja tutkimustyön keskeiseksi tehtäväksi naisten auttaminen varhaisen havainnoinnin, diagnoosin ja hoidon onnistumiseksi. Kirjoituksessa pyritään selvittämään miten mammografiaseulonta, rintojen kliininen tutkimus ja naisen itsensä suorittama rintojen terveystarkkailu mamaohjelman puitteissa voivat toisiaan täydentäen edistää tasa-arvoa terveyspalvelujen jakamisessa kansanterveystyössä kaikille rintasyövän suhteen riski-iässä oleville eli yli 25-vuotiaille naisille. Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuodelta 1997 edellyttää toiminnan laajentamista nykyisestään.

Gisela Gästrin

ProMama ry

ProMama ry perustettiin 1992 ja se tukee mamaohjelmaa rintasyövän perusseulontaohjelmana kansanterveystyössä, järjestää tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä tuottaa ohjelmaan liittyviä terveyskasvatusaineistoja. Toiminnassa korostetaan väestövastuuperiaatteen toteutumista ja naisten omatoimisuutta tehostamalla kansalaistoiminnan ja terveydenhuollon yhteistoimintaa. ProMama ry kuuluu jäsenenä Terveyden edistämisen keskukseen ja on saanut toimintaansa tukea kansanterveysmäärärahoista.

Kehitysvammadiagnoosit terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja voi nykyään tarkastella tietokoneella Netti-Hilmosta. Kehitysvammadiagnoosin perusteella tehtyjen hoitoilmoitusten tarkastelu tuo esiin tietoa terveyspalvelujen käytöstä, mutta myös - ja ehkä enemmänkin - tietoa hoitoilmoituskäytännöistä, jotka vaihtelevat jonkin verran.

Susanna Nouko-Juvonen

Uusi pääjohtaja laittoi WHO:n remonttiin

Norjalainen lääkäri Gro Harlem Brundtland valittiin viime heinäkuussa ensimmäisenä naisena WHO:n pääjohtajaksi. Hän on toinen pohjoismaalainen tässä tehtävässä. Aikaisemmin hän on toiminut Norjan ympäristöministerinä ja pääministerinä. Hänen edeltäjänsä, järjestöä kymmenen vuoden ajan johtanut japanilainen Hiroshi Nakajima, joutui kovan kritiikin kohteeksi. Nakajiman kaudella järjestön asema heikkeni kaikkien aikojen pohjalukemiin. Sekä järjestön sisältä että ulkoapäin on esitetty voimakkaita muutospaineita. Tässä tilanteessa Gro Harlem Brundtland on avustajineen ryhtynyt rohkeasti uudistamaan koko organisaation rakennetta. Seuraavassa uusi maailman terveysjohtaja pohtii mm. esittämiensä uudistusten perusteita.

John Maurice

Martti Lindqvist: Terveydenhuollon eettisyys punnitaan arjen käytännössä

Lääketiedettä koskevassa eettisessä keskustelussa saa helposti suuren painon se, mikä on tieteen eturintamassa ja hyvin herooista. Hoitojärjestelmien eettisyys punnitaan kuitenkin viime kädessä arjen käytännössä. Vanhustenhuoltokeskustelu on tyypillisesti perin arkinen ja laajasti suomalaisia koskeva keskustelu, joka on eettisesti erittäin tärkeä.

Suvi Sariola

Kuntoutuksen vaikutuksista halutaan lisää tutkimusta

Kuntoutuksen vaikutuksista ei ole kattavaa arviota. Kuntoutukseen ohjautumisesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia, ja tieteellinen näyttö kuntoutumismenetelmien vaikuttavuudesta on vähäistä, todetaan valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa. Siinä pidetään välttämättömänä tehdä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta riittävän laajoja, tieteelliset kriteerit täyttäviä tutkimuksia, joissa analysoidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Tutkittuun tietoon perustuvat kuntoutusmenetelmät ehdotetaan sisällytettäväksi valtakunnallisiin hoitosuosituksiin. Selonteossa esitetään myös mahdollisuus perustaa riippumaton yksikkö arvioimaan kuntoutuksen tarvetta, kohdentumista ja vaikuttavuutta.

Vaikeneminen vai vaientaminen

Viime aikoina on tiedotusvälineissä kommentoitu kahta HYKS:ssa sattunutta tapausta myös julkisuusasiana. Toinen koski Meilahden sydänkirurgeja ja toinen Lasten ja nuorten sairaalan epilepsiakirurgiaa. Tiedotusvälineistä saamani käsityksen mukaan kummassakin tapauksessa työnantaja määräsi jonkinasteisen tiedotussulun tai -rajoituksen. Totta on tietysti se, että useimmat ongelmat tulee selvittää yksikön sisäisin toimin eikä lööppijulkisuus välttämättä helpota ratkaisujen löytymistä. Potilaita ja potilaiden omaisia eivät kuitenkaan sido johtosäännöt eikä vaitiolovelvollisuus, joten sairaanhoidon yksikkö ei voi koskaan toimia tiedotuksellisesti hermeettisessä tyhjiössä ja tokkopa olisi tarpeenkaan. Silloin kun media kiinnostuu jostakin teemasta - aiheesta tai aiheetta - olisi kuitenkin parempi tarjota riittävästi faktaa vastapainoksi huhujen ja hevosmiesten tietotoimiston joka tapauksessa tarjoamalle tiedolle. Tuore alhojulkisuus on varoittava esimerkki pitkittyvästä ja paisuvasta skandaalista, joka vain pahenee bitti kerrallaan pihdatun informaation myötä.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton seminaari poliitikoille : Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä korjattava

Poliittiset puolueet valmistautuvat parhaillaan eduskuntavaaleihin ja niiden jälkeisen hallitusohjelman tavoitteiden laatimiseen. Herättääkseen keskustelua terveydenhuollon ongelmista ja esitelläkseen omia linjauksiaan Lääkäriliitto järjesti 15.10. seminaarin, johon osallistuivat poliittisten puolueiden terveyspoliittiset asiantuntijat sekä edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta ja sairaanhoitopiireistä. Liitto korosti seminaarissa, ettei nykyinen säästökierre ja kasvava eriarvoistuminen kuntien välillä voi jatkua, vaan terveydenhuollon rahoitus- ja hallintojärjestelmä on uudistettava.

Marit Henriksson

Tunnetko Lääkäriliiton organisaation?

Tiedätkö sinä, miten Lääkäriliitto huolehtii jäsenten edun-valvonnasta ja muista ammattikunnan yhteisten asioiden ajamisesta? Lääkäriliitto ei ole ainoastaan työmarkkina-järjestö, vaan myös terveyspoliittinen vaikuttaja, joka osallistuu monin tavoin terveydenhuollon kehittämiseen. Lääkäriliitolla on lisäksi omat asiantuntijaelimensä mm. lääkärikoulutusta ja eettisiä asioita sekä eri sektoreilla toimivien lääkärien erityiskysymyksiä varten.

Marit Henriksson

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus ja siirtymäkauden järjestelyt

Uusi erikoislääkäritutkintoasetus annettiin 4.9.98 ja se astuu voimaan 1.1.99. Asetuksen sisältöä kuvattiin Lääkärilehden 1.10. ilmestyneessä numerossa (SLL 28/98). Siinä siirtymäkauden osalta todettiin lääketieteellisten tiedekuntien nykykäytäntö, jonka mukaan 8 vuoden (suppean alan) koulutusohjelmaan voi kirjoittautua vasta, kun 6 vuoden koulutusohjelma (pääerikoisala) on suoritettuna. Tämä tulkinta aiheuttaisi suuria ongelmia siirtymäkauteen liittyen niille lääkäreille, jotka eivät ehdi saada pääerikoisalaansa suoritettua ennen vuoden vaihdetta. Siirtymäkausi sinänsä on 7 vuotta pitkä ulottuen vuoden 2005 loppuun saakka.

Hannu Halila