Nivelreuman peruslääkehoidon turvallisuuden seuranta avohoidossa

Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt kokemuksellista tietä. Useimmiten nivelreuman peruslääkkeiden käyttöä estävät lieviksi luokitellut, epämukavuutta aiheuttavat, sivuvaikutukset tai lääkkeen tehottomuus. Harvinaisista vakavista sivuvaikutuksista tavallisimmat ovat vaikeat sytopeniat ja interstitiaaliset keuhkoreaktiot. Tässä annettavat suositukset reumalääkkeiden turvallisuuden seurannasta vastaanottokäyntien väliaikoina on tehty reumalääkärien yhteistyönä. Niissä on otettu huomioon myös lääkeyhdistelmien käytön lisääntyminen.

Oili Kaipiainen-Seppänen, Jukka Martio, Markku Hakala, Timo Möttönen

Aikuisten akuutit enkefaliitit

Akuutti enkefaliitti on melko harvinainen, mutta dramaattinen sairaus. Enkefaliittiepäily herää paljon useammin kuin diagnoosi varmistuu. Jopa herpesenkefaliitin ennuste on melko hyvä, jos ensioireiden ilmaannuttua aloitetaan nopeasti asykloviirihoito. Siksi enkefaliittia on osattava epäillä kliinisten löydösten perusteella. Stakesin poistorekisteritietojen perusteella vuosina 1987-1995 Suomessa oli yli 16-vuotiailla 962 akuuttia enkefaliittitapausta. Poistorekisteritietojen perusteella Suomessa enkefaliitin esiintyvyys aikuisilla oli noin 1,5/100 000 vuodessa, mutta tilastointivirheen huomioon ottaen todellinen määrä lienee noin 3-5/100 000 vuodessa.

Jyrki Launes

Vaikean haimatulehduksen hoito

Akuutti haimatulehdus on tavallinen ylävatsakivun syy. Noin joka viidennessä tapauksessa kehittyy vaikea-asteinen tautimuoto, johon useimmiten liittyy haiman sekä peripankreaattisen ja retroperitoneaalisen rasvakudoksen nekroosi, pitkittynyt tehohoito infektiokomplikaatioineen, monielinvaurio sekä edelleen yli 20 %:n kuolleisuus. Varhainen diagnoosi ja nekrotisoivan tautimuodon tunnistaminen, viipymättä aloitettu aggressiivinen konservatiivinen hoito tehohoito-osastolla sekä oikea-aikainen infektoituneen nekroosimassan kirurginen poisto ovat hoidon kulmakiviä. Keskeiseksi hoidossa on muodostunut usean erikoisalan tiivis yhteistyö. Vaikeiden tautimuotojen hoidon keskittäminen suurempiin sairaaloihin parantaa ennustetta, ja siksi onkin tärkeää, että jo vaikea-asteista haimatulehdusta epäiltäessä potilas siirretään välittömästi riittävän hyvin varustettuun tehohoitoa antavaan yksikköön.

Ari Leppäniemi, Esko Kemppainen, Pauli Puolakkainen, Olli Takkunen, Ville Pettilä, Reijo Haapiainen

Milloin aikuinen tulisi lähettää tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon?

Potilaan lähettämisellä tahdosta riippumattomaan hoitoon on kaksi tärkeää eettistä perustetta. Toisen mukaan toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuva haitta on pienempi kuin sen avulla vältettävä vakava haitta ja toisen se, että potilaan kieltäytymistä hänelle tarjotusta hoidosta voidaan pitää epärationaalisena ja potilaan edun vastaisena. Artikkelissa keskitytään niihin ongelmallisiin erityistilanteisiin, joissa tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa olisi syytä käyttää nykyistä enemmän. Tällaisissa tilanteissa lääkäri joutuu pohtimaan hoidon eettisten perusteiden ja juridisten edellytysten toteutumista. Mielenterveyslain käsitteen mielisairaus uskotaan yleisesti tarkoittavan samaa kuin termin psykoottinen, mutta kirjoittajan mukaan mielisairaus on psykoottisuutta laajempi käsite.

Tero Taiminen

PRIME-MD - työkalu psykiatristen ongelmien tunnistamiseen perusterveydenhuollossa

Psykiatriset ongelmat ovat perusterveydenhuollon potilailla hyvin yleisiä, mutta niiden tunnistaminen on osoittautunut vaikeaksi. Erityistä huomiota on tähän mennessä kiinnitetty yleisimmän psykiatrisen ongelman, masennuksen, tunnistamiseen. Perusterveydenhuollon tarpeisiin sopivaa seulontamenetelmää tai kyselyä muunkin psykiatrisen oireilun tunnistamisen tueksi ei ole ollut käytettävissä. Yhdysvalloissa kehitettyä PRIME-MD-menetelmää on kokeiltu suomalaisiin terveyskeskuspotilaisiin melko myönteisin tuloksin. Sekä lääkärit että potilaat kokivat PRIME-MD-kyselyn useimmiten hyödylliseksi, sillä se johti keskustelemaan vaikeista asioista. Elimellisperäisiä psyykkisiä oireita tuli tutkimuksessa esiin runsaasti, mikä saattaa viitata menetelmän spesifisyysongelmiin. Kyselyn täyttäminen vei tavallista enemmän vastaanottoaikaa, ja tämä saattaa käytännössä olla kynnys menetelmän laajempaan käyttöön.

Outi Poutanen, Doris Holmberg-Marttila

Lyhyesti: Kuumeprostaglandiini varmistunut

Prostaglandiinien tiedetään olevan tärkeässä roolissa kuumereaktion kehittymisessä; paras todiste tästä on prostaglandiinisynteesiä estävien tulehduslääkkeiden vaikutus. Japanilainen tutkijaryhmä on nyt osoittanut poistogeenisten hiirten avulla, että prostaglandiini E2 (PGE2) on päävastuullinen kuumeen kehittymisessä. Muiden prostaglandiinien toiminnan estäminen ei vaikuttanut kuumereaktioon lainkaan. Jäämme kiinnostuneina odottamaan, miten kuumeettomat hiiret selviävät infektioista eli onko kuumeesta hyötyä. Nature 1998;395:281-284 (MV)

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kirkkaita elvytyksessä

Akuuttilääketieteen selvittämättömiä kysymyksiä on, käyttääkö elvytystilanteessa kirkkaita liuoksia (Ringerin liuosta, 0,9-prosenttista keittosuolaliuosta, 5-prosenttista glukoosiliosta) vai kolloidaalisia liuoksia (albumiinia, tärkkelysjohdoksia, plasmaa). Brittikirjoittajat tekivät meta-analyysin 37:stä asianmukaisesti toteutetusta tutkimuksesta (yli 3 000 potilasta), ja totesivat kolloidaalisten liuosten käyttöön elvytystilanteessa liittyvän 4 %:n ylikuolleisuus, eli 4 ylimääräistä kuolemantapausta jokaista 100:aa elvytettyä potilasta kohti. Elvytystytilanteessa volyyminkorjaukseen on siis syytä käyttää kirkkaita. BMJ 1998;316:961-964 (RP)

Robert Paul

Lapsuudenaikainen lihavuus ja metabolinen oireyhtymä

Pieksämäellä tehdyssä tutkimuksessa on selvitetty, miten lapsuudenaikainen painoindeksi ennustaa aikuisiän metabolista oireyhtymää. Osana toista tutkimusta tutkijat selvittivät 439 tutkittavan lapsuusajan painoindeksin. Tutkittavista 75 oli ollut lapsena ja aikuisena lihavia (iän ja sukupuolen suhteen korjatun painoindeksin mukaan), 219 ei ollut lapsena eikä aikuisenakaan lihavia, 71 oli pulskistunut aikuistuessaan ja 74 oli päässyt aikuisena normaalipainoon oltuaan lihava lapsi.

Robert Paul

Kaikissa meningokokeissa sama resistenssigeeni

Meningokokki on edelleen tärkeä kuolleisuuden aiheuttaja kehitysmaissa. Keskisen Afrikan alueella on jopa meningiittivyöhykkeeksi kutsuttu alue. Kalliita lääkkeitä ei kehitysmailla ole varaa ostaa, ja siksi kloramfenikoli on edelleen tärkeä meningiittilääke.

Robert Paul

Lyhyesti: Sädehoito keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen

Jos ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on saatu kirurgisesti poistettua kokonaan, leikkauksenjälkeistä sädehoitoa ei kannata antaa välikarsinaan. Näin pääteltiin meta-analyysissä, joka tehtiin yhdeksästä pelkkää leikkausta ja toisaalta leikkausta ja sen jälkeistä sädehoitoa vertailevasta satunnaistetusta tutkimuksesta (yhteensä 2 128 potilasta). Sädehoitoa saaneista oli kahden vuoden kuluttua elossa 48 %, pelkällä leikkauksella hoidetuista 55 %. Samanlainen tulos saatiin aikanaan vanhanaikaisella tavalla annetusta rintasyövän postoperatiivisesta sädehoidosta, jossa sädetystä annettiin mediastinumin ja sydämen alueelle. Silloinkaan etenkin sydämen sädettämisestä ei seurannut mitään hyvää. Nykyään sädehoito kohdistetaan pelkästään rintakehän seinämään. Lancet 1998;352:257-263 (HJ)

Heikki Joensuu