Onko oikeus sivutoimiseen ammatinharjoittamiseen uhattuna?

Yksityissektoriin kohdistuu hyvin erisuuntaisia paineita nyt vallitsevassa terveydenhuollon rahoituskriisissä. Kysehän on nimenomaan rahoituskriisistä, ei kustannuskriisistä. Suomessa julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon menoista prosentteina bruttokansantuotteesta on läntisen maailman alhaisimpia. Jopa USA:ssa julkinen rahoitus muodostaa suuremman osan bruttokansantuotteesta kuin Suomessa, vaikka sitä pidetään mallimaana yksityisesti rahoitetusta terveydenhuollosta.

Risto Lantto

Yhteisön terveyttä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Lääkäriliitto järjesti 22.10. seminaarin, jossa pohdittiin lääkärien keinoja vaikuttaa yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Esillä olivat terveyden edistäminen neuvoloista ja kouluista lähtien aina työelämän pudotuspelissä syrjäytymisen ehkäisyyn. Seminaari oli tarkoitettu liiton perustaman Terveydeksi-verkoston jäsenille, johon kuuluu nykyisin noin 200 terveyskasvatuksesta kiinnostunutta lääkäriä.

Marit Henriksson

Miten sairaalalääkärin peruspalkka määräytyy?

Eräs lääkäri otti yhteyttä Lääkäriliittoon ja kysyi, miksi lääkärien Y-palkkataulukoita ei enää julkaista Lääkärilehdessä. Y-palkkataulukoista luovuttiin jo vuonna 1995 ja palkat määriteltiin entisiin palkkataulukkoihin pohjautuvina markkamääräisinä liukumina. Kunkin lääkärin palkka määräytyy tämän asteikon sisällä ensi sijassa tehtävien vaativuuden mukaan. Asteikon yläraja ei ole ehdoton, vaan se voidaan perustellusta syystä ylittää.

Marit Henriksson

Luottamuslääkäri auttaa hoidon käynnistämisessä

Lääkäriliitto on koonnut luottamuslääkäriverkoston, jonka tavoitteena on auttaa lääkäreitä hakemaan hoitoa erilaisissa terveyteensä liittyvissä ongelmissa. Selvitykset osoittavat, että lääkärit hoitavat huonosti itseään, tekevät töitä yli voimiensa eivätkä osaa hakea apua sairauksiinsa. Oma rooli lääkärinä ja epävarmuus tietosuojasta ovat usein esteenä tavanomaisten terveyspalvelujen käytölle.

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry Toimintakertomus 1997-98

Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintavuosi 1.10.1997-30.9.1998 oli yhdistyksen 78. toimintavuosi. Yhdistys perustettiin aikanaan kunnanlääkärien toimesta valvomaan kunnallisissa tehtävissä toimivien lääkäreiden etuja ja järjestämään heille täydennyskoulutusta. Yhdistyksen perustehtävä on edelleen sama, vaikka toiminta on vuosien kuluessa saanut lisää ulottuvuuksia.

Suomen lääkäreiden kulttuuriseura toimii

Suomen lääkäreiden kulttuuriseura perustettiin Lääketiede 96 -tapahtuman yhteydessä. Sen tarkoituksena on ylläpitää lääkäreiden kulttuuriharrastuksia, luoda mahdollisuuksia yhteisten taideleirien, -näyttelyiden ja kulttuurimatkojen järjestämiseen. Taustalla on myös ajatus tuoda esille kollegoiden monitaiteisuus ja harrastuneisuus eri taiteiden ja kulttuurin aloilla. Seuran idea on tuoda lisäväriä lääkärikunnan imagoon. Ehkäpä joskus saadaan aikaan peräti lääkäreiden kulttuuripäivät lääkäripäivien yhteyteen.

Veikko Karskela

Lääkäripäivät 99 - kollegoiden valokuvanäyttely

Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura järjestää valokuvausta harrastavien kollegoiden valokuvanäyttelyn Lääkäripäivien yhteydessä Messuhallissa. Asiasta kiinnostunut ota yhteyttä Veikko Karskelaan, puh. (02) 264 3500 työ tai (02) 231 8907 koti, sähköposti: veikko.karskela@wkk.pp.fi

Erikoissairaanhoidon uudelleenjärjestelyt Uudellamaalla

Hallitus antoi lokakuun alussa eduskunnalle kesän aikana pikavauhtia ns. Puerto-työryhmässä valmistellut erikoissairaanhoitolain muutosehdotukset ja esityksen Helsingin yliopistollista keskussairaalaa koskevan lain kumoamisesta. Puerto-työryhmän ehdotukset kävivät syksyn alussa niin kunnissa kuin ammattijärjestöissäkin pikalausuntokierroksella. Tuon lausuntokierroksen perusteella ei työryhmän ehdotuksiin liiemmin muutoksia tehty. Ainoana sellaisena voidaan mainita erikoissairaanhoitolain 35. pykälään kirjattu uusi asia, jolla taataan potilaan oikeus saada omalla äidinkielellään hoitoa oman sairaanhoitopiirinsä laitoksesta, riippumatta asuinpaikastaan. Muutoin eduskunnalle annetut ehdotukset vastaavat lähes pilkuntarkasti Puerto-ryhmän esityksiä.

Taito Pekkarinen

Sydämen vajaatoiminta aorttaläpän ahtaumapotilailla

Jos aorttaläpän ahtaumapotilaalle ehtii tulla sydämen vajaatoiminta ennen leikkausta, leikkauksen jälkeinen ennuste huononee. KYS:n yliopistosairaalapiiristä ahtautuneen aorttaläpän leikkausarvioon vuosina 1993 ja 1994 tulleista potilaista 28 %:lle oli kehittynyt sydämen vajaatoiminta. Lähes joka viidennen aorttaläpän ahtaumasta kärsivän potilaan sydän oli tullut vajaatoimintaiseksi, ennen kuin läppävika oli diagnosoitu. Muita herkemmin vajaatoimintaa ilmeni iäkkäillä miespotilailla, joilla ei ollut angina pectorista varoittavana oireena.

Aarno Dietz, Raimo Kettunen, Leo Niskanen, Jouko Remes, Mikko Hippeläinen

Salakuljetettujen simpukoiden aiheuttama koleratapaus

Viime tammikuussa todettiin Vantaalla ensimmäistä kertaa lähes sataan vuoteen Suomessa saatu koleratapaus. Taudin välittäjäksi osoittautui Thaimaasta salakuljetetut simpukat, jotka valmistettiin ateriaksi pintaa ruskistamalla. Viime vuosina on maassamme todettu myös useita muita ostereiden ja simpukoiden levittämiä infektioita. Ruokamyrkytyksiä hoitavien lääkäreiden ja näytteitä tutkivien laboratorioiden tulisi ottaa huomioon myös harvinaisempia infektioita aiheuttavien mikrobien mahdollisuus. Simpukoita ja ostereita valmistettaessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden riittävään kuumennukseen; vastoin julkisuudessa esitettyjä tietoja lyhytaikainen kuumennus ei riitä kokonaan poistamaan sairastumisen riskiä.

Antti Pönkä, Anja Siitonen, Aulikki Sivonen, Tarja Tiippana-Kinnunen, Maija Hatakka, Annikki Silander, Matti Jahkola