Lyhyesti Paikallisen lymfooman hoito

Paikallisen non-Hodgkin-lymfooman hoitona sädehoito ja lyhytkestoinen kemoterapia on tehokkaampi ja paremmin siedetty kuin pitkäkestoinen kemoterapia yksinään. Tämä oli tulos satunnaistetusta amerikkalaistutkimuksesta, johon otti osaa 401 potilasta. Tutkittavilla oli paikallinen (I tai II aste), joko kohtalaisen nopeasti tai erittäin nopeasti kasvava non-Hodgkin-lymfooma. Puolet potilaista hoidettiin antamalla kolme kemoterapiakuuria (CHOP x 3) ja sen jälkeen paikallinen sädehoito (40-55 Gy), ja toinen puoli potilaista sai samaa kemoterapiaa mutta pitempään (CHOP x 8). Yhdistelmähoitoa saaneista oli viiden vuoden kuluttua satunnaistamisesta useampi elossa (82 % vs 72 %, p = 0,02), useampi oli elossa ilman, että lymfooma olisi uusinut (77 % vs 64 %, p = 0,03), ja lisäksi yhdistelmähoito aiheutti vähemmän vakavia sivuvaikutuksia (31 % vs 40 %, p = 0,06).

Heikki Joensuu

Lihavuuden genetiikkaa taas pöyhäisty

Lihavuus on hyvinvointivaltioissa valtava ongelma, jonka syntyyn ympäristötekijät ja perinnöllisyys vaikuttavat yhdessä. Vaikka jääkaapin oven korkea avausfrekvenssi on varmasti usein läskistymisen syynä, geenit ovat mukana pelissä yllättävänkin usein. Perhe- ja kaksostukimusten mukaan perimän vaikutus body mass -indeksiin on ympäristötekijöitä huomattavasti suurempi (N Engl J Med 1997;337:869-873).

Tehohoitopotilaan vastustuskykyä säilyttävä ravitsemushoito

Heikentynyt immuunivaste on ominaista tehohoitopotilaille ja vaikeat infektiot sekä niiden aiheuttama monielinvaurio ovat pitkäaikaisen tehohoitopotilaan merkittävin kuolleisuuden aiheuttaja. Eräillä ravintoaineilla on todettu suotuisia vaikutuksia elimistön vastustuskykyyn. Tästä on herännyt kiinnostus lisätä tällaisia immunonutrientteja, kuten arginiinia, glutamiinia, omega-3-rasvahappoja ja hiivaperäistä RNA:ta tavanomaiseen ravitsemushoitoon.

Juha Perttilä

Lannerangan okahaarakkeiden täristystesti välilevyn sisäisen kivun osoittajana

Suurimmalle osalle ihmisistä selkäkipu tulee henkilökohtaiseksi tutuksi jossakin elämän vaiheessa. Hyvin usein selkäkivun lähtökohta jää epäselväksi, mutta onneksi useimmat pelastava vaivan spontaani paranemistaipumus koskee myös epävarmasti tai jopa väärin diagnosoituja potilaita. Suosituimmat selkäkivun selitysmallit ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa.

Matti Yrjämä

Bronkiektasiatauti Suomessa

Bronkiektasiataudilla tarkoitetaan keuhkoputkien epäsäännöllistä ja pysyvää laajenemista. Taudin arvellaan vähentyneen erityisesti tehokkaan antibioottihoidon sekä tuberkuloosin hallinnan myötä. Bronkiektasiataudin nykyinen ilmaantuvuus on kuitenkin tuntematon, ja taudin yhteydestä astmaan on ristiriitaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairaaloiden poistorekisterin sekä kuolinsyyrekisterin avulla taudista aiheutunutta sairaalakäyttöä Suomessa, taudin ilmaantuvuutta ja ennustetta sekä sen yhteyttä astmaan.

Olli Säynäjäkangas

Lahjoitetut munasolut lapsettomuuden hoidossa

Munasolujen lahjoitus on yksi hoitoavusteisten hedelmöityshoitojen erityisalue. Hoito on varteenotettava vaihtoehto naisille, joilla on synnynnäinen munasarjojen tai niiden toiminnan puute, ennenaikainen munasarjojen toiminnan loppuminen esim. sädehoidon tai kirurgisen poiston vuoksi, toistuvat epäonnistumiset aikaisemmissa koeputkihedelmöityshoidoissa (IVF) tai vaikea periytyvä sairaus. Väitöskirjatyön tarkoitus oli selvittää, miten munasolunlahjoitus toimii lapsettomuuden hoidossa ja miten tällä menetelmällä aikaansaatujen raskauksien ja synnytysten kulku ja syntyneiden lasten terveys eroavat muiden hedelmöityshoitojen vastaavista.

Viveca Söderström-Anttila

Tartuntatautitilanne Suomessa

Kesä on selvästi muuttunut kirpeäksi, kirjavankauniiksi syksyksi. Syksyn tulon voi nähdä myös tartuntatautirekisterin luvuissa. Kesän satoa korjataan vielä hetki suolisto- ja sukupuolitautipatogeenien osalta ja syksyn nousijat kuten Pogostan tauti ja jänisrutto ovat tulleet lukuihin mukaan.

Maarit Kokki

Virologinen epidemiatilanne 17.8.-20.9.98

C-hepatiittia löytyy jatkuvasti huolestuttavan paljon, joukossa tuoreitakin tapauksia. Helsingissä kuudella suomalaisella naisella on todettu harvinainen genotyyppi.

Marjaana Kleemola

Ranskalainen paradoksi eli onko viinin värillä väliä

Ranskan sepelvaltimotautikuolleisuus on tilastojen mukaan selvästi alhaisempi kuin väestön veren kolesterolin pitoisuus tai rasvojen käyttö antaisivat aiheen olettaa. Ilmiötä on ruvettu kutsumaan ranskalaiseksi paradoksiksi.

Kalervo Kiianmaa

Selittääkö kansanluonne kännykkävallankumouksen?

Suomessa on maailman eniten matkapuhelimia asukasta kohti. Usein ilmiötä selitetään sillä, että meillä etäisyydet ovat pitkät ja kansanluonteemme puhuu mieluummin koneella kuin suoraan. Etäisyys-argumentti on kumottavissa helposti sillä, että kännyköitä on eniten siellä, missä etäisyydet ovat lyhyimmät eli Helsingin ydinkeskustassa. Mutta entä kansanluonne, kestääkö se lähemmän tarkastelun?

Martti Häikiö