Toiminnallisen näönkäytön projekti Näkövammaisten Keskusliitossa

Näkövammaisten keskusliitossa aloitettiin syksyllä 1994 osaprojekti, joka kehitti heikkonäköisen lapsen toiminnallisen näön arviointi- ja harjaannuttamismenetelmiä. Projekti on osa laajempaa näkövammaisen lapsen kuntoutuksen kehittämisprojektia. Osaprojektissa seurattiin kahdenkymmenen 1/2-7-vuotiaan näkövammaisen lapsen näkötoimintojen kehitystä moniammatillisessa työryhmässä kahden vuoden ajan säännöllisesti toistuvilla seurantakäynneillä. Kymmenellä lapsella oli näkövamman lisäksi jokin muu vamma. Moniammatilliseen työryhmään kuuluivat silmälääkäri, kliininen neuropsykologi, näönkäytönohjaaja sekä konsultoiva lasten neurologi. Työryhmän keskeisenä tavoitteena on ollut suomalaiseen käytäntöön soveltuvan toiminnallisen näön arviointiohjelman kehittäminen.

Sydän yhdistää: Laaja toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi

Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut merkittävästi viimeisten 25 vuoden aikana. Työikäisten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt noin 70 %, mutta sydän- ja verisuonisairastavuutemme on silti liian suuri. Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat huomattavan paljon työkyvyttömyyttä, ja sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Runsas viidennes sairaaloiden hoitopäivistä käytetään verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Noin 450 000 suomalaista on oikeutettu kohonneen verenpaineen vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin, kun taas sepelvaltimotaudin takia niitä saa 160 000 suomalaista.

Eturauhasen syöpä Euroopan unionin teemaviikon aiheena

Lokakuun alussa vietettiin Euroopan unionin syöpäviikkoa, jonka teemana oli tällä kerralla miesten syövät, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. Euroopassa miesten kuolleisuus yleensä syöpään on suurempi kuin naisten. Syynä pidetään asenteita: naiset ottavat herkemmin yhteyttä lääkäriin havaitessaan muutoksia ja oireita. Suomi sijoittuu kuitenkin Euroopan maiden välisessä vertailussa melko hyvin. Syöpäkuolleisuus on Suomessa, Portugalissa ja Kreikassa Euroopan vähäisintä. Korkeimmat kuolleisuusluvut ovat Tanskassa, Englannissa ja Belgiassa.

Tules-liiga palkitsi parhaat tutkimukset

Viidensillä valtakunnallisilla Tules-päivillä oli teemana Tules-tutkimuksen huippua. Päivillä palkittiin kuusi parasta työtä 43:sta, jotka olivat mukana valtakunnallisessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusta käsitelleessä kilpailussa. Kilpailu järjestettiin, koska haluttiin saada esiin tuorein tieto alalta.

Yksityislääkärin lähetteellä terveyskeskuksen laboratorioon

Terveyskeskuksissa ryhdytään todennäköisesti tekemään laboratoriotutkimuksia yksityislääkäreiden lähetteellä, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamiseksi. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että terveyskeskus voisi periä todellisia kustannuksia vastaavan maksun yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula

Työeläkelaitokset kuntouttajina

Suomalaisten halutaan pysyvän työelämässä aikaisempaa pidempään ja yhtenä keinona on esitetty kuntoutuksen lisäämistä. Ammatillinen kuntoutus on meillä aikaisemmin ollut pääasiassa Kelan hoidettavana. Työhallinnolla on perinteisesti ollut päävastuu vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksen kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen viime vuosina liittyy työeläkelakeihin tehtyihin muutoksiin, joilla on korostettu kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkkeeseen nähden. Vakiintuneesti työelämässä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen päävastuu on nykyisin työeläkejärjestelmällä.

Sakari Tola, Timo Aro, Jukka Kivekäs

Terveyskeskuslääkärit ja syöpäpotilaiden hoito Pirkanmaalla

Syövänhoidon työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on uudistumassa, lisää tehtäviä on siirtymässä terveyskeskuksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä alueellisia yhteistyöohjelmia on laadittu jo vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueen terveyskeskuslääkäreille tehty kysely osoitti, että terveyskeskuslääkärit kokivat syövän hoitoon liittyvien tehtäviensä lisääntyneen parin viime vuoden aikana. Yksittäisen lääkärin vuosittain kohtaama syöpäpotilaiden määrä on silti edelleen pieni. Puolet lääkäreistä ei ollut saanut koulutusta syövän hoidossa viimeisen vuoden aikana, ja myös alueellinen hoito-ohjelma tunnettiin heikosti. Syövänhoidon täydennyskoulutusta tulee tehostaa, uudenlaisia opetus- ja oppimismenetelmiä on otettava käyttöön.

Elise Kosunen, Ulla-Kaija Lammi

Terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä

Kun lääkäri työskentee asiantuntijana Bosniassa, organisoi lääkeapua Kosovoon ja edustaa Ruotsia Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa, ei hänen sanomanaan kuulosta vähääkään sanahelinältä, että terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Kun ihmisiä häväistään ja heidän ihmisoikeuksiansa poljetaan, he sairastuvat. Vastaavasti totuus ja ihmisarvon palauttaminen luo terveyttä. Tämä on myös viestini kollegoille, sanoo ruotsalainen lääkäri Christina Doctare. Hänen näkökulmastaan lääketiede on hyvin poliittista.

Suvi Sariola

Uudesta lääkärikoulutuksesta hyvät kokemukset Ongelmalähtöinen opiskelu valmentaa ihmisläheiseen potilastyöhön

Uusimuotoisen lääkärikoulutuksen ensimmäisiä tuloksia päästiin mittaamaan Tampereella keväällä, kun neljä vuotta opiskelleet lääketieteen kandidaatit siirtyivät käytännön harjoitteluun yliopistollisen sairaalan klinikoihin. Opiskelijoiden kliiniset taidot on myös testattu kliinisten taitojen tentissä, jollaista ei aikaisemmin koulutukseen ole sisältynyt.

Maija-Liisa Veteläsuo