Wolfgang Laib, lääkäri ja kuvanveistäjä

Helsingin Juhlaviikoilla on 31.8-22.9. Galerie Artekissa Pohjoisesplanadilla esillä saksalaisen Wolfgang Laibin teoksia. Wolfgang Laib valmistui lääkäriksi Tübingenissä, Saksassa 1974. Pian valmistumisensa jälkeen hän ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi, joka ammentaa ideansa luonnosta ja itämaisista uskonnoista. Wolfgang Laib käyttää töissään vain luonnonmateriaaleja kuten kiveä, maitoa, kasvien siitepöyä, riisiä ja mehiläisvahaa. Hän käyttää huomattavan osan ajastaan keräämällä siitepölyä eri kasveista ja yhdistelee sen erilaisia värejä ja koostumusta teoksissaan.

Anders Jahre -palkinnot molekyylibiologian tutkijoille

Molekyylibiologian tutkija, professori Mårten Wikström Helsingin yliopistosta saa yhdessä tanskalaisen professori Jens F. Rehfeldin kanssa tämänvuotisen suuren Anders Jahre -palkinnon (600 000 Nkr). Wikström on palkittu Jahre-palkinnolla myös vuonna 1984.

Psykiatrisen avohoidon auditointi Kokemuksia auditoinnista keinona psykiatrian nopean muutoksen vaikutusten hahmottamiseen

Ulkopuolisen arvioitsijan suorittama palvelujen auditointi on muodostunut kansainvälisesti yhä merkittävämmäksi terveydenhuollon toimintojen arviointimalliksi. Suomen terveydenhuollon rahoitusrakenne ei ole juurikaan sisältänyt kannustimia auditoinnin kehittämiseen, koska palvelujen tuottajien ja rahoittajien roolit ovat toistaiseksi eriytyneet sangen vähän. Psykiatrian nopea rakennemuutos asettaa erityisiä haasteita psykiatristen palvelujen laadun arvioinnille. Mm. valtion tilintarkastajat ovat edellyttäneet erityisesti psykiatrisen avohoidon laadun arvioinnin kehittämistä sekä kuntatasolla että valtakunnallisesti. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten yhteistyönä toteutettiin vuonna 1995 psykiatrisen avohoidon auditointi, jonka tavoitteena oli tuottaa kokonaisarvio avohoidon toiminnoista palvelujen kehittämisen pohjaksi.

Kari Pylkkänen, Antti Henttonen, Aira Hotti, Kari Korhonen, Juha Metso, Anja Närhi

Päihdevieroitus ja päihderiippuvuus sairausloman syynä

Päihteiden käytön vaikutukset heijastuvat monin tavoin työelämään. Lääkärin on otettava kantaa päihdeongelmaisen työkykyisyyteen sekä tilapäisen työkyvyn menetyksen että pitkäaikaisemman työkyvyn heikkenemisen näkökulmasta. Työtehtävien kannalta päihtynyt potilas on työkyvytön, mutta sairausvakuutuslain tulkinnassa päihtymystilaa ei pidetä sv-etuuksiin oikeuttavana sairautena. Päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden, päihderiippuvuuden sekä muiden psyykkisten ja somaattisten komplikaatioiden suhteen oikeus sairauslomaan syntyy kliinisten löydösten vaikeusasteen perusteella kuten sairauksissa yleensä. Arvioitaessa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sairausvakuutuksen näkökulmasta otetaan huomioon sekä kliinisten löydösten mukainen haitta että potilaan sitoutuminen avo- tai laitoshoito-ohjelmaan. Sv-lain mukaisen työkyvyttömyyden ohella on arvioitava päihdeongelmaisen kuntoutustarve ja edellytykset kuntoutuslainsäädännön näkökulmasta. Työterveyshuollon, terveyskeskusten, mielenterveystoimistojen ja A-klinikoiden lääkärien on syytä perehtyä päihdepotilaita koskeviin kuntoutuslainsäädännön soveltamiskäytäntöihin.

Antti Holopainen, Rauno Mäkelä

Turun hallintomallista kompromissi: Hakukiellon purkamista esitetään

Turun kaupungin terveyslautakunta hyväksyi 15.8. kaupungin perusterveydenhuollon hallintoa koskevat neuvottelutulokset, jotka oli saavutettu Lääkäriliiton sekä kiistaan jälkilypsylle tulleen Tehyn kanssa. Lääkäriliiton neuvottelijat pitivät lopputulosta kompromissina, joka hämärtää Turun terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet, mutta päättivät esittää 23.8. kokoontuvalle hallitukselle hakukiellon ja saarron purkamista.

Marit Henriksson

Työaikalaki vahvistettiin

Niin eduskunnassa kuin Lääkäriliitossakin viime kevään ajan vilkasta keskustelua herättänyt uusi työaikalaki on vahvistettu Tasavallan Presidentin esittelyssä 9.8.1996. Työllisyys- ja työsuojelusyillä perusteltu laki pohjautuu EU:n työaikadirektiiviin ja se rajoittaa merkitttävästi ylitöiden teettämistä. Neuvottelut uudistuksen soveltamisesta lääkärien työhön on käynnistetty Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken.

Islannin lääkärit irtisanoutuivat

Islannin yleislääkäreistä 90 % on irtisanoutunut elokuun alusta palkkakiistan takia. Lääkärit katsovat palkkojensa jääneen pahasti jälkeen muista julkisen sektorin ammattiryhmistä ja vaativat kompensaatiota niiden saamista palkkaliukumista. Vertailukohtana lääkärit pitävät eräitä muita korkeasti koulutettuja ammattiryhmiä, jotka palkkauksellisesti olivat kymmenen vuotta sitten lääkärien kanssa samalla tasolla. Selkeitä prosentuaalisia palkkavaatimuksia ei ole kuitenkaan esitetty.

Ajokorttiin liittyvät terveystarkastukset liikenneturvallisuustoimenpiteenä

"Koska ajokorttiin liittyvistä määräikäisistä terveystarkastuksista ei ole voitu osoittaa olevan minkäänlaista hyötyä, on kysymykseen 'tarvitaanko ajokortinhaltijoiden terveystarkastuksia?' väistämättä vastattava kieltävästi." Hakamies-Blomqvist ym. vastaavat Summalalle (SLL 18-19/96).

Malarialta suojaava moskiitto

Moskiitto valjastetaan levittämään malariarokotetta malarian sijasta. Idealle on jo haettu patenttia.

Erkki Karjalainen

Rintojen ultraäänitutkimuksen asema ja indikaatiot

Suomen Lääkärilehdessä äskettäin julkaistu H.R. Laineen kirjoitus (SLL 9/96) vertasi mammografiaa rintojen ultraäänitutkimukseen ja ultraäänen todettiin olevan sensitiivisempi. Mielestämme Laineen väite näyttäisi perustuvan Kätilöopiston sairaalan mammografiatutkimusten huonoon sensitiivisyyteen, ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden hyvään sensitiivisyyteen ja ultraäänitutkimusten hyvin huonoon spesifisyyteen. Minkäänlaisia diagnostisia kriteerejä ei Laine anna mammografiatutkimusten eikä myöskään ultraäänitutkimusten osalta. Laine on verrannut omaa mammografiasuoritustaan ohutneulatekniikalla otettujen sytologisten näytteiden sensitiivisyyteen. Kaikki tähän asti julkaistut tutkimukset, jotka on julkaistu Index Medicuksessa listatuissa, asiantuntija-arvioita käyttävissä lehdissä, ovat osoittaneet mammografian olevan sensitiivisempi kuin ultraääni pienten rintasyöpien löytämisessä. Luettuamme Heikki R. Laineen (Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa, Suomen Lääkärilehti 1996;51:919-925), heräsi joukko ajatuksia ja kysymyksiä, joita haluamme kommentoida. Kirjoituksessa esitetyt tulokset ja johtopäätökset ovat sikäli poikkeuksellisia, että vastaavia ei arvostetusta kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy. Ultraäänen käytöstä on vastikään julkaistu hyvä yleiskatsaus (1), jossa todetaan, että ultraäänellä ei kyetä löytämään huomattavaa osaa ei-palpoitavista rintasyövistä ja palpoitavatkin mukaan laskien vääriä negatiivisia löydöksiä eri julkaisuissa on 0,3-47 % parhaimmillakin laitteilla tutkittuna ja toisaalta ultraäänellä löytyy runsaasti vääriä positiivisia tapauksia. Tässä yleiskatsauksessa on referoitu 70 tutkimusta kansainvälisesti arvostetuista lehdistä.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, C-G. Standertskjöld-Nordenstam, M. Kormano, A. Kiuru