75996 osumaa

Työkyvyttömyyden arviointi pois sairaaloista - tämäkö on tarkoitus?

Määräaikaisten työkyvyttömyys-eläkkeiden muututtua 1996 alussa kuntoutustueksi ja niitä koskevien lääkärinlausuntojen kuntoutussuunnitelmiksi, aloitti Työeläkelaitosten liitto laajan lääkärien kouluttamisen parantaakseen päätösten pohjaksi tarvittavien lausuntojen laatua. Vaikka mitkään säännöstöt työkyvyttömyyden kriteereistä eivät muuttuneetkaan, uudistus kuitenkin merkitsi sitä, että tarvitaan aikaisempaa perusteellisempaa arviota potilaan tilasta ja mahdollisuuksista. Tähän koulutukseen Kuntaliitto reagoi 12.3.96 närkästyneellä kirjeellä, jossa se katsoi työkyvyttömyyden arviointikoulutuksen ja ilmeisesti myös arvioinnin olevan lähinnä työeläkelaitosten omia intressejä ja kehotti myöntämään tähän koulutukseen osallistumista varten vain palkatonta virkavapaata. Samoin se kehotti tarkkaan arvioimaan, mitä kustannuksia potilaiden työkyvyn selvittely ja kuntoutussuunnitelmien laadinta julkisessa terveydenhuollossa aiheuttaa ja veloittamaan rahat työeläkelaitoksilta.

Timo Niinimäki

Työkyvyttömyyden arvioinnista

Timo Niinimäki puuttuu kirjoituksessaan asiaan, joka merkittävällä tavalla koskettaa myös kunnallista terveydenhuoltoa. Samalla se koskettaa niitä kansalaisia, jotka syystä tai toisesta ovat menettäneet tai menettämässä työkykynsä ja tarvitsevat asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Timo Niinimäen esittämään kysymykseen, kenen intressi tässä nyt on suurempi, potilaan vai jonkun muun, on syytä heti vastata, että potilaan, kansalaisen, intressi on kaikkein suurin.

Jorma Back

Selän manipulaatiohoidosta tarvitaan näyttöä

Suomen Lääkärilehden aprillipäivän pääkirjoitus käsitteli selän manipulaatiohoitoa. Kuten kirjoituksessa tuotiin esille, USA:n Agency for Health Care Policy and Researchin 1994 julkaisemassa akuutin selkäkivun hoito-ohjeissa todettiin, että reseptivapaata kipulääkitystä, manipulaatiota ja kevyttä liikuntaa suositeltiin aikuisten akuutin selkäkivun hoitoon vaivan alkuvaiheessa. Samanlaiseen suositukseen on päätynyt tänä vuonna ilmestyvä englantilainen vastaava selvitys.

Tapio Videman

Vitamiinien historiaa

Vitamiinit ovat aineenvaihdunnan kannalta välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan ainakaan riittävästi ja joita on siitä syystä saatava ravinnon mukana. Niiden puutteen seurauksena kudosten ja elinten toiminta häiriintyy ja vähitellen syntyy selviä sairaudentiloja. Vitamiinien vajauksesta johtuvat sairaudet ovat siten ryhmä puutostauteja. Puutostauteja aiheutuu myös eräiden muiden orgaanisten tai epäorgaanisten ravintoaineiden liian vähäisestä saannista.

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aineista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Asiallisia ehdotuksia EVO-järjestelmän kehittämiseksi

Yliopistosairaaloiden erityisvaltionosuusjärjestelmän muuttamista käsiteltiin julkisuudessa edellisen kerran viime kesänä, jolloin vuotta 1996 varten ilmeisen hätäisesti valmistellut budjettilakiesitykset tulivat julkisuuteen. Ne aiheuttivat tuolloin kovaa parkua yliopistosairaaloissa, ja STM:n kansliapäällikkö Markku Lehto veti ne mahtikäskyllään takaisin ministeriöön jatkovalmistelua varten. Se käynnistyi marraskuussa 1995, jolloin Kansanterveyslaitoksen ylijohtaja Jussi Huttunen sai muutaman muun selvitystehtävänsä lisäksi toimeksiannon tehdä esityksensä EVO-järjestelmän kehittämisestä. Huttusen esitykset tulivat julkisuuteen tänä keväänä.

Taito Pekkarinen

Goda utvecklingsförslag om statsandelar

Några förslag till ändringar av systemet med statlig s.k. specialersättning till universitetssjukhusen togs upp till debatt förra sommaren då några tydligen hastigt utarbetade utkast till budgetlagar för detta år offentliggjordes. Förslagen åstadkom stort rabalder vid universitetssjukhusen och kanslichefen vid social- och hälsovårdsministeriet Markku Lehto drog tillbaka lag-utkasten för vidare beredning. Den påbörjades i november då Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen fick i uppdrag att också lägga ett förslag om hur specialsersättningssystemet skulle byggas ut. Jussi Huttunen har offentliggjort sina förslag denna vår.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030