Elektroninen resepti

Perinteisessä lomakepohjaisessa reseptikäytännössä on tulkinta- ja väärinkäyttöongelmia, jotka voitaisiin ratkaista tietoteknisin keinoin. Reseptin korvaaminen toimikortilla parantaisi lääkehoidon laatua, potilaan tietosuojaa ja helpottaisi lääkärien ja apteekkien työtä. Elektroniseen reseptiin ei kuitenkaan kannata siirtyä ennen kuin tietokoneet vastaanotoilla yleistyvät ja lääkärityöasemaohjelmistot kehittyvät.

Jaakko Niinimäki, Jari Forsström

Eksfoliaatiosyndrooman histopatologinen ja lektiinihistokemiallinen tutkimus

Eksfoliaatiosyndroomassa silmän etuosan rakenteisiin ilmaantuu vaaleaa, hilseilevää materiaalia, jonka alkuperä ja tarkka koostumus ovat edelleen selvittämättä. Tällä kliinisesti tärkeällä oireyhtymällä on liittymäkohdat sekä harmaakaiheen että glaukoomaan, ja se on merkittävä riskitekijä silmään kohdistuvissa leikkauksissa.

Jaana Hietanen

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä

Enalaprilaatti tehohoitopotilaiden kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Neurokirurgiset potilaat ovat erityisen haavoittuvaisia kontrolloimattomalle verenpaineen nousulle. Äkillinen valtimopaineen nousu anestesian aloitusvaiheeseen liittyvän trakean intubaation yhteydessä saattaa aiheuttaa aivoverisuonipullistuman repeämän ja tähän liittyvän lukinkalvon alaisen verenvuodon. Neurokirurgisen leikkauksen jälkeen verenpaineen nousu saattaa lisätä aivojen turvotusta ja pahimmillaan aiheuttaa aivoverenvuodon kehittymisen.

Harri Tohmo

Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Työryhmä kiirehtii hedelmättömyyshoitoja koskevaa lakia

Hedelmättömyyshoitoja koskevan lain valmistelua kiirehditään muistiolla. Lakiehdotuksen valmistelu katkesi vuonna 1992 erimielisyyksiin sukusolujen luovuttajan henkilöllisyyden ilmoittamisesta lapselle. Nyt lain valmistelua kiirehtii Stakesin pääjohtajan asettama hedelmättömyyshoitojen kehittämistyöryhmä, jonka jäsenet edustavat yliopistosairaaloiden sekä Väestöliiton ja muiden yksityisten palveluntuottajien hedelmättömyydenhoitoyksiköitä ja Lapsettomien Tuki ry:tä.

Professori Erik Anttinen palkittiin

Professori Erik Anttinen on palkittu ensimmäisellä Kalle Achté -palkinnolla. Psykiatrian ja mielenterveyden edistäjänä monipuolisesti ansioituneelle ja yleisesti arvostetulle psykiatrille tarkoitetun palkinnon, 100 000 markkaa, jakoi Psykiatrian Tutkimussäätiö 25-vuotisjuhlansa kunniaksi. Jatkossa palkinto on tarkoitus jakaa joka kolmas vuosi.

Hiivan DNA-ketju selvitetty

Viimeinenkin osa hiivan DNA:n emäsjärjestyksestä julkistettiin huhtikuun lopulla. Seitsemän vuotta kestäneen geenitutkimustyön tuloksena hiivasolun DNA-ketju on nyt täydellisesti selvitetty ja tulokset tallennettu EMBL Gene Bank -tietokantaan, josta tiedot on vapaasti saatavilla. Hiiva on ensimmäinen eukaryootti, jonka DNA:n emäsjärjestys on saatu selvitettyä.

o Virologinen epidemiatilanne

Menneen talvikauden valtiaat, influenssa A- ja RS-virukset, ovat käymässä harvinaisiksi, kuten odottaa sopikin. Tiettävästi kuitenkin aikuisilla esiintyy korkeakuumeisia ja lihassärkyisiä taudinkuvia, joita on pienilläkin työpaikoilla useita lyhyen ajan kuluessa. Laboratoriopuoli ei vielä varmuudella paljasta mistä on kyse, mutta influenssa B voisi olla epäiltyjen listalla. Lähiviikot näyttävät.

Pauli Leinikki