Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen

Hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyys ja yhteys ilmansaasteisiin

Tutkimus hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyydestä ja yhteydestä neljän teollisuuspaikkakunnan ilmansaasteisiin tehtiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ilman saastumisen suhteen erilaisilla teollisuuspaikkakunnilla eroja väestön hengitystiesairauksissa ja -oireissa.

Tuula Husman

Metalli-ionien ja fluorokinolonien farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Fluorokinoloneilla on yleisesti ottaen moderni ja edullinen farmakokinetiikka. Ne imeytyvät nopeasti ja niiden hyötyosuus suun kautta annosteltuna on lähes 100 %. Konsentroituminen tulehdussoluihin mahdollistaa tehokkaan kulkeutumisen tulehdusalueille. Kun lisäksi useimpien fluorokinolonien eliminaation puoliintumisaika on pitkä, on annostelu helppoa ja lääkkeiden bakterisidinen vaikutusmekanismi huomioon otettuna myös tehokasta. Fluorokinoloneilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden farmakokinetiikkaan.

Pasi Lehto

Ruokavalio tehokas tautien ehkäisyssä ja hoidossa

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun ensimmäiset ravitsemusterapeutit aloittivat työnsä maamme terveydenhuollossa. Ravitsemusneuvonnalla on neljännesvuosisadan aikana saavutettu hyviä tuloksia monien sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Alan tutkimustyö tuo uutta tietoa kliinisestä ravitsemuksesta ja myös ravitsemushoidon tehosta.

Jaana Laitinen, Essi Sarkkinen, Vuokko Tuononen

Palkka työllisyyttä tärkeämpi

Ruotsin lääkäriliitto pitää palkkatason nostamista tärkeämpänä tavoitteena kuin työllisyyden turvaamista. Lääkäriliiton ja hoitajajärjestön puheenjohtajat ovat näyttävästi julkistaneet näkemyksensä Dagens Nyheter -lehdessä. Yhteisessä kirjoituksessaan 18.9. he vaativat huomion kiinnittämistä terveydenhuollon laatuun ja tehokkuuteen työllistämispolitiikan sijasta.

Terveellisen sisäilman tavoitearvot rakentamista varten

Sisäilmayhdistyksen äskettäin julkaisema Sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus sisältää suositukset eri käyttöön tarkoitettujen rakennusten lämpöoloista, melutasoista sekä ilmanvaihdosta ja pintamateriaalien terveellisyydestä.

Terveyden eriarvoisuus - haaste terveydenhuollolle

Väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi keski-ikäisten miesten keskuudessa perusasteen koulutuksen saaneilla kuolleisuus on lähes kaksinkertainen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuus kolminkertainen ja akuuttien ja kroonisten sairauksien yleisyys kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna. Jotkut terveyserot, kuten ikäryhmien ja sukupuolten väliset erot, johtuvat osittain väistämättömistä biologisista lainalaisuuksista. Monessa tapauksessa väestöryhmän huono terveys johtuu kuitenkin sellaisista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä altisteista, joita luultavasti voitaisiin vähentää. Tällöin on kyse eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on keskeinen haaste terveyspalvelujärjestelmälle, joka voi pahimmillaan kärjistää terveyseroja mutta parhaimmillaan supistaa niitä.

Seppo Koskinen

Viestinnän ja vuorovaikutuksen sujuminen suuren sairaalan työyhteisössä

Hierarkkisessa sairaalaorganisaatiossa avoimelle viestinnälle ja vuorovaikutukselle on monia esteitä. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, kuten aiemminkin terveyden- ja sosiaalihuollon alalta tehdyissä vastaavissa töissä, tiedon kulkevan ammattirajojen sisällä paremmin kuin niiden yli. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä sen sijaan sujui keskitasoa paremmin. Yhteistyön perusehtoja, työntekijöiden välistä luottamusta ja tasa-arvoa pidettiin yleisesti hyvinä, joskin hierarkkian ylätasoilla niistä oli selvästi myönteisempi kuva kuin sen alaportailla. Tutkimus sisältyy TAYS:n laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, johon liittyviä tuloksia esiteltiin myös Lääkärilehden viime numerossa.

Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen