Ensi kokemuksia polysomnografiaan perustuvasta unihäiriöiden diagnostiikasta ja hoidosta

Obstruktiivinen uniapnea on yleinen päiväväsymystä aiheuttava sairaus. Nykykäsityksen mukaan myös hengitysteiden osittainen tukkeutuminen ja lisääntynyt hengitysvastus johtaa yhtä vakaviin oireisiin, muuhun sairastuvuuteen ja ilmeisesti myös kuolleisuuden lisääntymiseen ainakin onnettomuusvaaran vuoksi. Unihäiriöiden diagnostiikassa käytetään kokoyön unirekisteröintejä. Vaikea obstruktiivinen uniapnea voidaan todeta suppealla polygrafialla, mutta osittaisen ahtauman ja useiden muiden unihäiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää toistaiseksi täydellistä polysomnografiaa. TAYS:ssa suppeita polygrafioita on tehty jo vuosien ajan, täydellisiä polysomnografioita syksystä 1993 alkaen.

Riikka Mäkinen, Joel Hasan, Jaakko Herrala, Markku M. Nieminen

Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Suomalainen itsemurhatutkimus

Maassamme on käynnissä valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osatyönä on selvitetty itsemurhan tehneiden miesten mielenterveyssairaudet. Vuoden aikana tehtiin 1 397 itsemurhaa, ja niistä 44 oli nuorten miesten (ikä 20-34 v) ja 87 keski-ikäisten miesten (ikä 35-59 v) itsemurhia. Kirjoittajat kävivät tarkoin läpi kaikkien sairausanamneesit ja analysoivat itsemurhan tehneiden miesten psykomorbiditeettia mielisairauksien (kliiniset oireyhtymät), persoonallisuushäiriöiden ja fyysisten sairauksien mukaan.

ACE:n estäjät herkistävät hypoglykemialle

Vuosien varrella ilmestyneiden hajaraporttien mukaan ACE:n estäjät altistavat hypoglykemialle, jos potilas käyttää samanaikaisesti suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä tai insuliinia. Hollannissa toimii 300 000 asukasta kattava lääkkeiden käytön seurantajärjestelmä, joka on yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin. Järjestelmä kattaa 95 % kuuden kaupungin väestöstä ja tarjoaa siten mahdollisuuden mm. tutkia, millaisia lääkkeitä hypoglykemian vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat käyttävät.

Influenssarokotus kannattaa

On taas influenssarokotusten aika, ja siksi sopinee referoida englantilaista tutkimusta, jossa tutkittiin influenssarokotuksen kuolemalta suojaavaa vaikutusta.

Nekrotisoivan pankreatiitin mikrobilääkehoito

Suomalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään mikrobilääkehoidon merkitystä nekrotisoivan pankreatiitin hoidossa. Vaikka kirurginen hoito sekä tehohoito ovat kehittyneet, on kuolleisuus tähän tautiin silti pysynyt suurena.

Malaria puhuttaa Yhdysvalloissa

Kasvihuoneilmiön pelätään tuovan mukanaan muutoksia myös teollistuneiden maiden tautikirjossa. Malaria on tautiuhkista merkityksellisimpiä.

Mikrobilääkkeen valinta avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käytöstä avohoidon tavallisimmissa infektioissa on annettu suositus. Suositus syntyi symposiumissa, johon osallistui lähes 400 terveydenhuollon ammattilaista.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Erkki Palva

Vanhan lääkkeen uudet ulottuvuudet: ASA ja kolorektaalisyöpä

Syklo-oksygenaasientsyymin estajillä, joiden tunnetuin edustaja on asetyylisalisyylihappo, on eläintöissä todettu olevan karsinogeneesia estävä vaikutus paksunsuolen soluissa. Mikä sitten on tällaisen edullisen vaikutuksen taustalla, ei ole suinkaan selvää. On kuitenkin mahdollista, etta näiden lääkkeiden vaikutukset arakinodihapon metaboliaan tai verihiutaleitten toimintaan olisivat avainasemassa niiden antineoplastisia ominaisuuksia ajatellen. Eläintyöt eivät ole ainoita, joista positiivista näyttöä on saatu. Myös erilaiset potilasaineistoista saadut tiedot viittaavat siihen, että näillä rohdoilla on suolistosyöpää estäviä vaikutuksia. Kolorektaalisyövän ja asetyylisalisyylihapon käytön välillä on näet havaittu käänteinen korrelaatio useammassakin tutkimuksessa, vaikka toisensuuntaistakin todistusaineistoa on olemassa. Suotuisista vaikutuksista puhuvat myös tiedot siitä, että reuman vuoksi säännöllisellä ASA- tai muulla anti-inflammatorisella lääkityksellä olevilla näyttää olevan alentunut gastroenterologisten kasvainten esiintymistiheys. Onpa myös viitteitä siitä, että syövän esiastettakin, kolorektaalista adenoomaa, esiintyy vähemmän asetyylisalisyylihappoa säännöllisesti käyttävillä.