Likaiset stetoskoopit

Michiganin valtionyliopistossa tutkittiin, miten usein lääkärit, hoitajat ja ambulanssinkuljettajat puhdistivat stetoskooppinsa. Kustakin ryhmästä valittiin 50 edustajaa.

Helicobacter pylorin häätöhoito ulkustaudissa

H. pylorin häätöhoito on kehittynyt nopeasti. Hoitoajat ovat lyhenemässä yhteen viikkoon ja häätötulokset ovat parantuneet 90 %:n tasolle tai paremmiksi. Mitään yksittäistä lääkeyhdistelmää ei voida asettaa selvään suosituimmuusasemaan.

Rauli Leino

Ortostaattinen hypotonia

Ortostaattinen hypotonia (OH) on keskeinen geriatrinen ongelma. Aikaisempien tutkimusten valossa näyttää siltä, ettei OH mekanismiltaan ole mikään yksittäinen kokonaisuus, vaan se sulkee piiriinsä erilaisia alaryhmiä. On varsin vähän sellaisia tutkimuksia, joissa homogeenisen ryhmän sisällä verrataan toisiinsa henkilöitä, joilla on OH ja niitä, joilla ei ole. Samoin OH:sta kärsivien ihmisten pitkäaikaisennustetta on tutkittu vain vähän.

Sinikka Luutonen

Lannevaltimosairaus - pitkäaikaisten alaselkävaivojen ja välilevyn rappeutumisen aiheuttaja

Selkäkivun syy jää tarkkojenkin tutkimusten jälkeen epäselväksi noin 80 %:lla potilaista, koska kliiniset ja radiologiset tutkimukset eivät osoita poikkeavaa tai löydökset eivät täsmää oireiden kanssa. Käytetyt tutkimusmenetelmät eivät kuitenkaan ole paljastaneet selän valtimoita, joten ei ole tiedetty missä kunnossa ne ovat selkäkipua sairastavalla potilaalla. Parittain vatsa-aortan takaseinämästä lähtevät lannevaltimot huolehtivat segmentittäin selkänikamien ja ympäröivien kudosten ravinnonsaannista.

Leena I. Kauppila

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi

Suomalainen perinnöllinen amyloidoosi (FAF) on autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus, jota esiintyy erityisesti Kymenlaaksossa ja Etelä-Hämeessä. Tämän taudin, jossa amyloidia tavataan useimmista kudoksista yleensä liittyneenä tyvikalvoihin ja suonen seinämiin, kuvasi ensimmäisenä Jouko Meret-oja 1969. FAF:n neurologista, kardiologista ja kattavaa systemaattista histopatologista tutkimusta ei aiemmin ole tehty. Taudille tyypillisen kudoksiin kertyvän amyloidiproteiinin rakenne oli tutkimusta aloitettaessa tuntematon.

Sari Kiuru

PET-tutkimus syövän toteamisessa

Positroniemissiotomografia (PET) on isotooppilääketieteen menetelmä, jolla voidaan noninvasiivisesti tutkia elävän kudoksen biokemiallisia ja fysiologisia toimintoja. PET-laitteen avulla voidaan paitsi kuvantaa syöpäkasvaimia, myös mitata lyhytikäisellä positronisäteilijällä leimatun radiolääkeaineen kulkeutumista kudokseen ajan ja paikan funktiona, jolloin saadaan käsitys esimerkiksi syöpäkasvaimen sokeriaineenvaihdunnan vilkkaudesta. Tärkeimmät positronisäteilijät ovat 11C, 18F, 13N ja 15O ja niiden puoliintumisajat vastaavasti 20,4 min, 110 min, 10 min ja 2,1 min. Lyhyiden puoliintumisaikojen vuoksi potilaan säderasitus jää vähäiseksi.

Paula Lindholm

Alveolaris inferior -hermon toiminnan elektrofysiologinen mittaus

Kasvojen alaosan tuntohermo, nervus (n.) alveolaris inferior, vaurioituu usein suukirurgisten toimenpiteiden ja leukamurtumien seurauksena. Hermovaurio aiheuttaa sosiaalisesti häiritsevän alahuulen ja leuan tuntohäiriön. Potilas ei esimerkiksi tunne ruoan tai juoman valumista suupielestä, ja puhuminen sekä pureskelu saattavat vaikeutua.

Satu Jääskeläinen

Uusi hinkuyskärokote tehokas ruotsalaisessa tutkimuksessa

Lasten hinkuyskärokotukset lopetettiin Ruotsissa vuonna 1979. Sen jälkeen tautia on ollut runsaasti niin aikuisilla, lapsilla kuin imeväisilläkin. Suuri sokkoutettu ja kontrolloitu uusien hinkuyskärokotteiden tehon tutkimus aloitettiin 14 keskuksessa vuonna 1992. Tutkimuksen vetäjä, Patrick Olin, kertoi tutkimuksesta Kansanterveys-lehden numerossa 4/95. Tulokset ovat nyt valmistuneet.

Kansanterveys-laitos aloittaa suuren rokotus-tutkimuksen

Kansanterveyslaitos aloittaa tänä syksynä tutkimuksen, jossa selvitetään kolmen uuden pneumokokkikonjugaattirokotteen suojatehoa pneumokokin aiheuttaman lasten välikorvatulehduksen ehkäisyssä. Tutkimus tehdään yhdessä Tampereen, Kangasalan ja Nokian terveyskeskusten kanssa, ja mahdollisuutta osallistua tutkimukseen tarjotaan kaikille näissä kunnissa asuville vastasyntyneille noin kahden vuoden ajan. Lapsen tulee olla tutkimukseen otettaessa noin kahden kuukauden ikäinen. Tavoitteena on saada mukaan noin 4 500 lasta.

Tosiasiaa nuorten terveys-kasvatukseen: tupakointi lisää ryppyjä

Varhaisten ryppyjen uhka voi olla nuorelle painavampi syy tupakointikokeilujen lopettamiseen kuin tupakan vakavammat terveysvaarat, arvelee Kalifornian yliopiston työryhmä, jonka poikkileikkaustutkimus vahvisti aikaisempia tuloksia tupakoinnin kasvoryppyjä lisäävästä vaikutuksesta. Kriittisin menetelmin ja melko suuresta aineistosta tehdyssä tutkimuksessa tupakointi kaksinkertaisti miesten ja kolminkertaisti naisten kasvojen ryppyyntymisen 40 ikävuoden jälkeen.