Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen

Klodronaatin vaikutus luun lujuuteen kokeellisessa osteoporoosissa

Osteoporoosi on oireyhtymä, johon liittyvä lisääntynyt alttius luunmurtumille on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen rasite. Tällä hetkellä tärkeimmät osteoporoosin ehkäisyssä/hoidossa käytettävät lääkkeet ovat estrogeenit sekä kalsitoniini. Nämä aineet eivät kuitenkaan sovi kaikille sivuvaikutusten tai puutteellisen tehon vuoksi, joten uusia hoitomuotoja osteoporoosiin etsitään kiivaasti.

Vesa Lepola

Suomalainen tutkimustulos vaikuttaa hyper-kolesterolemian hoitokäytäntöön

The New England Journal of Medicinessä (16.11.95) julkaistiin merkittävä suomalaisten tutkijoiden työ, jonka tulokset ovat suoraan sovellettavissa väestön kolesteroliongelman hoitoon.

Suomalaistutkimus selvittää dementian syytä

Tuoreessa New England Journal of Medicine -lehdessä (9.11.1995) työryhmä Tuomo Polvikoski, Raimo Sulkava, Matti Haltia, Katariina Kainulainen, Alpo Vuorio, Auli Verkkoniemi, Leena Niinistö, Pirjo Halonen ja Kimmo Kontula ovat selvittäneet lipoproteiinien ja dementian välisiä yhteyksiä.

Gastrokatselmus leppoisassa hengessä

Vatsatautien tutkimussäätön täyttäessä 10 vuotta Suomen Gastroenterologiayhdistys järjesti paripäiväisen juhlasymposion Helsingissä. Symposio oli hurmaava sekoitus historian havinaa, uusinta suomalaista gastroalan tutkimusta ja vanhojen tuttujen tapaamista.

Maailman AIDS-päivä 1995

Ensimmäinen AIDS-tapaus raportoitiin Yhdysvalloista vuonna 1981. Nykyään HIV-tartuntoja on raportoitu lähes kaikkialta maailmasta. Pandemian aikana tartunnan saaneiden kokonaismääräksi arvioidaan lähes 20 miljoonaa ja AIDSiin arvellaan sairastuneen 4,5 miljoonan ihmisen. Infektion pysäyttävää viruslääkettä ei ole onnistuttu kehittämään, ja potilaiden ennustetta on lääketieteen keinoin pystytty kymmenen vuoden aikana parantamaan vain jonkin verran: taudin edistyminen AIDS-vaiheeseen on saatu hidastumaan parhaimmillaan 8 kk ja elinikä AIDS-diagnoosin jälkeen on pidentynyt 6-9 kk. Hoitokeinoista tärkeimmät ovat viruslääkkeet ja liitännäisinfektioiden hoito. Kuolinsyynä maailmanlaajuisesti tuberkuloosi on nykyään yleisin.

Ulkustaudin hoidon ja ehkäisyn kustannukset ja hyödyt

Maha- ja pohjukaissuolihaavauman hoito on parinkymmenen viime vuoden kuluessa muuttunut perusteellisesti. Uusilla lääkkeillä voidaan haavauma hoitaa oireettomaksi yli 90 %:lta potilaista ja leikkaushoito on vähentynyt olennaisesti. Hoidon painopiste on siirtynyt haavaumien uusiutumisen ehkäisyyn. Helikobakteeri-infektioon liittyvä ulkustaudissa bakteerin häätö kannattaa aina, sillä haavaumien uusiutuessa hoito tulee selvästi kalliimmaksi. Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyviä haavaumia ei varmaankaan pystytä täysin ehkäisemään, mutta riskipotilaille voidaan yrittää haavaumien ehkäisyyn tähtääviä muutoksia lääkitykseen.

Anna-Liisa Karvonen

Päihdepotilaat yleissairaalan psykiatrisissa konsultaatioissa

TAYS:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikassa selvitettiin päihteisiin liittyvää konsultaatiopalvelujen käyttöä 433 perättäisessä konsultaatiossa keväällä 1994. Poliklinikan kaikista käynneistä 22 % ja ensiapupoliklinikan konsultaatiokäynneistä 52 % liittyi päihteisiin. Lähes puolet päihdepotilaiksi tunnistetuista potilaista ei ollut ollut aiemmin hoidossa päihdeongelman vuoksi. Etenkin naisten päihdeongelma oli vaikeasti tunnistettavissa. Päihteiden osuus erottui voimakkaimmin itsemurhayrityksissä, joista puolet liittyi päihteisiin. Päihdepotilaiden sairauskertomuksesta löytyi ensimmäisen kerran viitettä päihdeongelmasta keskimäärin 5-6 vuotta ennen tutkimusajankohtaa, mutta sairauskertomustietoja ei useinkaan otettu huomioon päihdeongelman tunnistamisessa tai diagnooseja määriteltäessä. Kaikkien päihdepotilaiden arvioitiin olevan jatkohoidon tai uusintakäynnin tarpeessa.

Riitta Alaja, Kaija Seppä, Pekka Sillanaukee

Mitä tapahtui Koskenalan viimeisille potilaille?

Psykiatristen sairaansijojen nopea vähentyminen on merkinnyt monelle potilaalle tutun hoitoympäristön täydellistä muutosta. Viime vuosina on esitetty ristikkäisiä käsityksiä potilaiden edellytyksistä sopeutua elämään sairaalan ulkopuolella. Huolestuneita näkemyksiä on tuotu esiin myös Etelä-Pohjanmaalla, missä on ollut runsaasti psykiatrisia sairaansijoja. Eteläpohjalaisen Koskenalan entisen B-mielisairaalan potilaiden selviäminen uudessa hoitoympäristössä riippui oleellisesti sairauden laadusta ja potilaan kotikunnasta.

Heimo Hemminki, Jaakko Pihlajamäki, Tapani Sipilä, Aarno Särmö, Saara Ijäs

Lääketieteen etiikkaa Walesissa

Seitsemän ihmistä istuu mukavissa nojatuoleissa isossa seurusteluhuoneessa, ympärillä on arvotaidetta, ulkona kiireetön keski-Walesin maaseutu. Keskustellaan ihmisen oikeuksista, kunnes joku huomaa, että on aika mennä kello viiden teelle.

Pekka Louhiala