Lääkäriliitto painottaa terveydenhuollon kehitysyhteistyötä

Pertti Paasio tekee parhaillaan Suomen kehitysyhteistyöstä laajaa selvitystä, jonka pohjalta maan hallituksen on tarkoitus ensi vuonna päättää kehitysyhteistyön tulevista tavoitteista, painopisteistä ja voimavaroista. Lääkäriliitto on esittänyt Paasiolle kannanottonsa, jossa korostetaan terveydenhuollon merkitystä yhtenä kaiken kehityksen peruselementeistä.

Lääkäriliiton osastolta Lääketiedetapahtumassa Henkilökohtaista jäsenneuvontaa

Lääkäriliiton asiantuntijat tar- joavat henkilökohtaista neuvontaa jäsenille liiton osastolla Bb 26 päivittäin klo 11-13. Tule kysymään edunvalvonnasta, jäseneduista, työllisyydestä ja muista liiton toimintaan kuuluvista asioista! Osastolta on myös saatavissa liiton esitteitä, oppaita ja muita julkaisuja koko näyttelyn ajan.

Matkalla kartan ulkopuolelle

Seikkailijan ja turistin ero on siinä, että turisti tietää minne on matkalla, seikkailija tietää miksi. Tavoitteina on kokea uutta, kiertää Afrikan savanneilla tai Himalajan rinteillä - ja välttää turistirysät kaukaa. Reppureissaaja on matkalla kauan ja kauas alueille, joilla terveysriskit ovat suuret.

Patrik Lassus, Jukka Moilanen, Heikki Peltola

Mitä Windowsin ja Macintoshin jälkeen?

Markkinoiden valtiaat poistuvat aikanaan kuvioista. Mitä tulee niiden jälkeen? Onko seuraavan sukupolven tietokone jo keksitty?

Erkki Karjalainen

Väestövastuuko ainoa malli?

SLL:n numeron 33/95 pääkirjoituksessa vaadittiin, että väestövastuinen toimintamalli on saatava ainoaksi toimintamalliksi terveyskeskuksissa. Sama ajatus on toistunut viime aikoina useilta tahoilta, mm. edellisen sosiaali- ja terveysministerin puheessa valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä syksyllä 1994. Tiedän tulevani kerettiläiseksi julistetuksi, mutta kun jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa aletaan vaatia yhteen ainoaan oikeaan järjestelmään siirtymistä, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida.

Jouko Kotimäki

Sotastressi ja maantieteellinen sydänkuolleisuus

LT Seppo Koskinen sivuaa myös stressiä alueellista sepelvaltimotautiin kuolleisuutta koskevassa artikkelissaan (SLL 32/95). Psyykkistä stressiä koskevan käsikirjan (1) mukaan lukuisat tutkimukset viimeisten sadan vuoden ajalta osoittavat elämyksellisesti vammautuneilla (traumaperäinen stressihäiriö, TPSH) huomattavaa hengitys-, sydän- ja verenkierto-, ruoansulatus- ja endokriinisen järjestelmän oireiden lisääntymistä. Kroonisten sairauksien, kuten verenpainetaudin, astman ja mahahaavan riski on lisääntynyt, mutta myös itsemurhayritysten riski 19 % (2). Suuret prospektiiviset epidemiologiset tutkimukset osoittavat suoran yhteyden psyykkisen stressin, matalan sosioekonomisen aseman ja tiettyjen muiden psykososiaalisten olosuhteiden sekä iskeemisen sydänsairauden riskin välillä (3).

Matti Viukari

Voiko sotastressi olla sepelvaltimotaudin itä-länsieron syy?

Dosentti Matti Viukari kiinnittää puheenvuorossaan huomiota sotastressin terveysvaikutuksiin ja esittää, että sepelvaltimotautikuolleisuuden itä-länsiero voi suurelta osin johtua juuri sotaan osallistumisen aiheuttamista traumaperäisistä stressihäiriöistä. Sota epäilemättä vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin, sekä välittömästi että pitemmän ajan kuluessa. Sepelvaltimotaudin alue-eroja Suomessa ei kuitenkaan voi käsittääkseni selittää sotastressin avulla. Näkemykseni tueksi esitän seuraavat perustelut.

Seppo Koskinen

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto- osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysi-siin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kuulustelu on avoin kaikille suomalaisille lääkäreille. Kuulustelun hyväksytysti suorittaneet saavat tästä todistuksen.

Kivunhoidon peruskirjan uusittu painos

Uusin painos tästä nimekkäiden kivuntutkijoiden toimittamasta oppikirjasta on 1 500 sivua käsittävä tiiliskivi; käsikirja, jota ei heikompi jaksa edes kaksin käsin kannatella. Sisällöstä vastaa iso joukko anglosaksisen lääketieteen kuuluisuuksia, useat jo emerituksia.

Irma Tigerstedt

Päätöksenteon analyysiä yleislääkärille

Kirja jatkaa BMJ:n julkaisusarjan hyvää perinnettä: se on selkeä ja helppolukuinen, lisäksi se soveltuu myös meidän yleislääketieteen kulttuuriimme. Kirja on johdatus päätöksentekoprosessiin ja tarkoitettu ennen kaikkea yleislääkärin työhön orientoituville ja heidän ohjaajilleen. Sen tekijä Ben Essex on yleislääkäri ja kouluttaja, jonka suunnittelemia terveydenhuoltohenkilökunnan opetusohjelmia myös WHO on hyödyntänyt.

Markku Ellonen