75949 osumaa

Toimenpideradiologia tänään

Toimenpideradiologian kehitystä on vauhdittanut suuntaus entistä täsmällisempiin ja vähemmän invasiivisiin hoitomuotoihin. Kuvausmenetelmien hyödyntäminen hoitotoimenpiteissä on yksinkertaisimmillaan suora jatke diagnostiselle tutkimukselle. Toimenpideradiologian kenttä on kuitenkin nopeasti laajentunut, ja se vaatii vankkaa koulutusta ja useiden erikoisalojen yhteistyötä.

Hannu Manninen, Tapani Saari, Tapani Tikkakoski

Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo

Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Radiologikoulutus eurokuntoon

Radiologien erikoiskoulutus on Suomessa hyvin järjestetty: on neljän vuoden monipuolinen radiologian käytännön oppijakso ja hyvät oppikirjat, käydään kansallisissa ja kansainvälisissä jatkokoulutustilaisuuksissa ja koulutuksen päätteeksi on kansallinen erikoistumiskuulustelu. Mutta onko koulutus meillä silti kunnossa, onko se eurokunnossa - ja mitä on eurokunto? Euroopan radiologiyhdistyksen suositukset pyrkivät määrittelemään eurokunnon tason ja tavoitteet.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Martti Kormano

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030