75949 osumaa

Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden perushoidon tarvetta yhden päivän poikkileikkauksina vuosina 1991-1994. Terveyskeskussairaaloiden potilaiden perushoidon tarve on vähentynyt, kun pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden osuus on vähentynyt. Vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat ovat sen sijaan nykyään entistä raskaampia hoidettavia. Heidän osuutensa on säilynyt ennallaan. Hoidettavien lukumäärä työntekijää kohden on vanhainkodeissa paljon suurempi kuin terveyskeskussairaaloissa, joten työntekijää kohti laskettu perushoidon tarvekin on huomattavasti suurempi.

Marja-Leena Kärkkäinen, Pertti Karppi, Tapio Tervo

Sairaalahygienian erityispätevyys

Sairaalainfektio on suurin uhka potilaiden turvallisuudelle sairaaloissa. Suomessa vuosittain vähintään 50 000 potilasta saa sairaalainfektion ja infektioon kuolee 500 sellaista potilasta, jotka ilman infektiota olisivat selviytyneet kotiin. Potilasvahinkolain perusteella korvattavista vahingoista noin 40 % on sairaalainfektioita. Suomen Lääkäriliitto perusti syyskuussa 1994 sairaalahygienian erityispätevyyden ja sille on myös hyväksytty koulutusohjelma. Esityksen erityispätevyydestä tekivät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto, ja asiasta kuultiin myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistystä ja Suomen Lastenlääkäriyhdistystä.

Jukka Lumio

Sairaalahygienian erityispätevyyden koulutusvaatimukset

Jatkokoulutus 1,5 vuotta yhdistellen seuraavista osista Enintään Vähintään 1) Toimimista kliinisenä mikrobiologina tai 9 kk 3 kk infektiolääkärinä yliopistollisessa sairaalassa Suomessa tai ulkomailla osallistuen sairaalainfektioiden torjuntatyöhön (vähintään 3 kuukautta tästä ajasta on suoritettava yliopistollisessa sairaalassa Suomessa) 2) Palvelua infektioepidemiologisessa 6 kk 3 kk yksikössä Suomessa tai ulkomailla 3) Palvelua sairaalainfektioihin erikois- 3 kk 0 kk tuneessa mikrobiologisessa laboratoriossa 4) Kurssimuotoista koulutusta sairaala- 15 kk 3 kk hygieniassa tai sairaalainfektioepidemiolo- giassa Suomessa tai ulkomailla ja/tai osallistumista kansainvälisiin tai Suomessa valtakunnallisiin sairaalainfektioihin tai niiden torjuntaan keskittyviin koulutustilaisuuksiin 5) Toimimista päätoimisena sairaalahygieenik- 12 kk 0 kk kona tai sairaalainfektioepidemiologina yliopistollisessa sairaalassa 6) Merkittävä tieteellinen toiminta 3 kk 0 kk sairaalainfektioepidemiologian tai sairaalainfektioiden torjunnan alueella 7) Toimimista sairaalainfektioiden torjuntaan 3 kk 0 kk keskittyneen yhdistyksen hallituksessa vähintään 2 vuotta

AKAVAn puheenjohtaja Mikko Viitasalo tukee lääkäreitä päivystyskiistassa

AKAVAn viime kesäkuussa valittu puheenjohtaja, professori Mikko Viitasalo joutui tuoreeltaan tuloneuvottelujen tulikokeeseen. Tulos oli ensikertalaiselle, kuten neuvottelujen konkareillekin mallikas: maahan saatiin aikaan kaksivuotinen tuloratkaisu, josta ainoana merkittävä ammattiryhmänä jäivät ulkopuolelle lääkärit. Viitasalo tuki viimeiseen asti Lääkäriliittoa sen yrityksissä päästä sopuun päivystyskorvausten tulkinnasta ja hän ilmoittaa olevansa vastakin käytettävissä, jos hänen apuaan neuvotteluissa tarvitaan.

World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient Adopted by the 34th World Medical Assembly Lisbon, Portugal, September/October 1981 and amended by the 47th General Assembly Bali, Indonesia, September 1995

The relationship between physicians, their patients and broader society has undergone significant changes in recent times. While a physician should always act according to his/her conscience, and always in the best interests of the patient, equal effort must be made to guarantee patient autonomy and justice. The following Declaration represents some of the principal rights of the patient which the medical profession endorses and promotes. Physicians and other persons or bodies involved in the provision of health care have a joint responsibility to recognize and uphold these rights. When-ever legislation, government action or any other administration or institution denies patients these rights, physicians should pursue appropriate means to assure or to restore them.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030