Psykoosipotilaiden sekä heidän omaistensa ja hoitajiensa näkemys tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta

Tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa on julkisessa keskustelussa tarkasteltu etupäässä teoreettisista lähtökohdista, ja äärimmillään näkemykset potilaan oikeudesta hoitoon ja toisaalta itsemääräämisoikeuteen ovat siinä olleet yhteen sovittamattomat. Tässä tutkimuksessa on pyritty kartoittamaan psykiatristen potilaiden, heidän omaistensa ja hoitajiensa mielipiteitä asiasta. Kuten muissakin vastaavissa tutkimuksissa henkilöt, joita asia lähinnä käytännössä koskettaa, varsin yleisesti hyväksyvät tahdosta riippumattoman hoidon, kun perusteena on potilaan ja hänen ympäristönsä turvallisuus sekä potilaan hoidon tarve. Kirjoittaja kysyy, missä määrin tähän vaikuttavat alistuminen sekä sosiaalistuminen vallitsevaan paternalistiseen ideologiaan.

Riittakerttu Kaltiala-Heino

Hinkuyskä perheessä

Uusien asellulaaristen hinkuyskärokotteiden tehoa tutkitaan monissa maissa. Huolellisesti toteutetun tutkimuksen sivutuotteena saadaan useimmiten kiinnostavaa epidemiologista tietoa. Näin on käynyt Saksassakin. Siellä selvitettiin hinkuyskän tarttumista yli sadassa perheessä, joista rokotetutkimuksen yhteydessä löytyi tautitapaus. Koska taudin varmistaminen laboratoriotestein ei aina onnistu, oli diagnoosi usein kliininen eli kolmen viikon yskä.

Heikki Arvilommi

Ympäristön mykobakteerit vaikuttavat BCG-rokotuksen tehoon

BCG-rokote on sekä maailman käytetyin että kiistanalaisin rokote. Rokotteen tehoa on selvitetty kymmenissä tutkimuksissa, joissa rokotettujen yhteismäärä nousee satoihin tuhansiin. Parhaisiin tehoihin (yli 80 %) on päästy Skandinaviassa, Englannissa ja Kanadassa. Sitä vastoin Georgiassa Yhdysvalloissa rokotus osoittautui haitalliseksi eli sen suojaava teho oli negatiivinen (-56 %). Näin kävi myös Intiassa ja Malawissa. Aluksi ajateltiin, että ristiriitaiset tulokset johtuvat karkeista virheistä tutkimuksia tehtäessä. Pidettiin jopa mahdollisena, että BCG ja lumerokote olisivat vaihtuneet keskenään. Mitään tällaista ei kuitenkaan ole voitu osoittaa tapahtuneeksi.

Matti Viljanen

Mycoplasma genitalium - geeniensä tehokäyttäjä

Massiivisen HUGO:n (human genome project) varjoon on paljolti jäänyt kahden bakteerin, Haemophilus in-fluenzaen ja Mycoplasma genitaliumin, genomien täydellisten emäsjärjestyksien selvittäminen. M. genitalium valittiin tutkimuksen kohteeksi siksi, että sen genomi on pienempi kuin minkään muun itsenäisesti lisääntymään kykenevän organismin. 580 kiloemäksen kokoisesta genomista löytyy 470 proteiinia koodittavaa aluetta eli eksonia, H. influen- zaen genomissa eksoneja on 1 727. M. genitalium on pakannut geeninsä selvästi tiheämmin H. influenzae. M. genitalium imee ravinteensa pääasiassa suoraan infektoimistaan soluista. Tämä näkyy selvästi myös sen genomissa, josta lähes 5 % koodittaa tarttumisessa tarvittavia adhesiineja. Sen sijaan se uhraa vain yhden eksonin aminohappojen biosynteesiin, kun H. influenzae käyttää vastaavaan tarkoitukseen 68 eksonia. Mykoplasmalla on myös vähemmän energia-aineenvaihduntaan liittyviä ja säätelytehtäviä suorittavia geenejä.

Matti Viljanen

Kampylobakteeriripuli lihashalvauksen laukaisijana

Guillain-Barrén oireyhtymä on akuutti paralyysi, jossa ilmeisesti immunologisella pohjalla syntynyt tulehdus vaurioittaa hermojen myeliinituppea. Jo aiemmin on tiedetty etenkin virusinfektioiden tai rokotusten usein edeltävän halvausoireita. Kampylobakteeri, joka on ny- kyään kehittyneiden maiden yleisin ripulin aiheuttaja, on myös esiintynyt laukaisevien tekijöiden listalla.

Heikki Arvilommi

Kaposin sarkoomaan liittyvä virus löytyi verenkierrosta

Kaposin sarkoomaa esiintyy paitsi AIDS-potilailla, myös immunosuppressoiduilla elinsiirtopotilailla ja joskus ilman todettavaa immunosuppressiotakin, yleensä iäkkäillä henkilöillä. Vastikään on löydetty uusi herpesvirus, Kaposin sarkoomaan assosioituva herpesvirus (KSHV), joka voidaan löytää lähes kaikista Kaposin sarkoomista, olipa kyseessä sitten HIV-infektioon liittyvä Kaposin sarkooma tai ei.

Interferoni maksasyövän synnyn estäjänä

Hepatosellulaarisen karsinooman etiologisina tekijöinä pidetään hepatiitti B- ja hepatiitti C -virusinfektioita, altistumista aflatoksiinille ja kirroosia. Latenssiaika hepatiitti C -virusinfektion saamisesta (usein verensiirto) kirroosin ja lopulta karsinooman kehittymiseen on noin kaksikymmentä vuotta. Alfa-interferonilla on saatu suotuisia vasteita hepatiitti C -viruksen aiheuttaman kroonisen hepatiitin hoidossa. Niinpä japanilaiset tutkijat päättivät satunnaistaa 90 C-hepatiittiviruksen aiheuttamaa kroonista aktiivista hepatiittia ja siihen liittyvää kirroosia sairastavaa potilasta saamaan joko alfa-interferonia 6 MU kolmesti viikossa 12-24 viikon ajan tai oireenmukaiseen hoitoon.

Hyvän lääke-esittelyn perusteet

Lääkkeistä tiedotetaan varsin paljon sekä kirjoituksin (Duodecim, Pharmaca Fennica, Suomen Lääkärilehti, T

Mauri J. Mattila

Filosofisia näkökulmia julkiseen sairaanhoitoon

Julkisen sairaanhoidon järjestelmä on länsimaisen yhteiskunnan olennainen osa. Järjestelmä on usein monimutkainen. Monet siinä toimivat ja siitä vastaavat henkilöt katsovat että järjestelmä toimii erinomaisesti. Tämä pitää usein paikkansa sekä ammatillisesti, erityisesti biolääketieteen näkökulmasta ja hallinnon kannalta.

Pekka Vuoria

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa