Läkarförbundets fullmäktige godtog inte avtalsbud men vill ha förhandlingslösning

Vid fullmäktiges höstmöte den 8-9 december förkastades Kommunala arbetsmarknadsverkets förslag till nytt läkaravtal enhälligt eftersom det inte erbjöd någon lösning på de viktigaste problemen i jourersättningstvisten. Avtalsförslagets ekonomiska ramar ansågs dock tillfredsställande. Däremot hade arbetsgivarparten inte velat gå med på någon central överenskommelse om en veckas arbetsperioder som grund för jourersättningarna.

Lääkäriliiton osastolta Lääketiedetapahtumassa Henkilökohtaista jäsenneuvontaa

Lääkäriliiton asiantuntijat tar- joavat henkilökohtaista neuvontaa jäsenille liiton osastolla Bb 26 päivittäin klo 11-13. Tule kysymään edunvalvonnasta, jäseneduista, työllisyydestä ja muista liiton toimintaan kuuluvista asioista! Osastolta on myös saatavissa liiton esitteitä, oppaita ja muita julkaisuja koko näyttelyn ajan.

Lääkäriliitto uusii jäsenmaksuperintäänsä

Suomen Lääkäriliitto, Oy Unisys Ab ja Merita Järjestöpankki ovat solmineet kolmikantasopimuksen Lääkäriliiton tietojärjestelmien uusimiseksi. - Päätimme tietojärjestelmiemme uusimisesta, jotta ne vastaisivat lisääntyneitä palveluvaatimuksia. Uusittava jäsenrekisteri parantaa edunvalvontaa ja jäsenpalveluja. Järjestelmää voidaan hyödyntää postituksessa, yhteydenpidossa ja päätöksenteossa, perustelee Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Arvo Mäkelän taidekokoelma

Kukaan ei ole tainnut tehdä tilastoa siitä, kuinka paljon ja millaisia kuvataiteen kokoelmia maamme lääkärikuntaan kuuluneet ja kuuluvat henkilöt aikojen kuluessa ovat itselleen hankkineet. Paljon niitä kuitenkin on, sen on monasti joutunut toteamaan ja niiden joukossa on eräitä maan merkittävimpiä. Esimerkkinä tulee mieleen tietysti kaikkein suurin ja kaunein, H.F. Antellin kokoelma, johon kuuluvat lukuisat Ateneumin arvokkaimmista teoksista. Tosin on mainittava, että Antell ei varsinaista lääkärintointa harjoittanut, sillä hän keskeytti lääketieteen jatko-opintonsa Pariisissa ja omistautui siellä erityisesti numismatiikkaan perittyään isänsä vaasalaisen kruununvouti Herman Rosenbergin valtavan omaisuuden, mikä sitten hänen testamenttinsa kautta koitui Suomen tieteen ja taiteen siunaukseksi. Antell ei liioin itse koonnut taidetta, vaan hänen nimeään kantava kokoelma on syntynyt lahjoitusrahaston varoilla hänen kuolemansa jälkeen. Suoranaisesti lääkärintoimen ohella luotu taidekokoelma on sen sijaan esimerkiksi toisen vaasalaisen Karl G.W. Hedmanin (1864-1931) jälkeensä jättämä ja Pohjanmaan museolle lahjoittama maalauskokoelma, joka sai merkittävän lisän Gösta Stenmanilta siirtyneistä teoksista. Prof. Carl-Eric Sonck (s.1919) lahjoitti Yrjö Saarisen tuotantoon keskittyneen kokoelmansa Hyvinkään taidemuseolle. Uusimpia vastaavasti julkiseksi muuttuneita yksityisiä taidekokoelmia on Helsingissä tämänkin lehden lukijoille tutuksi tulleen lääket.lis. Juhani Kirpilän (l931-1988) Suomen Kulttuurirahastolle lahjoittama.

Olli Valkonen

Kuka oli lääkäri Arvo Mäkelä?

Lääkäriliitto sai loppukesästä 1994 yllättäen ilmoituksen, että Tampereella 2.7.94 kuollut lääkäri Arvo Mäkelä oli testamentannut liitolle arvokkaan taidekokoelmansa. Tieto otettiin kiitollisena, mutta hämmästyneenä vastaan. Kuka oli tämä Arvo Mäkelä? Hän oli Lääkäriliiton jäsen, mutta ei tiettävästi ollut koskaan osallistunut liiton toimintaan. Uusimpiin matrikkeleihin hän ei ollut antanut tietoja itsestään eikä häneltä jäänyt lähiomaisia, jotka olisivat voineet kertoa Arvo Mäkelän elämästä ja syistä, miksi hän päätti lahjoittaa taidekokoelmansa Lääkäriliitolle.

Kongressikuulumisia lääketieteen tietotekniikasta

Lääketieteen tietotekniikkasovellusten vuotuinen kongressi järjestettiin jo 19. kerran. Tärkeimpiä teemoja olivat elektroninen sairauskertomus ja laadun parantaminen. Myös tietoverkkojen hyödyntämisestä kertyy jatkuvasti kokemusta.

Jari Forsström

Teleturismia

Kokenut turisti tarkistaa eri lentolinjojen vapaat istuinpaikat ja lippujen hinnat valmiiksi ennenkuin avaa matkatoimiston oven. Hotellivaraukset hän tekee soittamalla suoraan hotelliin. Hetkeä ennen matkalle lähtöä hän tarkistaa matkakohteen säätilan ja paikallisten televisio- ja radiokanavien tuoreimmat uutiset.

Erkki Karjalainen

WMA:n julistus potilaan oikeuksista

Suomen Lääkärilehden 10.11.95 numerossa (SLL 32/95) Markku Ääri-maa kirjoitti pääkirjoituksen aiheesta WMA:n julistus potilaan oikeuksista. Täysin aiheellisesti hän korostaa julistuksen maailmanlaajuista merkitystä ja Suomen Lääkäriliiton osuutta aloitteen tekijänä sekä sen sinnikkäänä eteenpäin viejänä. Hän muistaa myös mainita, että ehdotus pohjautui periaatteessa suomalaiseen lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Sen sijaan hän ei mainitse, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka kirjasi nämä tärkeät periaatteet lakiin. Hollanti on sittemmin seurannut Suomen esimerkkiä, ja monessa Euroopan maassa lain valmistelutyö on käynnissä. Myös Suomessa 1980-luvun lopulla lain valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä ja lääkintohallituksessa koki paljon vastustusta tai ehkä olisi parempi sanoa välinpitämättömyyttä. Vasta nyt ymmärretään, että tässä asiassa Suomesta on tullut edelläkävijä hieman samalla tavoin kuin naisten äänioikeudessa vuonna 1906.

Mikko Vienonen

Mikko Vienosen vastineen johdosta

Vastineessaan Mikko Vienonen kiinnittää aivan oikein huomiota maailmanlaajuiseen kiinnostukseen, joka tällä hetkellä kohdistuu potilaan oikeuksiin. Lyhyessä pääkirjoituksessa ei ole mitenkään mahdollista selvittää kaikkia asiasta käynnissä olevia hankkeita.

Markku Äärimaa

Paljastuuko terveenä olemisen salaisuus?

Why are some people healthy and others not? The determinants of health of populations. Robert G. Evans, Morris L. Barer, Theodore R. Marmor (toim.). Hawthorne, N.Y. Aldine de Gruyter 1994. lSBN 0-202-30489-2. Sivuja 378. Hinta 545 mk.

Raili Peltonen