Urheilijan commotio cordis äkkikuoleman syynä

Harvinainen, mutta sitäkin traagisempi äkkikuoleman syy on voimakas tai kohtalainen isku rintakehään ja siitä seuraava sydämenpysähdys. Koska näitä sattuu onneksi perin harvoin, kliininen taudinkuva on ollut tähän saakka epäselvä. Mutta nyt kun Minneapolisissa toimiva kardiologinen tutkimuslaitos on onnistunut keräämään 25 potilaan sarjan, on kuva tarkentunut huomattavasti.

Tuberkuloosi voi tarttua luentosalissakin

Jo viiden tunnin pituinen oleskelu samassa luentosalissa voimakkaasti tartuntavaarallisen tuberkuloosipotilaan kanssa voi johtaa tartuntaan. Yli 50 tunnin kumulatiivinen kontaktiaika ei enää suurenna maksimissaan kuusinkertaista suhteellista riskiä. Asuntoloissa suhteellinen riski voi olla yli kaksikymmenkertainen. Samassa kuorossa laulaminen vain nelinkertaistaa riskin. Näin tarkkojen riskilukujen laskemisen mahdollisti Marylandissa sijaitsevan yliopiston opiskelijoiden ja heidän kontaktihenkilöidensä keskuudessa puhjennut epidemia, jonka CDC:n tutkijaryhmä läpikotaisin selvitti. Aktiivisen taudin lisäksi tartunnan merkkinä pidettiin tuberkuliinikokeen muuttumista positiiviseksi mahdollisena tartunta-aikana. Tartunnan lähde oli onteloista keuhkotuberkuloosia ja nielunpäätuberkuloosia sairastava naisopiskelija. Naisen opiskelutovereista sairastui kuusi. Näistä yksi oli ollut pelkästään luentosalikontaktissa tartuttajan kanssa, lopuilla oli muitakin kontakteja tartuttajaan. Opiskelijoiden lisäksi nainen tartutti tuberkuloosin neljään ystäväperheen lapseen. Epidemia olisi voitu estää, jos tartuttajan tuberkuloosi olisi diagnosoitu ajoissa. Diagnoosin viivästyminen johtui lähes taitovirheinä pidettävistä laiminlyönneistä. Lukuisista terveysasemalla käynneistä huolimatta tuberkuloosia alettiin epäillä vasta potilaan taudin edettyä äärimmäisen tartuntavaaralliseen vaiheeseen.

Selvennystä lääkemarkkinoinnissa käytettäviin farmakokineettisiin termeihin

Farmakokinetiikka on tieteenala, joka pyrkii matemaattisten mallien avulla kuvaamaan lääkkeen vaiheita elimistössä ja antamaan tätä kautta suosituksia lääkkeen käytöstä jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Lääkevalmistajien lääkäreille jakama informaatio sisältää tavallisesti myös lääkkeiden farmakokineettisten ominaisuuksien kuvauksen. Vuonna 1994 lääkkeiden kokonaistukkumyynti kohosi Suomessa noin 4 miljardiin markkaan. Taloudelliset intressit saattavat muokata lääkkeen ominaisuuksista jaettavaa tietoa ja jokaisen lääkärin tulisi tämän vuoksi tuntea keskeisimmät farmakokineettiset käsitteet ja ymmärtää niiden merkitys voidakseen tältä kannalta objektiivisesti vertailla eri valmisteita keskenään.

Kari Laine

Synnytyskivun hoitokäytäntö

Synnytyskipu on yksi vaikeimmista äkillisistä kiputiloista. Kuitenkin edelleen synnytyskivun luonteesta, merkityksestä ja hoidosta on ristiriitaisia käsityksiä tutkijoiden, hoitohenkilöiden ja synnyttäjien keskuudessa, mikä heijastuu kivun hoitokäytäntöön. Kipu on subjektiivinen ja jakamaton kokemus, ja sen vuoksi sen mittaaminen on vaikeaa. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

Pirjo Ranta

Diabeteksen syntymekanismeista - lymfosyyttien pääsy haimakudokseen

Insuliiniriippuvaisen eli ykköstyypin diabeteksen (Insulin-dependent diabetes mellitus, IDDM) syntytapa on monimutkainen. Taudin keskeisin histopatologinen löydös on insuliinia erittävien betasolujen tuhoutuminen ja mononukleaaristen valkosolujen, varsinkin lymfosyyttien keräytyminen haimasaarekkeisiin tulehdussolurykelmiksi eli insuliitiksi.

Arno Hänninen

Epilepsiapotilaille ennen ohimolohkon leikkausta tehtävät tutkimukset

Ohimolohkoepilepsiassa (temporaaliepilepsia) kohtauksia aiheuttava pesäke sijaitsee ohimolohkon alueella. Jos lääkehoito ei poista kohtausoireita, harkitaan epilepsiakirurgista hoitoa eli kohtauksia tuottavan aivoalueen poistamista. Epileptisen pesäkkeen paikan määrittämiseksi tarvitaan usean eri lääketieteen erikoisalan tutkimuksia.

Arja Tuunainen

Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen

Klodronaatin vaikutus luun lujuuteen kokeellisessa osteoporoosissa

Osteoporoosi on oireyhtymä, johon liittyvä lisääntynyt alttius luunmurtumille on merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen rasite. Tällä hetkellä tärkeimmät osteoporoosin ehkäisyssä/hoidossa käytettävät lääkkeet ovat estrogeenit sekä kalsitoniini. Nämä aineet eivät kuitenkaan sovi kaikille sivuvaikutusten tai puutteellisen tehon vuoksi, joten uusia hoitomuotoja osteoporoosiin etsitään kiivaasti.

Vesa Lepola

Suomalainen tutkimustulos vaikuttaa hyper-kolesterolemian hoitokäytäntöön

The New England Journal of Medicinessä (16.11.95) julkaistiin merkittävä suomalaisten tutkijoiden työ, jonka tulokset ovat suoraan sovellettavissa väestön kolesteroliongelman hoitoon.

Suomalaistutkimus selvittää dementian syytä

Tuoreessa New England Journal of Medicine -lehdessä (9.11.1995) työryhmä Tuomo Polvikoski, Raimo Sulkava, Matti Haltia, Katariina Kainulainen, Alpo Vuorio, Auli Verkkoniemi, Leena Niinistö, Pirjo Halonen ja Kimmo Kontula ovat selvittäneet lipoproteiinien ja dementian välisiä yhteyksiä.