Väestövastuuko ainoa malli?

SLL:n numeron 33/95 pääkirjoituksessa vaadittiin, että väestövastuinen toimintamalli on saatava ainoaksi toimintamalliksi terveyskeskuksissa. Sama ajatus on toistunut viime aikoina useilta tahoilta, mm. edellisen sosiaali- ja terveysministerin puheessa valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä syksyllä 1994. Tiedän tulevani kerettiläiseksi julistetuksi, mutta kun jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa aletaan vaatia yhteen ainoaan oikeaan järjestelmään siirtymistä, pitäisi hälytyskellojen alkaa soida.

Jouko Kotimäki

Sotastressi ja maantieteellinen sydänkuolleisuus

LT Seppo Koskinen sivuaa myös stressiä alueellista sepelvaltimotautiin kuolleisuutta koskevassa artikkelissaan (SLL 32/95). Psyykkistä stressiä koskevan käsikirjan (1) mukaan lukuisat tutkimukset viimeisten sadan vuoden ajalta osoittavat elämyksellisesti vammautuneilla (traumaperäinen stressihäiriö, TPSH) huomattavaa hengitys-, sydän- ja verenkierto-, ruoansulatus- ja endokriinisen järjestelmän oireiden lisääntymistä. Kroonisten sairauksien, kuten verenpainetaudin, astman ja mahahaavan riski on lisääntynyt, mutta myös itsemurhayritysten riski 19 % (2). Suuret prospektiiviset epidemiologiset tutkimukset osoittavat suoran yhteyden psyykkisen stressin, matalan sosioekonomisen aseman ja tiettyjen muiden psykososiaalisten olosuhteiden sekä iskeemisen sydänsairauden riskin välillä (3).

Matti Viukari

Voiko sotastressi olla sepelvaltimotaudin itä-länsieron syy?

Dosentti Matti Viukari kiinnittää puheenvuorossaan huomiota sotastressin terveysvaikutuksiin ja esittää, että sepelvaltimotautikuolleisuuden itä-länsiero voi suurelta osin johtua juuri sotaan osallistumisen aiheuttamista traumaperäisistä stressihäiriöistä. Sota epäilemättä vaikuttaa ihmisten terveyteen monin tavoin, sekä välittömästi että pitemmän ajan kuluessa. Sepelvaltimotaudin alue-eroja Suomessa ei kuitenkaan voi käsittääkseni selittää sotastressin avulla. Näkemykseni tueksi esitän seuraavat perustelut.

Seppo Koskinen

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto- osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä myös lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysi-siin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kuulustelu on avoin kaikille suomalaisille lääkäreille. Kuulustelun hyväksytysti suorittaneet saavat tästä todistuksen.

Kivunhoidon peruskirjan uusittu painos

Uusin painos tästä nimekkäiden kivuntutkijoiden toimittamasta oppikirjasta on 1 500 sivua käsittävä tiiliskivi; käsikirja, jota ei heikompi jaksa edes kaksin käsin kannatella. Sisällöstä vastaa iso joukko anglosaksisen lääketieteen kuuluisuuksia, useat jo emerituksia.

Irma Tigerstedt

Päätöksenteon analyysiä yleislääkärille

Kirja jatkaa BMJ:n julkaisusarjan hyvää perinnettä: se on selkeä ja helppolukuinen, lisäksi se soveltuu myös meidän yleislääketieteen kulttuuriimme. Kirja on johdatus päätöksentekoprosessiin ja tarkoitettu ennen kaikkea yleislääkärin työhön orientoituville ja heidän ohjaajilleen. Sen tekijä Ben Essex on yleislääkäri ja kouluttaja, jonka suunnittelemia terveydenhuoltohenkilökunnan opetusohjelmia myös WHO on hyödyntänyt.

Markku Ellonen

Antibioottisten mikrobilääkkeiden alkuvaiheita

Käytännössä oli todettu 1800-luvun puolivälin tienoilla, että muutamat bakteeri- ja virustaudit antoivat ainakin osittaisen suojan joitakin toisia tartuntatauteja vastaan. Frambesiaa sairastavat eivät saaneet syfilistä, isorokkorokotus onnistui huonosti herpestautia sairastaville, rabiesta ei saatu tarttumaan marsuihin tuoreen isorokkorokotuksen jälkeen, ja pernarutto oli melko vaaraton ruiskutettuna eläimiin yhdessä isorokkorakkuloiden lymfan kanssa. De Bary nimitti vuonna 1879 tällaista mikrobien toisiaan estävää vaikutusta antagonismukseksi.

Arno Forsius

Sirkukseen vai metsään?

Hän oli juuri täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta kun hän sai tiedon sairaudestaan. Se oli ollut olemassa piilevänä jo vuosia, hänen itsensä sitä tiedostamatta, itseasiassa jo lapsesta lähtien. Hän ei käsittänyt, että kyseessä oli periytyvä sairaus, hän ei tuntenut itseään sairaaksi, ehkä hieman poikkeavaksi kyllä. Mutta täytettyään kaksikymmentäviisi hän sai kuulla sen. Ja sen, että taudin kesto on elinikäinen. Hirsutismi. Mahtava tieto syntymäpäivälahjaksi! Ja kestokäyttöinen parranajokone vielä lisäksi - hirnahtele siinä sitten.

Käsikauppalääkemyynnin laajentamista on syytä jarrutella

Suomessa on 1990-luvulla siirretty käsikauppaan useita aikaisemmin reseptillä toimitettavia lääkkeitä. Merkittävimpiä viimeaikaisia muutoksia ovat olleet mm. ketoprofeenin, asikloviirin, nikotiinivalmisteiden sekä eräiden gynekologisten valmisteiden vapautuminen saatavaksi reseptittä.

Santero Kujala, Taito Pekkarinen

Måttfullhet önskvärd i handeln med egenvårdsläkemedel

I Finland har ett flertal tidigare receptbelagda läkemedel blivit receptfria under 1990-talet. Bland de mest betydande förändrigarna i denna riktning den senaste tiden kan nämnas att receptfrihet införts bl.a. för ketoprofen, acyklovir, nikotinpreparat samt vissa gynekologiska preparat.