76114 osumaa

Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Diureettien ja beetasalpaajien käyttäjien äkkikuoleman vaara

Diureetit laskevat verenpainetta ja vähentävät aivoperäisten katastrofien esiintyvyyttä, mutta kiistatonta näyttöä siitä, että diureetit suojaisivat sydäntä, on ollut vaikea löytää. Itse asiassa MRFIT-tutkimuksessa viitataan mahdollisuuteen, että tiatsididiureetit jopa lisäävät äkillisten sydänkuolemien esiintyvyyttä. Myös beetasalpaajien turvallisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia ja arveluja.

Rokotuksin huumeita vastaan?

Heti alkuun on sanottava, että ei vielä ihmisillä. Mutta idealtaan tämä tutkimus on mainio. Kyllähän immuunivaste syntyy monelle lääkeaineelle, kuten erilaiset allergiset reaktiotkin osoittavat. Mutta aktiivisen immunisaation käyttö huumeita vastaan on tuoretta ajattelua: ikäänkuin kokaiini olisi mikrobin kaltainen taudinaiheuttaja, jota voi rokottamalla torjua. Tutkimuksessa annettiin koe-eläimille kokaiinirokotetta ja todettiin myöhemmin annetun kokaiinin vaikutus selvästi vähentyneeksi.

Elimistön omin asein immuunikatoa vastaan

Sytotoksisten T (CD8+) -solujen tiedetään olevan päävastuussa immuunikatoviruksen torjunnasta sekä ihmisillä että apinoilla. Tästä torjunnasta maksetaan kuitenkin kova hinta HI-viruksen infektoimien auttajasolujen (CD4+) tuhoutumisen muodossa. CD8+-solujen tiedetään kuitenkin erittävän useitakin tekijöitä, jotka solutuhoa aiheuttamatta estävät viruksen lisääntymistä. Näitä immuunikadon ehkäisyn ja hoidon kannalta mielenkiintoisia tekijöitä on löydetty nyt neljä kappaletta.

Mineralokortikoidi- reseptorin geenin ilmenemisen hormonaalinen säätely

Mineralokortikoidireseptori (MR), joka välittää munuaisessa aldosteronin vaikutuksia elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainoon, toimii keskushermostossa yhdessä glukokortikoidireseptorin (GR) kanssa glukokortikoidien vaikutuksien välittäjänä. MR ilmenee aivoissa pääasiallisesti hippokampuksen hermosoluissa, missä sen on osoitettu toimivan hermosolujen ärtyvyyden ja neuroendokriinisen järjestelmän sekä käyttäytymiseen liittyvien kognitiivisten toimintojen säätelyssä.

Maija Castrén

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030