Pensionsreformen påverkar läkarnas arbete

Pensionsåtaganden gäller på lång sikt vilket förutsätter att de utformas så att pensionsskydd kan säkras även under perioder med ett försämrat ekonomiskt läge. Den genomsnittligt ovanligt låga pensionsåldern i Finland är en betydande kostnadsfaktor. Allt som kan underlätta för individen att stanna kvar i arbetslivet eller att återgå i arbete befäster grundvalarna för arbetspensionssystemen. Tack vare de åtgärder som nu beslutats bedöms arbetspensionsavgifterna ligga kvar på sin nuvarande nivå fram till år 2000. Utan dessa ingrepp skulle höjningen ha blivit 3-4 procentenheter varav hälften skulle ha lagts på löntagarnas arbetspensionsavgifter.

Lääkkeiden geneerinen määrääminen vaihtoehdoksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudet ohjeet lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta. Ensi maaliskuun alusta lukien tulee mahdolliseksi vapaaehtoinen geneerinen määrääminen: lääkäri voi halutessaan merkitä reseptiin lääkkeen kauppanimen asemasta sen vaikuttavan aineen nimen. Tällöin apteekista toimitetaan potilaalle pääsääntöisesti halvin määräyksen mukaisesti vaikuttavaa ainetta sisältävä lääkevalmiste. Muut reseptiin tehtävät merkinnät pysyvät ennallaan.

Taito Pekkarinen

Liuskakokeiden merkitys hematurian diagnostiikassa

Liuskakoe on todennäköisesti punasolujen laskentaa herkempi menetelmä hematurian tutkimisessa. Negatiivinen tulos liuskakokeen jatkotutkimuksena tehdyssä virtsan sakan punasolujen laskennassa ei läheskään aina sulje pois hematuriaa. Toisaalta liuskakokeen epäspesifisyys vähentää varsinkin heikkojen positiivisten tulosten luotettavuutta. TYKS:n sisätautien klinikasta vuoden ajalta kootussa 6 766 virtsanäytteen aineistossa oli 31 potilaan yhteensä 33 näytettä, joissa liuskakokeen tulos oli vahvasti positiivinen mutta virtsan sakan punasolujen laskentalöydös normaali. Valtaosalla näistä potilaista oli todettavissa hematuriaa selittävä syy. Positiivista liuskakoetulosta ei ole syytä väheksyä, vaan mahdollisen hematurian syy tulee selvittää.

Pertti Koskinen, Markku Asola, Jorma Forsström

Sydänlihaksen supistumiskyvyn palautuminen iskemian jälkeen

Vastoin perinteistä käsitystä sydäninfarktiarpi ei olekaan aina pysyvästi vaurioitunutta kudosta, vaan siitä voidaan usein palauttaa merkittävä osa toimintakykyiseksi revaskularisaatiotoimenpiteellä. Elinkelpoisen kudoksen tunnistaminen ei kuitenkaan vielä ole helppoa.

Keijo Peuhkurinen, Juhani Knuuti, Raimo Kettunen

Raskaudenaikainen kohonnut verenpaine - seuranta avohoidossa

Verenpaineenmittaus kuuluu äitiyshuollon tärkeimpiin perustutkimuksiin. Odottava äiti, jonka verenpaine on kohonnut, kuuluu äitiysneuvolan ja -poliklinikan yhteisvalvontaan. Verenpaineen kotiseurannalla voidaan riskitapauksissa vähentää neuvolakäyntejä ja todeta verenpainemuutokset mahdollisimman varhain.

Anna Kivijärvi, Anna-Liisa Hartikainen

Giardiaasi varteenotettava mutta harvinainen suolistoinfektio Suomessa

Sadalta vatsavaivojen vuoksi gastroskopiaan lähetetyltä potilaalta selvitettiin Vaasassa muiden epäilyjen ohessa myös giardiaasin mahdollisuus. Tähystyksen yhteydessä otettiin biopsialla ohutsuolen limakalvonäytteet, jotka käsiteltiin kahdella värjäysmenetelmällä. Mikroskopiassa ei tullut esiin yhtään Giardia lamblian trofotsoiittia. Tauti ei siis näytä olevan Suomessa merkittävä ongelma, joskin se on muistettava silloin, kun potilaan vatsavaivat voivat olla ulkomailta saatuja.

Hans Björknäs, Henrik Markkula, Rauli Mäkelä

Alaraajojen eripituisuus

Alaraajojen eripituisuus on lapsilla yleistä, ja sen syyt ovat moninaiset. Pienestä pituuserosta ei ole haittaa, mutta merkittävät erot pitäisi hoitaa kasvuiän aikana. Kun vika todetaan ajoissa, se on mahdollista hoitaa niin, ettei eripituisuudesta koidu ongelmia aikuisiällä. Tavallisin kirurginen hoitokeino on pitemmän raajan kasvun jarrutus. Suurien pituuserojen käypä hoito on pidennys, joskus käytetään eri hoitomuotojen yhdistelmiä.

Timo Parvinen, Markku Alanen, Timo Hurme

Nuorten nuuskankäyttö ja tupakointi - suusyövän riskitekijöitä

Tutkijoiden mukaan suun alueen syövät ovat lisääntymässä länsimaissa etenkin nuorilla aikuisilla. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön on jo kauan ajateltu olevan suusyövän etiologian tärkeimpiä tekijöitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lomakekyselyllä lukiolaisten tupakointia sekä nuuskan ja alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistui 793 oppilasta lukion 1. ja 2. luokalta Etelä-Suomesta. Vastanneista 28 % ilmoitti tupakoivansa ja 9 % käyttävänsä nuuskaa. Alkoholia käytti 80 % vastanneista. Huumausaineita ainakin kerran kokeilleita oli odottamattomat 10 % tutkimukseen osallistuneista.

Marina Merne, Jaakko Tiekso, Stina Syrjänen

Raskaudenaikainen tupakointi altistaa varhaiselle kuolemalle

Oululaiset yleislääketieteilijät ja kansanterveystieteilijät selvittivät raskaudenaikaisen tupakoinnin yhteyttä äitien mortaliteettiin. Asiaa tutkittiin yli 12 000 vuonna 1966 synnyttäneen naisen aineistosta, joka käsitti 96 % Oulun ja Lapin läänin senvuotisesta synnyttäjäkohortista. Kaikista naisista tiedettiin tupakointianamneesi neuvolakäyntitietojen perusteella ja 99,5 %:sta saatiin myös kuolinsyytiedot. Seuranta-aika oli 28 vuotta.

Depot-neuroleptien paikalliskomplikaatiot

Brittikollega oli huomannut, että depot-muotoisista neurolepteistä näyttää aiheutuvan paikalliskomplikaatioita. Siksi hän lähti seuraamaan asiaa prospektiivisesti. Otokseen tuli 224 potilasta, joita hän seurasi yli 5 000 potilasviikon ajan. Kaikkiaan 47 potilasta (19,3 %) sai tutkimusaikana jonkin ohimenevän paikallishaitan ja 18 (8,3 %) sai kroonisen haitan. Haittoja seurasi kaikkiaan 69 injektiosta: 31 injektion yhteydessä oli poikkeuksellista kipua, 19 tapauksessa lääkettä valui pistosaukosta kliinisesti merkittäviä määriä, 11 injektiosta seurasi inflammaatio ja kahdesta kehittyi ihonystermä, joka tosin hävisi seurannan aikana. Haittavaikutuksia lisäsivät suuret lääkemäärät ja injektiovolyymit, potilaan ikä yli 50 vuotta ja jotkut lääkevalmisteet.