Deksmedetomidiinin soveltuvuus anestesiaan

Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat alfa2-adrenergiset agonistit, joista klonidiini lienee tunnetuin, herättäneet runsaasti mielenkiintoa humaanianestesiologiassa. Eläinlääketieteessä alfa2-agonisteja (mm. ksylatsiinia ja detomidiinia) on käytetty sedaation ja analgesian aikaansaamiseen jo 1970-luvulta lähtien, vaikka vasta 1980-luvun alussa niiden vaikutuksen todettiin välittyvän sentraalisten alfa2-reseptorien kautta. Väitöskirjatyössä tutkittiin uutta, spesifistä alfa2-adrenergista agonistia, deksmedetomidiinia, joka on kokonaan suomalainen alkuperäissynteesi. Toistaiseksi deksmedetomidiini ei ole vielä markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää deksmedetomidiinin analgeettista vaikutusta sekä soveltuvuutta anestesian esilääkkeeksi erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä.

Marja-Leena Jaakola

Lihasrelaksanttien yhteisvaikutukset inhalaatioanesteettien kanssa

Balansoidussa yleisanestesiassa käytetään samanaikaisesti useita eri lääkeaineita. Anestesia aikaansaadaan useimmiten laskimoon annetulla lyhytvaikutteisella barbituraattijohdoksella tai propofolilla ja anestesian ylläpitoon käytetään tavallisimmin typpioksiduulin ja inhalaatioanesteetin seosta, analgesia aikaansaadaan opioideilla ja lihasrelaksaatio tarvittaessa lihasrelaksanteilla. Inhalaatioanesteettien tiedetään voimistavan lihasrelaksanttien vaikutuksia; yhteisvaikutuksen voimakkuus riippuu sekä käytetystä lihasrelaksantista että inhalaatioanesteetista. Aikaisemmissa tutkimuksissa tätä yhteisvaikutusta on kvantitoitu lähinnä määrittämällä lihasrelaksanttien ED50-arvoja erisyvyisissä inhalaatioanestesioissa. Käytettäessä keskipitkä- ja lyhytvaikutteisia lihasrelaksantteja tasaisin vaikutus saadaan kuitenkin aikaan annostelemalla niitä jatkuvana infuusiona. Infuusiota käytettäessä voidaan yhteisvaikutustutkimukset tehdä ns. steady-state-vaiheen aikana ja myöskin yhteisvaikutuksen aikariippuvuutta voidaan selvittää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kvantitoida erisyvyisten inhalaatioanestesioiden vaikutusta keskipitkä- ja lyhytvaikutteisten lihasrelaksanttien infuusiotarpeeseen.

Maija Kansanaho

Rintasyövän ennuste

Rintasyövän osuus suomalaisten naispotilaiden keskuudessa on kasvava. Rintasyöpä on harvinainen alle 25-vuotiailla, iän mukana insidenssi kasvaa. Vuonna 1994 diagnostisoitiin 2 895 uutta rintasyöpätapausta Suomessa.

Mikael Railo

Eikä auta sienilääke...

Näistä potilaista kenelläkään ei ole sienitautia kynsissään. Yhdeltä puuttuu kaikki karvat, yhdellä on psoriasis ja yhden potilaan vaiva johtuu harrastuksesta. Apteekista ei oikein hyvää apua saa kukaan, vähiten harrastuskynnet. Keillä on kynsitauti, kuka on hankkinut kynsivikansa?

Raimo Suhonen

Suomi mukana HIV-rokotteen kehitys- hankkeessa

Professori Kai Krohn on työryhmineen saanut EU:lta 10 miljoonan markan apurahan jaettavaksi kahden muun eurooppalaisen tutkimusryhmän kesken. Hankkeessa on kyse uudenlaisen HIV-rokotteen kehittämisestä.

Robert Paul

2,7 miljoonaa käyntiä yksityisille erikoislääkäreille

Erikoislääkärien yksityisvastaan-otoille tehtiin vuonna 1996 kaikkiaan 2,7 miljoonaa sairausvakuutuksen korvaamaa käyntiä. Määrä on yli 80 % kaikista yksityislääkärissäkäynneistä.

Nuoret lääkärit ja arkkitehdit työelämässä -tutkimus jälleen ajankohtainen

Suomen Lääkäriliitto, Suomen Arkkitehtiliitto, Nuorten Lääkärien Yhdistys ja Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ovat toteuttaneet jo kolmen vuoden ajan seurantatutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten lääkärien ja arkkitehtien työuriin, työoloihin, psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen kohteena olevat lääkärit ja arkkitehdit ovat olleet tutkimuksen aloittamishetkellä opiskelemassa ja siirtyneet jo nykyisin pääosin työelämän palvelukseen.

Väestöryhmien terveyserojen tutkimushankkeet käyntiin

Suomen Akatemian koordinoima ja pääosin rahoittama Väestöryhmien väliset terveys- ja muut hyvinvointierot -tutkimusohjelma on käynnistynyt. Tämän kolmivuotisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa alan suomalaista tutkimusta ja tuottaa tietoja, joiden avulla voidaan supistaa väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja Suomessa.

Raskauden keskeyttämisestä ja steriloimisesta uudet lomakkeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on määräyksellään 1.12.1997 vahvistanut uudet, raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat lomakkeet. Samalla on annettu lomakkeiden täyttämistä koskevat ohjeet.

Varhaisultraääni paljastaa sikiön vaikeat rakenneviat

Sikiön vaikeiden rakennevikojen toteamiseksi kannattaisi ensimmäinen ultraäänitutkimus tehdä jo 10.-14. raskausviikolla. Mikäli tuolloin sikiön niskassa näkyy yli 3 mm:n turvotus, on sikiön kromosomihäiriön riski 30-kertainen. Niskaturvotus on erittäin spesifinen osoittamaan kromosomivian, mutta se on ohimenevä 14. raskausviikon jälkeen ja sen vuoksi tutkimus tulisi tehdä aikaisemmin kuin nykyään 18. viikon jälkeen tehtävä tutkimus. Sen havaitseminen ultraäänitutkimuksella auttaa pääsemään oikeaan diagnoosiin huomattavasti aikaisemmin kuin seerumiseulan avulla. Varhaisultraääni vähentää myös invasiivisten tutkimusten, kuten lapsivesi- ja istukkatutkimusten tarvetta.