Kliinisen toiminnan vertaisarviointi Kokemuksia ensimmäisestä kansainvälisestä arvioinnista

HYKS:n III kirurgian klinikassa suoritettiin syksyllä 1994 ensimmäinen kansainvälinen vertaisarviointi suomalaisessa klinikassa. Tarkoituksena oli kokeilla tätä laadunarviointimenetelmää ja arvioida sen soveltuvuutta. Kokeilun malli perustui ruotsalaisiin kokemuksiin. Tukholman Karoliinisesta sairaalasta tulleet arvioijat tutustuivat klinikan toimintaan ja esittivät havainnoistaan sekä suullisen että kirjallisen raportin. Kokemus osoitti kansainvälisen vertaisarvioinnin olevan hyvä vaihtoehto suuritöiselle auditoinnille, varsinkin jos kyseessä on pitkälti erikoistunut toiminta.

Tom Forsén, Mats Brommels

Strukturoitu teksti korvaamaan kertovat sairauskertomustekstit ja niiden luokittelut?

Sairauskertomuksen tekstitietojen automaattinen käsittely on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Se on mahdollista vain luokitusten avulla ja tällöin virhealtista, hidasta ja sisältö jää ylimalkaiseksi. Strukturoitua tekstiä tuottavan tietomallin avulla voidaan yhdistää luokitusten mahdollistama tehokas tietojenkäsittely ja tekstitiedon ilmaisuvapaus. OYS:ssa tehdyssä vertailussa strukturoidun leikkauskertomuksen tietosisältö todettiin selvästi kattavammaksi ja tarkemmaksi kuin vapaasti sanellun. Strukturointi luo myös nykyistä paremmat mahdollisuudet tietojen jatkokäsittelyyn sekä siirtoon eri tietojärjestelmien välillä.

Jaakko Niinimäki, Juha Pesälä, Jussi Yliaho, Timo Niinimäki

Lääkehuolto ja Suomen apteekit

Lääkehuolto on osa terveydenhuoltoa, ja sen tavoitteena on oikein kohdennettu, turvallinen ja taloudellinen lääkkeiden käyttö. Suomalaisten apteekkien myynnistä yli 90 % on lääkkeitä. Maassa on yksi apteekki noin 6 500 henkeä kohden, mikä vastaa eurooppalaista keskitasoa. Apteekkien henkilökunta on eurooppalaisen mittapuun mukaan hyvin koulutettua: yli 60 % henkilökunnasta on farmaseutteja ja proviisoreja.

Reijo Kärkkäinen, Erkki Kostiainen

Hermokasvutekijät - mahdollisuuksien runsaudensarvi

Elämä ei ole paljonkaan muuttunut niillä viimeaikaisen arvion mukaan 165 miljoonalla ihmisellä, joiden arvellaan kärsivän vakavista neurologisista sairauksista. Totta on toki, että nykyään on lääkkeitä, joilla voidaan hidastaa tai hillitä joidenkin näiden sairauksien oireita. Sairaanhoidollisia palveluja on yhä useamman ulottuvilla, ja edistynyt kommunikaatioteknologia on tuonut helpotusta joidenkin potilaitten eristyneisyyteen. Kaiken kaikkiaan kärsimykset ovat kuitenkin yhä yhtä suuria ja pitkän ajan ennusteet yhtä synkkiä kuin ne olivat vuosisadan vaihteessa.

John Maurice

Uusi toimenpideluokitus, valmistelu ja periaatteet

Toimenpideluokitus on tietokoneavusteisen toimenpidetilastoinnin perustyöväline. Tällöin tilastoinnilla tarkoitetaan laajaa käsitettä, johon sisältyy kaikki mahdollinen tiedon massakäsittely, esimerkiksi minkä hyvänsä tyyppileikkauksen haku sairaalan tietovarastoista kahden vuoden ajalta. Toimenpideluokituksia on laadittu monia, tunnetuimmat kansainväliset ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n International Classification of Procedures in Medicine (1) leikkaustoimenpideosa, Physicians' Current Procedural Terminology, CPT-4 (2) ja Systematized Nomenclature of Medicine, SNOMED (3), toimenpideosa. Mikään toimenpideluokitus ei ole saanut sellaista valta-asemaa kuin WHO:n tautiluokitus, vaan jatkuvasti elätellään toiveita luokituksesta, joka täyttäisi kaikkien tarpeet.

Timo Niinimäki

Uutta ICD-10-tautiluokitusta gastroenterologian osalta koskeva tulkinnallinen suositus

Vuoden alusta käyttöön otettuun uuteen tautiluokitukseen liittyy gastroenterologisten diagnoosien osalta muutamia epäselvyyksiä, joiden kohdalla olisi suositeltavaa käyttää seuraavia koodeja yhtenäisen kansallisen tulkinnan vuoksi:

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Juhani Lehtola, Rauli Leino, Pekka Pikkarainen

Hallituksen kokous 26.1.96: Päivystyssopimuksen yksityiskohta edelleen auki

Kuinka monta päivystyskertaa voi kuulua viikonlopun päivystysrupeamaan? Tästä yksityiskohdasta neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa olivat edelleen auki Lääkäriliiton hallituksen kokoontuessa 26.1., vaikka asiasta oli määrä antaa yhteinen soveltamisohje helmikuun alkuun mennessä. Kiista koski joulukuun lopulla syntyneen lääkärisopimuksen pöytäkirjamerkintää, jolla on tarkoitus turvata harvoin päivystystävien lääkärien oikeus kohtuulliseen korvaukseen.

Styrelsebeslut den 26 januari 1996 Detalj i jouravtalet fortfarande öppen

Hur många "jourer" består ett veckoslutsjourpass av? Förhandlingarna med Kommunala arbetsmarknadsverket om denna detalj hade inte slutförts då styrelsen sammanträdde den 26 januari, trots att avsikten ursprungligen var att utfärda gemensamma tillämpningsdirektiv före utgången av januari. Tvisten gäller en protokollsanteckning i läkaravtalet som slöts i slutet av december. Syftet med protokollsanteckningen är att säkra en rimlig jourersättning för läkare som sällan har jour.

Lääkärit uuden työaikalain piiriin?

Parhaillaan valmistellaan uutta työaikalakia, jonka kaavaillaan koskevan myös pääosaa lääkärikunnasta. Syynä uudistukseen on EU:n työaikadirektiivi (93/103/EY), jonka periaatteiden kanssa yhteensopivaksi jäsenvaltioiden on muokattava oma työaikalainsäädäntönsä marraskuuhun 1996 mennessä. Suomessa tavoitteena on ajaa uusi laki läpi vielä tämän kevään aikana.

Lääkäri-itseä etsimässä

Lääketieteen etiikka -kirjoituskilpailu lääketieteen opiskelijoille järjestettiin viime vuonna kolmannen kerran. Suomen Lääkäriliiton eettisten periaatekysymysten valiokunta päätti palkita voittajana Petri Sipolan Oulun yliopistosta. Lisäksi palkittiin Marja Kautto Kuopion yliopistosta, Carola Olander Helsingin yliopistosta ja Pia Rahkila Tampereen yliopistosta. Voittanut kirjoitus julkaistaan tässä.

Petri Sipola