Turvallisuuden kehitys liikenteessä

Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen kirjoitti aiheesta "Turvallisuuden kehitys liikenteessä" (SLL 35/95:3864-66). Artikkeli koski liikenteen historiaa ja tilastoja menneinä vuosikymmeninä ja erityisesti asennemuutosten merkitystä liikenneturvallisuudelle ja seurausvaikutuksille (yksilön vapaus autoilla, juopuneena ajaminen, sosiaalinen liikennerikkomusten paheksunta, turvavyön käyttö, ympäristöhaitat, taloudelliset rajoitukset).

Aaro Kiuru, Martti Parvinen, Leena-Maija Parvinen

Mikkonen kommentoi

On ilahduttavaa nähdä turkulaistohtorien lukeneen kirjoitukseni liikenneturvallisuuden kehityksestä. Dos. Aaro Kiuru sekä LKTt Martti ja Leena-Maija Parvinen eivät tosin puutu siihen, mitä kirjoitin, vaan siihen, mitä he olisivat toivoneet minun kirjoittavan.

Valde Mikkonen

Huipputason lääkärinlausunto?

Tasavallan presidentin kanslia julkisti 4.10.95 yleisen kansalaismielipiteen melkoisesti painostamana tiedotuksen presidentti Martti Ahtisaaren terveydentilasta. Asiakirja oli osoitettu tiedotusvälineille. 4.10.95 päivätyssä tiedotuksessa lääkintöneuvos Jukka Suihkonen sanatarkasti toteaa:

Kalle Jokelainen, Matti Jokelainen

Kaikki epilepsialääkkeistä

Tämän klassikon ensimmäinen painos ilmestyi neljännesvuosisata sitten, ja siitä lähtien se on ollut selvästi kattavin teos epilepsialääkkeistä.

Olli Waltimo

Elääkö vai kuolla?

Teologian tohtori Heikki Kotilan toimittama kirja kuolemasta ja eutanasiasta ilmestyi vuosi sitten ja on jatkuvasti ajankohtainen. Terveydenhuollon ammattilaisille järjestettyihin kuolema-aiheisiin kursseihin ja seminaareihin on osallistuttu vilkkaasti. Julkista keskustelua on käyty kohtuullisen vireästi, vaikkakin suomalaisittain maltillisesti. Mahdollisimman monien kansalaisten ja eri alojen asiantuntijoiden tulisikin ottaa kantaa eutanasiakysymykseen ja kuolevan potilaan hoitoon. Vaikka kuolevaa yleensä hoitavat ammattiauttajat, nämä kysymykset eivät kuulu vain heidän pohdittavakseen.

Reino Pöyhiä

Pyhä Quirinus - suomalaisen kansanperinteen Histervo

Pyhän Quirinuksen taru kuvaa hyvin niitä piirteitä, jotka aikoinaan liittyivät pyhimyksiin tautiin sairastuneen suojelijoina. Quirinus oli alunperin Italiassa, Rooman pohjoispuolella, asuneiden sabiinilaisten sodanjumala. Quirinuksen nimi johtui sabiinilaisten heittokeihästä tarkoittavasta sanasta quiris. Hän oli siten tarunhohtoinen keihäänkantaja, jota vastasi roomalaisten kulttuurissa sodanjumala Mars. Jupiter, Mars ja Quirinus muodostivat yhdessä roomalaisten tärkeän jumalatriadin.

Arno Forsius

Suomenpainetauti

Kymmenet tuhannet lapset puoliperheissä. Satatuhatta nuorta pitkäaikaistyöttöminä. Kaksi miljoonaa työelämässä. Puoli miljoonaa eläkkeellä ja toinen puoli sille pyrkimässä tai joutumassa. Vienti vetää ja Suomi päänsä täyteen. Markkinavoima-jumala kieltää arvokeskustelun. Kotimarkkinat luhistuvat. Syyt ja seuraukset johtavat Mandelbroth'n tautologiseen monstrumiin. "Ahistaa."

Pisara

Säästetäänkö erikoissairaanhoito toimintakyvyttömäksi?

Julkinen keskustelu hakee mielellään epäkohtia, puutteita ja tehottomuutta. Se nostaa huomattavasti harvemmin esille positiivisia asioita, joita esimerkiksi Suomen terveydenhuollossa on poikkeuksellisen paljon. Terveydenhuoltomme kaksi poikkeuksellisen lihavaa vuosikymmentä päättyivät 1990-luvun alussa rahan puutteeseen. Valtionosuuksien maksatusjärjestelmä uudistettiin ja niitä on supistettu voimakkaasti. Kunnat ajautuivat rahavaikeuksiin verotulojen romahdettua vuosikymmenen alussa. Erikoissairaanhoito joutui nopeasti negatiivisen huomion kohteeksi julkisia varoja runsaasti - joidenkin mielestä jopa tuhlailevasti - käyttävänä järjestelmänä. Kuntien varojen käytöstä päättävien mieliin vakiintui käsitys, että kuntien rahoitusvaikeuksia voidaan olennaisesti korjata, kunhan vain erikoissairaanhoito saadaan säästämään. Näitä puheita on varmasti pidetty lähes jokaisen erikoissairaalan hallinnossa.

Taito Pekkarinen

Förlamas specialsjukvården av sparandet?

Massmedierna tar gärna upp missförhållanden, brister och ineffektivitet men fokuserar däremot betydligt mera sällan debatten till positiva företeelser, som det t.ex. finns ovanligt gott om i hälso- och sjukvården. Två för vår hälso- och sjukvård sällsynt goda årtionden avslutades tvärt i början av 1990-talet då pengarna tog slut. Systemet för utbetalning av statsandelar förnyades och statsandelarna skars ned betydligt. Då också skatteintäkterna samtidigt minskade kraftigt blev kommunernas ekonomi synnerligen ansträngd. Som storkonsument av offentliga medel framstod specialsjukvården snart i negativ dager. De kommunala beslutsfattarna fick för sig att kommunernas ekonomiska problem kunde lösas endast ifall sjukvården kunde förmås att spara.

Työkyvyn arviointikoulutuksesta uutta muotoa täydennyskoulutukseen

Eläkelainsäädäntöömme tehtiin vuoden 1996 alussa joukko uudistuksia, joiden tavoitteena oli varmistaa eläketurvan rahoituksen riittävyys myös pitkällä aikavälillä. Merkittävimmät periaatteelliset muutokset koskevat työkyvyttömyyseläkkeitä. Lääkäreillä on keskeinen asiantuntijarooli potilaidensa toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa ja siten muutokset koskevat suoraan suurinta osaa potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Itse asiassa työkyvyn arvioinnissa käytetyn svB-lomakkeen uudistamisen (SLL 35/95) myötä jokainen työkykyarviota tekevä lääkäri törmää myös uuteen työkyvyn arviointikäytäntöön.

Jukka Kivekäs, Hannu Halila