Kohdunkaulan syöpä yleistyy parhaiten seulotuilla ikäluokilla

Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on kääntynyt vuoden 1991 jälkeen jyrkkään nousuun kaikkein parhaiten seulotuissa ikäluokissa, 35-55-vuotiailla naisilla, kertoi dosentti Pekka Nieminen HYKS:stä Syöpäsäätiön symposiumissa helmikuun puolivälissä.

Laitoksille kiitos-palkintoja kulttuuri-myönteisyydestä

Jorvin sairaala, hoitokoti Kurimo Suomussalmella ja Haukkalan sairaalan lastenpsykiatrian hoitoyksikkö Jyväskylässä on valittu vuoden 1997 kulttuurihoitolaitoksiksi. Valinnan teki Taiteen keskustoimikunnan vetovastuulla toimiva Terveyttä kulttuurista -työryhmä.

Terveydenhuollon organisaatioille uusi laaduntunnustus

Suomen Terveystutkimus Oy on vuodesta 1993 lähtien toteuttanut Suomessa terveydenhuollon organisaatioiden laadunarviointeja englantilaisen King's Fund -instituutin kehittämän auditointimallin mukaan. Ensimmäiset laajan auditoinnin läpikäyneet palvelutuottajat olivat Jorvin sairaala ja Sairaala Mehiläinen, ja kaikkiaan auditointiprosessi on tehty 12 julkisessa ja yksityisessä terveydenhuolto-organisaatiossa, mm. Lapin sairaanhoitopiirissä. Lisäksi prosessi on käynnissä paraikaa 20 organisaatiossa.

HYKS:ssa kriittisesti sairaiden hoidossa panostus kohdallaan

Terveydenhuollon kustannuspaineiden kasvaessa on yhä useammin nostettu esiin kysymys, annetaanko kalliita hoitoja turhaan tilanteissa, joissa toivoa edes potilaan henkiinjäämisestä ei enää ole. Terveydenhuollon arvoja ja valintoja käsittelevässä keskustelussa yhtenä teemana on ollut, pitäisikö lasten hoidot priorisoida. Näitä asioita tarkasteltiin HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa, jota esiteltiin helmikuun alussa Terveystaloustieteen päivillä Helsingissä.

Terveydentila ja kotitalouden tulot

Hyvän terveyden ja hyvien tulojen ja välillä on selvä yhteys. Vaikka Suomessa tulonjako on tasaisempi kuin missään muussa OECD-maassa, ylin tuloryhmä poikkeaa johdonmukaisesti ja selvästi muista ryhmistä. Koettu terveydentila on parempi ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttama haitta on pienempi ylemmissä kuin alemmissa tuloryhmissä. Kun työmarkkina-asema ja sosiaaliluokka vakioitiin, kapenivat terveyserot hieman, mutta eivät kuitenkaan poistuneet. Alhaiset suhteelliset tulot saattavat psykososiaalisen kuormituksen kautta heikentää terveydentilaa. Toisaalta huono terveydentila heikentää tuloja ja valikoi työvoiman ulkopuolelle, jolloin myös tulotaso laskee. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1994 Elinolotutkimuksen aineistoon.

Ossi Rahkonen, Eero Lahelma, Karri Silventoinen

Pohjoismainen suositus arviointiasteikkojen käytöstä geriatrisen potilaan hoidossa

Geriatrisen potilaan hoidon ja kuntoutuksen arviointiin on kehitetty useita erilaisia arviointiasteikkoja. Pohjoismainen työryhmä on valinnut kuudelta eri toiminnalliselta alueelta arviointiasteikot, joita se suosittelee käytettäväksi kliinisessä työssä. Asteikot ovat helppokäyttöisiä, herkkiä muutokselle ja soveltuvat hyvin kaikkien työntekijäryhmien käyttöön. Yhtenäinen arviointikäytäntö helpottaa tiedon kulkua ja yhteistoimintaa eri yksiköiden välillä. Jatkuvaa työtä tarvitaan kuitenkin vielä arviointiasteikkojen eri osa-alueiden kehittämiseksi.

Otto Lindberg, Reijo Tilvis, Olav Sletvold, Arsaell Jonsson, Marianne Schroll, Jan Snaedal, Knut Engedal, Kirsten Schultz-Larsen, Yngve Gustafson

Laatujärjestelmä alueellisen laboratoriotuotannon kehittämisvälineenä

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistetty hanke laboratorioiden alueellisen laatujärjestelmän rakentamiseksi. Viime vuonna toteutetussa pilottihankkeessa rakennettiin kansainvälisten standardien mukaisen laatujärjestelmän malli sairaanhoitopiirin porrastettuun laboratoriotutkimusten tuotantoon. Mallia on jo sovellettu kahteen terveyskeskuslaboratorioon. Edellytyksenä laatujärjestelmän toteuttamiselle on järkevä alueellinen tutkimusten porrastus, mikä käytännössä tarkoittaa terveyskeskusten laboratorioiden tutkimusvalikoiman kriittistä tarkastelua lääketieteellisen tarpeen ja laadunhallinnan näkökulmasta. Alueellisen yhteistyön avulla voidaan taata laadukas tuotanto myös pienissä laboratorioyksiköissä ja samalla parantaa toiminnan kustannustehokkuutta.

Ari Miettinen, Erkki Seppälä, Leena Moilanen, Risto Mäenpää, Juha Heino, Antti Laine, Jouko Hietala

Tulosjohtaminen muutti sairaaloiden organisaatiokulttuuria

Tulosjohtaminen ja valtionosuusuudistus ovat saaneet sairaaloiden organisaatiokulttuurissa aikaan tuntuvia muutoksia, jotka vaikuttavat koko sairaalan toimintaan. Kolmen perinteisen ryhmän, lääkärien, hoitajien ja hallinnon, ammattirooleihin on ilmaantunut uusia piirteitä. Esimerkiksi lääkärit tuntevat olevansa vastuussa sairaalan taloudesta huomattavasti enemmän kuin ennen. Myös hallintohenkilökunnan asema on vahvistunut. Kauppatieteiden maisteri Magnus Enckellin väitöskirja sairaaloiden organisaatiokulttuurien muutoksesta tarkastettiin helmikuussa Hankenilla.

Suvi Sariola

Nyt on kuntien vuoro toimia Terveydenhuollon selvitysmiehet jättivät raporttinsa

Terveydenhuollon selvitysmiehet jättivät vuoden työskentelyn jälkeen raporttinsa ministeri Terttu Huttu-Juntuselle helmikuussa. Lopullisen raportin toimenpide-ehdotukset ovat suurin piirtein samansisältöiset, kuin ne olivat jo ennen vuodenvaihdetta. Selvitysmiehet haluavat koko maahan toimivan omalääkärijärjestelmän ja saumattomat hoitoketjut. Erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnassa olisi siirryttävä sopimusmenettelyyn. Esittäessään päällekkäisten toimintojen ja inevstointien purkamista he suosittavat Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon ja HYKS:n toiminnan yhdistämistä.

Lääkäriliiton täsmäase

Voimme kaikki olla varsin tyytyväisiä siitä, että Lääkäriliitto on kehittänyt itselleen erinomaisen täsmäaseen työtaistelutilanteita varten. Korkean eettisen moraalin omaava Lääkäriliitto ei ole halukas käyttämään järjestövoimaansa laittomin keinoin. Tämän vuoksi oli ensiarvoisen tärkeää, että työtuomioistuin totesi täsmälakkosuunnitelmamme kaikinpuolin lailliseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitoshan uhkaili toistuvasti ja kommentoi asiattomasti lakkosuunnitelmamme laittomuuksista.

Olli Meretoja