75957 osumaa

Täydennyskoulutukseen osallistuminen on palkittava

Suomalaisten lääkärien mittavin ja merkittävin jatkokoulutustilaisuus, Lääketiede-tapahtuma, järjestetään nyt jo 24. kerran. Täydennyskoulutus on ajankohtainen keskustelunaihe useissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Näin to-teaa ACMT (Advisory Committee on Medical Training) eli EU:n lääkärien koulutusta käsittelevä neuvoa-antava komitea suosituksissaan vuodelta 1994. Eurooppalaiset lääkärijärjestöt ovat myös antaneet omia suosituksiaan CME:stä. Kaikissa niissä korostetaan koulutuksen vapaaehtoisuutta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta jokaisen lääkärin moraalis-eettisenä velvollisuutena.

Hannu Halila, Kati Myllymäki

Efterutbildning skall belönas

Vårt lands största och mest betydande medicinska utbildningsevenemng, Medicin, arrangeras nu redan för 24 gången. I många internationella läkar-organisationer är efterutbildning en dagsaktuell fråga. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Citatet ingår i den rekommendation som år 1964 utfärdades av EU:s rådgivande kommitté för läkarutbildning ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Många europeiska läkarorganisationer har också avgett egna rekommendationer om medicinsk fortbildning. I dem betonas överlag att utbildningen är frivillig och att det är en moralisk och etisk skyldighet för varje läkare att fortgående utbilda sig.

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen

Kuka hyötyy nenän väliseinäleikkauksesta? Panostus potilasvalintaan parantaa hoidon laatua ja tehoa

Nenän tukkoisuus on korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan potilailla yleinen oire. Wengrafin mukaan se oli hoitoon hakeutumisen aiheena 15 %:lla englantilaisen keskussairaalan korvayksikköön lähetetyistä potilaista (1). Vuonna 1974 Vainio-Mattila tutki 200 satunnaisesti valittua kotkalaista aikuista, ja heistä 33 %:lla oli tois- tai molemminpuolista nenän tukkoisuutta (2). Nenän jatkuvaan tai usein toistuvaan tukkoisuuteen on monia syitä. Allerginen tai muu krooninen nuha ja nenäpolyypit ovat yleisimpiä tulehduksellisia syitä (3,4) ja nenän väliseinän vinous on tavallisin rakenteellisista vioista. Vainio-Mattilan aineiston potilaista 26 %:lla oli merkittäväksi tulkittu väliseinän deformiteetti (2).

Jouko Suonpää, Jukka Sipilä, Pekka Silvoniemi, Erkki Virolainen

Sydäninfarktin liuotushoito Keski-Suomessa

Keski-Suomen keskussairaalassa on hoidettu sydäninfarktipotilaita rutiininomaisesti liuotushoidolla jo 10 vuoden ajan. Liuotushoidon saa jo suurin osa siitä hyötyvistä potilaista, mutta sen tehoa voidaan vielä merkittävästi parantaa, jos potilaat saadaan hoitoon nykyistä nopeammin. Keski-Suomen keskussairaalan vastuualueella on selvitetty, kuinka paljon potilaan hoito viivästyy hoitoon tulon eri vaiheissa. Eniten hoidon viivästymä lyhenee, jos lähikuntienkin terveysasemilla aloitetaan liuotushoito ennen potilaan siirtämistä jatkohoitoon keskussairaalaan.

John Melin, Merja Paukama

Umpisuolen kiertymän hoitotulokset OYKS:ssa 1976-1994

Umpisuolen kiertymä on harvinainen suolistotukoksen syy ja sen spesifinen diagnosointi on hankalaa. OYKS:ssa vuosina 1976-94 hoidettujen 31 umpisuolenkiertymäpotilaan yleisimmät oireet olivat kipu ja vatsan pömpötys, oksentelu ja ummetus. Neljälle potilaalle kiertymä kehittyi leikkauksen jälkeen. Mahan natiiviröntgenkuvauksessa umpisuolen kiertymä oli löydöksenä yhdeksällä potilaalla, suolenkiertymä yleensä viidellä ja sigmasuolen kiertymä neljällä. Yleisin radiologinen diagnoosi oli kuitenkin suolitukos. Lähes kaikki potilaat hoidettiin leikkauksella, ja tavallisin toimenpide oli oikeanpuoleinen hemikolektomia, joka onkin paras vaihtoehto vähäisen riskin potilaille. Huonokuntoisille potilaille pelkkä operatiivinen detorsio ja fiksaatio näyttävät riittävältä toimenpiteeltä. Kiertymä uusiutui ainoastaan yhdellä potilaalla. Leikkauksella hoidetuista 30 potilaasta kuoli neljä.

Heikki Kiviniemi, Tapani Tikkakoski, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä

Estradiolin vaikutukset naisten mielialaoireisiin

Masennus on tutkimusten mukaan naisilla huomattavasti tavallisempaa kuin miehillä, ja oireilu keskittyy heillä aikoihin, joina estradiolipitoisuudet ovat pienimmillään. Viime aikoina on estradiolihoidolla saatu lupaavia tuloksia paitsi menopausaalisten myös premenstruaali- ja lapsivuodeajan mielialaoireiden hoidossa. Estradioli mahdollisesti vaikuttaa säätelevästi aivojen välittäjäaineisiin, ja tämä ehkä selittää sen vaikutukset mielialaan.

Simo Saarijärvi, Sirpa Korhonen, Marjatta Aito, Johanna Kallio

Skitsofrenian hoito muuttuu - muuttuvatko tulokset?

Nykyisen psykiatrisen diagnostiikan mukaan skitsofreniaksi tunnistettavissa olevan vaikean ja monimuotoisen oireyhtymän kuvauksesta on pian sata vuotta. Käsitykset hoidosta ovat tuona aikana muuttuneet enemmän kuin diagnoosin perusta. Entä minkälaisia ovat olleet hoidon tulokset? Klassisten yhden hoitomuodon vaikuttavuuden arviointien perusteella tulokset ovat enintään tyydyttäviä ja vuosikymmenten kuluessa hitaasti muuttuvia. Integroidun monimuotoisen hoidon vaikuttavuuden suhteen ollaan optimistisia ja odottavia. On kuitenkin muistettava, että elämänmittaisen sairauden hoitotulosten ja ennusteen arviointi on elämänmittainen urakka. Johtopäätökset lyhyistä seurannoista kuuluvat enemmän uskon kuin tiedon piiriin.

Jukka Hintikka

Jättisolunsalpaajahoito metastasoituneeseen rintasyöpään?

Metastasoituneen rintasyövän hoidossa voidaan saada aikaan pitkiä hoitovasteita sekä hormonihoidolla että solunsalpaajahoidolla. Mielenkiintoinen uusi hoito on solunsalpaajien jättiannoshoito, joka toteutetaan joko perifeerisen veren kantasolujen siirron tai autologisen luuytimen siirron tuella. Nyt on julkaistu ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa on vertailtu jättiannoshoidon tehoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon etäpesäkkeisen rintasyövän hoitona.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030