SYLVA julkaisi oppaan Wilmsin tuumorista

Syöpäsairaiden lasten vanhempien yhdistys, SYLVA, on julkaissut uuden opaskirjan Wilmsin tuumorista. Wilmsin tuumori eli nefroblastooma on lasten yleisin pahanlaatuinen munuaiskasvain. Se todetaan vuosittain noin kymmeneltä lapselta Suomessa. Wilmsin tuumorin ilmaantuvuus on suurin piirtein sama kaikkialla maailmassa. Tyypillisin sairastumisikä on 3-4 vuotta, mutta kasvaimia voi esiintyä vastasyntyneisyyskaudelta kouluikään asti.

o Virologinen epidemiatilanne

A-influenssan epidemiakausi on nyt selvästi alkanut. Tapauksia on löytynyt eri puolilta maata kaikenikäisiltä henkilöiltä. Paikallisia epidemioita on esiintynyt mm. kouluissa, työpaikoilla ja eräissä varuskunnissa. Pääkaupunkiseudulla kliinisen influenssan insidenssi ei ole tätä kirjoitettaessa ylittänyt epidemiakynnystä ja laboratoriodiagnoosejakin on tältä alueelta varsin niukasti.

Marjaana Kleemola

o Epidemiatilanne näyttää rauhalliselta

Tartuntatautirekisteriin raportoitiin marraskuussa difterialöydös oireettomalta naiselta Etelä-Suomesta. Kantajuus oli saatu Venäjällä. Potilas oli rokotettu kurkkumätää vastaan lapsena, mutta viimeisestä tehosteesta oli kulunut yli 10 vuotta. Puolison nielulöydös oli negatiivinen.

Arja Skyttä

o Virusepidemioiden fylogeneettinen analyysi - tehokas ja kallis

Viruskantojen keskinäisiä suhteita ja sukulaisuuksia voidaan tutkia varsin tarkoin fylogeneettisen analyysin avulla. Analyysi perustuu viruskannan genomin sekvenssin määrittämiseen ja sukulaisuussuhteiden matemaattiseen tutkimiseen. Niiden avulla tartuntaketjuja voidaan selvittää jopa yksilötasolle saakka. Tällä on jo lähitulevaisuudessa suuri merkitys niin tartuntojen leviämisen selvittelyssä kuin torjuntakeinojakin suunniteltaessa ja arvioitaessa.

Pauli Leinikki

o Lasten vakavat bakteeri- ja sieni- infektiot

Lasten vakavien bakteeri-infektioiden seuranta (Hib-tehoseuranta) on ollut käynnissä vuosina 1985-94. Se on toteutettu KTL:n infektioepidemiologian osaston, mikrobiologisten laboratorioiden ja lastensairaaloiden yhteistyönä. Vuosilta 1985-89 on analysoitu 2 836 tautitapausta, joiden tärkeimmät pääpiirteet esitetään tässä. Vuosien 1990-94 osalta aineiston tarkastelu on vielä kesken.

Merja Saarinen

Yksikätisestä kaksikätiseksi Lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttö

TYKS:n piiriin kuuluvien 11 tynkäraajaisen lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin toimintaa mittaavalla arviointimenetelmällä sekä vanhempia haastattelemalla. Myoelektristä proteesia erinomaisesti tai hyvin käytti kuusi lasta, keskitasoisesti kolme ja heikosti kaksi. Noin puolella lapsista oli selvää puolieroa ryhdissä ja yläraajojen lihasvoimissa. Haastattelun mukaan vanhemmat kaipasivat tietoa vammasta ja sen hoitomahdollisuuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Parhaina tukimuotoina pidettiin eri tavoin, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssein järjestettävää perheiden välistä kanssakäymistä ja säännöllisenä toistuvaa terapiaa.

Taija Helminen, Heta Toikka, Johanna Jokinen, Jouko Viljanto

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä?

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

Veijo Saano, Markku Javanainen

Psykiatrian vaellusvuodet Kuopion läänissä

Kuopion lääniin luotiin 1990-luvun alussa psykiatrisen hoidon malli, jossa lääni on jaettu viiteen varsin itsenäiseen alueeseen. Suuri määrä psykiatrisia sairaansijoja lakkautettiin, ja niiden alasajoon kytkettiin vuodeosastojen uudisrakentaminen pieniin aluekeskuksiin. Kaikilla läänin aluekeskuksilla on oma johto, vuodepaikat ja avohoito. Toimintaa koordinoi yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka. Uusi malli on vähentänyt psykiatriaa kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja madaltanut hoitoon tulon kynnystä.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka

Muutoksia työeläkejärjestelmään

Työeläkejärjestelmän uudistamista koskeva lainsäädäntö on vahvistettu 18.12.1995 ja muutokset tulevat voimaan alkaneen vuoden 1996 alusta. Muutosten myötä eläkejärjestelmiä kehitetään työntekoon kannustavaksi ja kustannuksia tasapainottavaan suuntaan. Tavoitteena on, ettei palkansaajien työeläkemaksua tarvitsisi nostaa ainakaan vuoteen 2000 mennessä. Eläkepalkan määräytymisaika pitenee nykyisestä 4 vuodesta 10 vuoteen. Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden tulevan ajan karttuma pienenee 50. ikävuoden jälkeen. Yli 65-vuotiaiden TEL-indeksin laskutapaa muutetaan. Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuoden alusta. Uudistukset koskevat sekä yksityisen sektorin että valtion ja kunnallista eläkejärjestelmää.

Matti Koivistoinen

Vuorotteluvapaan kokeilu alkaa

Vuoden 1996 alusta tuli voimaan laki vuorotteluvapaakokeilusta. Laki on voimassa vuoden 1997 loppuun ja sitä sovelletaan vuorotteluvapaisiin, joita koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voimassa ollessa ja vuorotteluvapaa pidetään 31.12.1998 mennessä. Vuorotteluvapaa on 3-12 kuukauden vapaajakso, jonka aikana palvelussuhde on "lepotilassa". Tältä ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Työnantajan tulee palkata vuorotteluvapaan ajaksi työvoimatoimistosta työtön työnhakija.

Stina Lundström