Miksei depressiolääkettä saisi käyttää?

Minua on hämmästyttänyt tiedotusvälineiden ja joidenkin lääkärien nuiva suhtautuminen ns. onnellisuuspillereihin, kuten Fontexia ja muita vastaavia lääkkeitä täysin virheellisesti kutsutaan. Haluan esittää oman kantani, joka perustuu omiin kokemuksiini mainitun lääkkeen vaikutuksesta. Jollakulla muulla kokemukset saattavat olla toisenlaisia.

1 500 sivua kivusta

Ronald Melzack ja Patrick Wall kehittivät 60-luvun alussa porttikontrolliteorian, jonka pohjalta kehitettiin mm. epiduraalinen opiaattien annostelu. Melzack toimii psykologian professorina McGill-yliopistossa Montrealissa, ja on mm. kehittänyt kipusanaston, jonka suomalainen versio on yleisesti käytössä Suomen kipupoliklinikoissa. Wall on fysiologian professorina Lontoossa ja tunnettu luennoitsija. Heidän kipuoppikirjastaan on ilmestynyt kymmenen vuoden sisällä kolmas uudistettu painos. Edellinen painos julkaistiin 1989.

Eero Vuorinen

Kattava psykiatrian perusteos

Tämä synopsis kattaa hyvin koko psykiatrian kentän, ja kaikki oleellinen tulee perusteellisesti käsitellyksi. Eklektinen kokonaisnäkemys on eheä ja tasapainoinen. Teosta on huomattavasti uusittu edellisen, vuonna 1991 ilmestyneen kuudennen painoksen jälkeen. Tiedot ovatkin niin ajankohtaiset kuin yleisteoksessa on mahdollista.

Juhani Mattila

Emma Rosina Heikel - Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri

Emma R o s i n a Heikel syntyi Kaskisissa vuonna 1842 ja kuoli perheettömänä Helsingissä vuonna 1929. Hänen vanhempansa olivat Carl Johan Heikel (-1850) ja Kristina Elisabet Dobbin. Isä ehti toimia tyttären syntymän jälkeen pormestarina Kokkolassa sekä pormestarina ja laamannina Oulussa. Perheen pojista vanhempi, John Edvard (1834-), oli Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvos ja nuorempi, Emil, (-1872), valmistui lääketieteen kandidaatiksi ennen varhaista kuolemaansa.

Arno Forsius

Lääkäritkin mukaan tulopoliittiseen sopimukseen

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen päivystyskiistan ratkaisemiseksi ja samalla myös tulopoliittisen sopimuksen suurella äänten enemmistöllä uudenvuoden aatonaattona 30.12. - kreivin aikaan, sillä lain mukaan tuposopimuksen mukaiset, indeksiehdon ja ansiokehitystakuujärjestelmän sisältävät sopimukset oli solmittava vuoden loppuun mennessä. Lääkärikartelli puolestaan hyväksyi sopimuksen kokouksessaan heti tämän jälkeen. Sopimus koskee noin 12 000:ta kuntien palveluksessa olevaa lääkäriä, eläinlääkäriä ja hammaslääkäriä. Lääkärit ovat nyt tehneet kolmannen sopimuksensa oman sopimusalansa puitteissa sen jälkeen, kun ns. "lääkärisopimus" astui voimaan marraskuussa 1993. Sopimuksen työntekijäosapuolina toimivat puolestaan lääkärikartelli ja AKAVA-JS, joka aloitti toimintansa vasta vuosi sitten tammikuussa. Onkin syytä tarkastella uuden järjestelmän taustoja ja toimivuutta.

Markku Äärimaa

Läkaravtal till slut

Läkarförbundets fullmäktige sammanträdde två dagar före årsskiftet och godkände med klar röstmajoritet förhandlingsresultatet i jourtvisten och samtidigt anslutningen till den inkomstpolitiska uppgörelsen. Beslutet fattades i grevens tid eftersom inkomstuppgörelsens indexvillkor och följsamhetsgaranti endast gällde avtal som ingåtts före årets slut. Läkarkartellen godkände för sin del avtalet kort efter det att Läkarförbundet tagit ställning. Det nya läkaravtalet omfattar nu omkring 12 000 kommunalt anställda läkare, tandläkare och veterinärer. Det är det tredje egna avtalet på läkarområdet sedan november 1993. Arbetstagarna företräds av Läkarkartellen och AKAVA-OS, som inledde sin verksamhet först för ett år sedan. Det finns alltså nu anledning att granska det nya avtalssystemets bakgrund och funktionsduglighet.

Suoran karotikokavernoottisen avanteen transarteriaalinen palloembolisaatiohoito

Sahlgrenskan sairaalan interventionaalisen neuroradiologian yksikössä tehtiin vuosina 1981-94 suoran karotikokavernoottisen avanteen palloembolisaatiohoito kaikkiaan 54 potilaalle. Avanne saatiin primaaristi suljetuksi kokonaan 39 potilaalta ja lähes kokonaan 13 potilaalta; avoimeksi avanne jäi kahdella potilaalla, joskin toinen niistä suljettiin myöhemmin palloembolisaatiolla. Kokonaan suljetuista avanteista yksi avautui uudelleen, mutta se hoidettiin onnistuneesti uudella palloembolisaatiolla. Kolmen potilaan jäännösavanne laajeni, ja se suljettiin uudella palloembolisaatiolla tai leikkauksella. Sisempi kaulavaltimo jouduttiin tukkimaan toimenpiteessä 13 potilaalta. Komplikaatioita kehittyi kolmelle potilaalle. Palloembolisaatiohoito on tehokas ja varsin turvallinen suoran karotikokavernoottisen avanteen primaarihoito. Suuret avanteet aiheuttavat eniten ongelmia, ja embolisaatiota tuleekin yrittää mahdollisimman nopeasti diagnoosin selvittyä.

Topi Siniluoto, Gunnar Wikholm, Pål Svendsen

Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen