Sopimusneuvottelijat on vaihdettava

Ketkä neuvottelevat lääkäreiden palkoista? Mikä koulutuspohja ja kokemus heillä on? Miten hyväksytään neuvotellut sopimukset? Kysyin tätä jo Suomen Lääkärilehdessä 8/95, jolloin neuvottelupäälliköksi ilmoittautui vain Matti Koivistoinen. Hän myöntää kirjoituksessaan samassa lehdessä, että edellisellä neuvottelukierroksella suurin palkanalennus oli 2,8 % ja syrjäseutukunnissa tämän lisäksi jopa 28 %. Tällöin luovuttiin monen kollegan vuosia nauttimista eduista, vaikka nämä eivät koskeneet neuvottelijoiden omaa kukkaroa. Edellisellä kierroksellahan toki saatiin mitätön palkankorotus vanhemmalle lääkärikunnalle, mutta sopimus laski nuorempien alle 15 vuotta töissä olleitten peruspalkkaa selvästi yli 100 000 mk:lla eläkeikään mennessä (SLL 8/95, s. 931).

Tapio Kannisto

Jääkö jäsenmaksuja maksamatta?

Onneksi olkoon Suomen Lääkäriliiton hallituksen 2.3.95 tekemän ryhdikkään päätöksen johdosta (viite Pentti Alholan kirje 5.12.95). On se hienoa, että kun ei edunvalvonta oikein tahdo sujua, niin sentään omat jäsenet osataan pitää ruodussa. Lieneekö sattuma, että juuri nyt on päätetty jäsenmaksujen perintäjärjestelmän tehostamisesta? Ilmeisesti en ole ainoa, joka on poikennut kaidalta tieltä ja jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta.

Rafael Aspholm

Vastaus Kokkolan paikallisosastolle, Tapio Kannistolle ja Rafael Aspholmille

Lääkäreitä koskevat sopimukset hyväksyy Lääkäriliiton hallitus, joka myös päättää neuvottelutavoitteista valiokunnissa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Viime neuvottelukierroksella tosin valtuuskunta liiton korkeimpana päättävänä elimenä halusi poikkeuksellisesti itse ottaa kantaa sopimuksen hyväksymiseen. Neuvottelijat toimivat esittelijöinä liiton päättävien elinten kokouksissa.

Björn Eklund

Raskaudenaikaisten veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainemääritysten hyödyntäminen sairaaloissa

Kiitämme kollegoja Jukka Puolakkaa ja Kalle Willmania Keski-Suomen keskussairaalasta ehdotuksesta käyttää sairaaloissa hyväksi raskaudenaikaisten veriryhmä- ja -vasta-ainemääritysten tuloksia korvaamaan verensiirtoa edeltävää veriryhmämääritystä ja vasta-aineiden seulontaa (SLL 34/95, s. 3756). Ehdotus on taloudellisesti perusteltu, mutta jos se otetaan käyttöön, on huolehdittava siitä, että näin saatu veriryhmätieto on yhtä luotettava kuin sairaaloiden nykyisen käytännön mukainen potilaan veriryhmämäärityksen tulos.

Tom Krusius, Malla Kuosmanen

Vielä sotastressistä, sydämestä ja hengästymisestä

LT Seppo Koskinen ei kiinnitä huomiota mainintaani, että sotastressivaikuttaa seuraavaankin sukupolveen. Viite "Transgenerational transmission of war-related trauma" oli tosin mainittukin vain lähdekirjan sivunumeroissa 635-643. Varmaa kuitenkin on, että sotastressi vaikuttaa yhä. Sitä ovat ylläpitäneet "kylmä sota", sitten epävarmat olot Venäjällä ja sen asevoimien sijoittelu itärajamme tuntumaan ydinaseineen sekä ilmeisesti myös vaaraan assosioituvat uhkakuvat suuresta sydänkuolleisuudesta itäisessä Suomessa ja historialliset perinteet.

Matti Viukari

Sotilaan rautaisannos jokaisen nuoren terveystietoa

Puolustusvoimat on vuodesta 1985 lähtien jakanut varusmiehille terveysoppaan, joka nyt on perusteellisesti uudistettu ja laajennettu. Tiedot on saatettu ajan tasalle - punkkitauteja myöten. Kirjan julkaissut pääesikunnan terveydenhuolto-osasto on tarkistuttanut tekstit 70:llä eri terveystieteiden asiantuntijalla.

Martti J. Karvonen

Länsimaisen lääketieteen filosofiaa

Potilastyön puristuksessa ei jää liiemmälti aikaa eikä tarmoa oman työn perusteiden reflektointiin, saatikka lääketieteen tieteenfilosofisten ongelmien pohdintaan. Peruskoulutuksessakaan ei näihin kysymyksiin liiemmälti paneuduta. Toisaalta aiheesta ei ole kollegakuntaa laajemmalti tavoittavaa kirjallisuuttakaan paljoa saatavilla. Tanskalaisten Wulff, Pedersen, Rosenbergin Philosophy of Medicine (Blackwell, 1986) lienee tunnetuin viime vuosina julkaistuista alan teoksista. Suomessa Pentti Alasen Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria (Gaudeamus, 1989) tarkastelee myös kattavasti lääketieteen tieteenteoreettisia perusteita. Molempien teosten ongelmana on tietynlainen raskassoutuisuus. Ne edellyttävät myös lukijaltaan ainakin jonkinasteista perehtyneisyyttä filosofisten käsitteiden käyttöön.

Raimo Puustinen

Professori Kauko Ignatius täytti 90 vuotta

Suomen tällä hetkellä vanhin kirurgi, professori Kauko Ignatius 8.1.1996 90 vuotta. Voi olla niin, että Kauko Ignatius sai "kirurgi-idun" jo syntyessään vuonna 1906 Alavudella kirurgi-isänsä Kaarlo Reinholdin ja sairaanhoitajaäitinsä Karinin esikoisena. Kaarlo-isä toimi tuolloin vielä Alavuden kunnanlääkärinä ennen puolen vuoden kuluttua alkanutta kirurgista uraansa.

William Harvey, verenkierron keksijä

Sydämen ja veren merkitys elämän ylläpitäjänä oli tiedostettu jo vuosituhansia. Valtimoiden sykkeen perusteella oli tehty päätelmiä elimistön tilasta, mutta veren liikkeitä ei osattu selittää oikein. Antiikin kreikkalaisten mukaan valtimot ja laskimot olivat toisistaan erillisiä järjestelmiä. Veren uskottiin liikkuvan laskimoissa edes takaisin vuoroveden tavoin. Valtimoita taas pidettiin ilman tai hengen kulkuväylinä, kunnes Galenos (130-201) totesi, että myös valtimoissa oli pelkästään verta. Veren arveltiin muodostuvan maksassa ja varautuvan luonnollisella eli ravitsevalla hengellä suolesta tulevan ravinnon seurauksena. Keuhkolaskimot puolestaan kuljettivat keuhkoista ilmaa eli elämän henkeä sydämen oikeaan kammioon, josta se siirtyi seinämän pienten reikien läpi vasempaan kammioon ja levisi edelleen valtimoita pitkin kaikkialle elimistöön.

Arno Forsius

Uskonnot - ahdistavat ja yhdistävät yhteisöt

Uskonto on voimasana. Sillä selitetään jopa sotien välttämättömyys. Perusteena - oikein tai väärin - se sopii yleiskeppihevoseksi huoltajuuskiistoista maailmanhallintaan.

Pisara