76114 osumaa

Kommentti artikkeliin "Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon"

Lääkärilehden Lääkeinfo-palstalla (SLL 1-2/96) Kelan lääkäritutkija, dosentti Timo Klaukka esitteli julkaisemamme tutkimuksen "Väestön asenteet mikrobilääkehoitoon" tuloksia sekä omia tulkintojaan niistä. Kyseessä ei ollut lehtireferaatti eikä kirja-arvostelu, vaan alkuperäisjulkaisun muotoon kirjoitettu lyhennelmä raportistamme. Kirjoitus sisälsi osin suoria lainauksia raportista (lainausta ei ollut selkeästi merkitty) ja osin Klaukan omia yhteenvetoja, johtopäätöksiä, tulkintoja ja asiavirheitä.

Riitta Ahonen, Erkki Palva, Lea Tuomainen, Kari Wallenius

Timo Klaukan vastine

On erikoinen väite, että olisin toiminut moraalittomasti referoidessani julkaistua tutkimusraporttia. Tutkijaryhmähän piti raportin valmistuttua tiedotustilaisuuden viime vuoden lopulla, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin mm. päivälehdissä ja sähköisissä viestimissä. Myös Farmasialiiton lehti Semina referoi tuloksia näyttävästi aukeaman kokoisessa jutussa. Koska raportissa oli ajankohtaisia ja tärkeitä tietoja antibiootteja määrääville lääkäreille, katsoin aiheelliseksi saattaa tiivistetyt tulokset nopeasti Lääkärilehden lukijoille. Samalla tutkimus sai julkisuutta lääkäreiden keskuudessa, minkä olettaisin olleen tutkijoiden tarkoituskin.

Pelastava lääkärintodistus

Helsingin Sanomain pääkirjoitussivulla 22.1.96 Keijo Himanen kirjoittaa "pelastavasta lääkärintodistuksesta". Merkintöjä-palstalla julkaistu kirjoitus hämmmästytti ja hetkautti suuresti mieltäni. Jutussa käsitellään viime kevään palomieslakon yhteydessä sattunutta ikävää välikohtausta, jolloin "viisi lakkolaista kieltäytyi hätätyöstä matkustaja-alus Tallinkin jouduttua aamulla merihätään Helsingin edustalla. "Miehet juoksivat karkuun pelastuslaitoksen edustalta, kun päivystävä palopäällikkö yritti määrätä heitä hätätyöhön..." "Asia eteni aikanaan käräjäoikeuteen..." Yksi palomies tuomittiin maksamaan 20 päiväsakkoa, yhteensä 1 821 markkaa. Oliko vain yksi viidestä kieltäytyneestä syyllinen? Ei, vaan hän oli muita terveempi. Neljä muuta syyllisiksi epäiltyä hankkivat jälkikäteen lääkärintodistukset onnettomuuspäiväksi. Syyttäjä ei voinut heitä syyttää, koska sairaita ei voi komentaa hätätyöhön..." Edelleen pääkirjoitus ihmettelee "miten sairaat miehet jaksoivat aamutuimaan lähteä kaupungille" ja sitä "kuinka pienistä vaivoista miehet saivat monen päivän sairauslomat".

Jaakko Kinnunen

Vastoin vakaumusta ja parempaa tietoa

Olemme valmistautumassa toisen maailmansodan päättymisen 50- vuotisjuhlallisuuksiin. Saksa antautui lopullisesti keväällä 1946. Koko maailmalle alkoi silloin paljastua mihin kaikkiin hirveyksiin saksalaiset olivat syyllistyneet. Puolen vuosisadan ajan me lääkäritkin olemme pohtineet, kuinka oli mahdollista, että eurooppalaisen lääketieteen huippuyksiköissä Wienissä, Berliinissä jne. koulutetut kollegamme tekivät sellaista kuin tekivät.

Esko Länsimies

Z73.0?

Väestövastuulääkäri Huttunen oli nähnyt koko yön painajaisia (F51.5), varmaankin vast'ikään sairastetun mahataudin (A09) jäljiltä väsyneenä (R53). Nyt aamulla suupieltä kutitti (L29.8), olisiko herpes (B00.1) tulossa? Päätä särki (R51), mahdollisesti migreeni (G43,1) oli alullaan. Ainakaan alkoa ei ollut tullut otetuksi (F10.0), joten krapulasta (F10.3) se ei johtunut. Selkää jomotti (M54), jäseniä särki (M79.1). Tuskin se sentään fibromyalgiaa ((M79.0) oli, eikä Huttunen muistanut mitään venähdyksiäkään (M62.6). Kaiketi flunssa (J06.9) oli tulossa ja aiheutti lihaskipuja (M73.8* B97.8). Tällä iällä, päätteli Huttunen, ei ainakaan kulumia (M15.9) pitänyt vielä olla.

Nimimerkki Nas

Työkyvyn ylläpitäminen - käsitteestä käytäntöön

Työkykyä ylläpitävän toiminnan käsite sai vähintään puolivirallisen aseman vuoden 1990 työmarkkinasopimukseen liittyvän suosituksen myötä. Työterveyshuollon neuvottelukunnan mukaan sillä tarkoitetaan "kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa". Määritelmää ei voi erityisestä selkeydestä kehua. Sen laaja-alaisuus kuvaa kyllä hyvin toiminnan kokonaisuutta, mutta käsitteestä käytäntöön on pitkä matka. Työterveyslaitoksen ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarisen yhteistyönä syntynyt työkyvyn ylläpidon käsikirja on erinomainen opas tällä matkalla.

Sakari Tola

Lasten kärsimykset eivät ole vain kiinalaisten ongelma

Kiinalaisten lasten orpokotien barbaarisista menettelytavoista maailmalle levinnyt tieto on kuohahduttanut voimakkaasti ainakin ns. hyvinvointivaltioiden kansalaisten mielialoja. Muutaman kansainväliseen levitykseen menneen televisio-ohjelman jälkeen Kiinan ihmisoikeustilanne on noussut lyhyessä ajassa kansainvälisen huomion kohteeksi lähes samaan tapaan kuin aikaisemmin opiskelijaliikehdinnän verisen tukahduttamisen jälkeen. Virallisen Kiinan vastaväitteistä huolimatta voinee pitää varmana, että tuhansia tyttölapsia jätetään Kiinan orpokodeissa kylmäverisesti heitteille, hoidon puutteeseen, nälkiintymään ja nääntymään hengiltä. Ensisijaiset syyt tähän ovat miesvaltainen kulttuuriperinne ja maassa noudatettu yhden lapsen perhepolitiikka. Tilanteen täytyy olla kiinalaisten viranomaisten tiedossa, mutta sitä katsotaan vähintäänkin läpi sormien, ellei peräti hiljaisesti suositella.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030