Sata vuotta asetyylisalisyylihappoa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Bayerin kemisti Felix Hoffmann syntetisoi puhtaan asetyylisalisyylihapon. Salisylaatteja sisältävien kasvien lääkinnällisestä käytöstä on kuitenkin mainintoja jo aivan varhaisimmissa historian lähteissä. Nykyään asetyylisalisyylihappoa käytetään paitsi kipulääkkeenä, myös sydän- ja verisuonitautipotilaiden hoidossa, ja uusia käyttöaiheita tutkitaan jatkuvasti. Alzheimerin taudin ja syöpien ehkäisy ovat tuoreimpia tutkimuskohteita.

Mauno Airaksinen

Verenkiertohäiriö säärihaavan syynä jää usein selvittämättä

Yli 90 % kroonisista säärihaavoista on verisuoniperäisiä. Kirjoittajien mukaan säärihaavojen hoidossa tyydytään liian usein konservatiiviseen haavan hoitoon, vaikka verisuonikirurgin konsultaatio sekä kattava verisuoniselvitys hoidon varhaisessa vaiheessa auttaisivat pääsemään nopeasti oikeille jäljille taudin aiheuttajaa etsittäessä. Kun verenkiertohäiriö tunnistetaan ajoissa, voidaan välttää tämän tapausselostuksen kaltaiset hoidon viivästymiset, säästetään potilasta tarpeettomilta kärsimyksiltä ja säästetään yhteiskunnan varoja estettäessä näiden invalidisoivien haavojen hoidon pitkittyminen.

Aarno Lehtola, Fausto Biancari, Sorjo Mätzke, Sirpa Asko-Seljavaara, Johan Edgren, Mauri Lepäntalo

Malariaa rakastava potilas

Varsinainen vinkistä vihiä -tapausselostus piristi lääketieteen ykköslehden palstoja äskettäin. Se kertoi sairaalalaborantista, joka sairasti malarian lähes joka toinen kuukausi parin vuoden aikana.

Heikki Arvilommi

Kerralla juotu viinamäärä vaikuttaa kuolleisuuteen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholin nauttiminen lisää kuolleisuutta. Kuopiolais-michiganilaisessa yhteistyötutkimuksessa on selvitetty, miten kerralla juotu olutmäärä vaikuttaa mortaliteettiin.

Robert Paul

Bacillus subtiliksen hämmästyttävä genomi

Yli 150 tutkijan kansainvälinen konsortio on sekvensoinut Bacillus subtiliksen perimän, joka sisältää yli 4 miljoonaa nukleotidia ja runsaat 4 000 geeniä. Tämä basilli on erittäin mielenkiintoinen geenitutkimuksen kohde siksi, että se on grampositiivinen ja kykenee tuottamaan itiöitä. Ihan vakavasti otettavat tiedemiehet ovat nimittäin esittäneet teorioita, joiden mukaan elämä olisi tullut maapallolle joltakin muulta planeetalta meteoriittien kuljettamien itiöiden muodossa.

Matti Viljanen

ACE:n estäjät ehkäisevät terminaalista munuaisvikaa

Tiedetään, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa diabeettisen nefropatian progressiota. Erillisissä, pienehköissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että myös muuntyyppisessä nefropatiassa ACE:n estäjistä on hyötyä. Erillisten tutkimusten todistusvoima on pienten potilasmäärien vuoksi kuitenkin vähäinen, ja tässä tilanteessa hyvä meta-analyysi antaa lisätietoja. Niinpä alan amerikkalaiset tutkijat ovat koostaneet sellaisen.

Robert Paul

Metotreksaatin aiheuttaman keuhkovian riskitekijät reumapotilailla

Metotreksaattia käytetään yhä useammin nivelreuman ja muiden reumatautien hoitoon. Metotreksaatti voi aiheuttaa allergisen pneumoniitin, jonka esiintyvyydestä ja riskitekijöistä vallitsee erilaisia käsityksiä. Diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä itse reumatautiinkin liittyy keuhkomuutoksia. Sen verran tiedetään, että metotreksaatin aiheuttama keuhkovika ilmaantuu verraten aikaisin hoidon alussa. Diagnoosi varmistuu histologisesta näytteestä, jossa todetaan yliherkkyyspneumoniitti, keuhkokuvassa nähdään interstitiaalinen tai alveolaarinen infiltraatio ja lisäksi keuhkofunktiokokeissa todetaan kaasujenvaihdon heikentyneen.

Kun kohonneen verenpaineen lääkehoito ei onnistu

Uusista verenpainelääkkeistä huolimatta ovat kohonneen verenpaineen hoitotulokset jääneet epätyydyttäviksi. Huono hoitovaste on haaste lääkärille, jonka pitäisi selvittää syyt hoidon epäonnistumiseen. Lääkkeettömän hoidon merkitystä pitäisi korostaa jatkuvasti potilaille myös lääkehoidon aikana. Hoitomyöntyvyys saattaa myös olla ongelma, koska kyseessä on oireeton tai vähäoireinen sairaus ja lääkettä pitäisi ottaa päivittäin kymmeniä vuosia.

Matti Nikkilä

... vai näkyykö?

Aikaisemmin terveellä 73-vuotiaalla naisella oli ollut viidettä vuorokautta nielun tulehdusoireita, joihin hän oli saanut makrolidiantibiootin. Kun syljenkään nieleminen ei enää onnistunut, potilas lähetettiin päivystyksenä kurkkupaise-epäilyn vuoksi keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalle. Korvalääkäri epäili oireiden aiheutuneen joko nielua tukkivasta vierasesineestä tai syvästä nielupaiseesta. Yleisanestesiassa tehdyissä tähystyksissä nielu, ruokatorvi ja keuhkoputkisto olivat tavanomaiset. Myös nielun ja kurkunpään tietokonekerroskuvaus oli normaali. Hymyillessä potilaan suu aukeni kuvan A mukaisesti. Sormien iho oli kuvan B kaltainen. Mikä oli tauti?

Yrjö Qvarnberg

Anonymiteetti turvattu lääkärien työolotutkimuksessa

Työterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekevät parhaillaan yhteistyössä lääkärien työoloja ja kuormittuneisuutta selvittävää laajaa tutkimusta. Kyselylomake postitettiin lokakuun alussa satunnaisotannalla valitulle 4 477 lääkärille, joista yli 60 % palautti sen. Vastaamatta jättäneille on nyt lähetetty uusi lomake, sillä tutkimuksesta toivotaan saatavan mahdollisimman kattavat ja luotettavat tulokset. Koska jotkut vastaajat saattavat epäröidä henkilökohtaisten ja arkaluontoistenkin tietojen antamista, on syytä korostaa, että vastaajien anonymiteetti on varmistettu tämän tutkimuksen kaikissa vaiheissa tavalla, joka kelpaa malliksi muillekin vastaaville tutkimuksille.