75956 osumaa

Natiivimahakuvauksen diagnostinen osuvuus

Osalta akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon tulleista potilaista otetaan natiivimahakuva. OYKS:ssa selvitettiin natiivimahakuvasta annetun lausunnon diagnostista osuvuutta vertaamalla sitä leikkauskertomukseen. 154 potilaan aineistossa natiivimahakuvaus paljasti diagnoosin yli puolella potilaista ja leikkaus noin joka kolmannella potilaalla. Virheellinen lausunto oli annettu 12 tapauksesta: näistä seitsemässä virhediagnoosista ei koitunut merkittävää haittaa, mutta viidessä kyllä. Natiivimahakuvauksen kanssa samanaikaisesti otetulla ja oikein tulkitulla thoraxkuvalla olisi kolme virhediagnoosia todennäköisesti vältetty. Natiivimahakuvaukset tulee kohdentaa säderasituksen minimoimiseksi oikein valituille potilaille. Natiivimahakuvaukseen tulee liittää thoraxkuvaus, ja ainakin ongelmallisissa tapauksissa kuvista on hyvä saada useamman radiologin lausunto.

Maria Ylisaari, Marja Perhomaa, Tapani Tikkakoski, Heikki Kiviniemi, Valtteri Myllylä, Eija Pääkkö

Sympaattinen dystrofia - puudutuksia vai lääkkeitä?

Reflektorista sympaattista dystrofiaa, sympaattisen hermoston kiputilaa, johon ei liity selvää hermovammaa, ei voida hoitaa spesifisesti syyn mukaan, koska kiputilan patofysiologia ei ole vielä täysin selvä. Useimpia potilaita voidaan auttaa erilaisilla puudutuksilla, joilla katkaistaan noidankehä perifeerisen hermon ja keskushermoston väliltä. Hoitoon tulee liittää myös lääkitys, fysioterapia ja tarvittaessa stimulaatiohoito. Ennusteen kannalta on tärkeää saada hoito kipupoliklinikassa käyntiin nopeasti.

Pertti Pere, Eija Kalso

Reumalääkkeiden käyttö raskaus- ja imetysaikana

Reumasairaudet, etenkin nivelreuma ja systeeminen lupus, ovat verraten yleisiä fertiili-ikäisillä naisilla. Useiden reumalääkkeiden vaikutuksista lisääntymiskykyyn ja sikiöön on niukasti ja osaksi ristiriitaista tietoa. Artikkeliin on koottu ajankohtainen tieto eri reumalääkkeiden riskeistä ja toisaalta turvallisuudesta äidille ja lapselle. Tavoitteena on, että ohjeet palvelevat mahdollisimman laajasti reumasairauksien avohoitoa.

Jukka Martio

Alloimmunotrombosytopenian vuoksi hoidetut tai tutkitut vastasyntyneet Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1987-1993

Vastasyntyneen alloimmunotrombosytopenia on alidiagnosoitu ongelma. Tautiin liittyvän aivoverenvuotoriskin vuoksi tulee aktiivisesti etsiä sitä sairastavat vastasyntyneet sekä tutkia ja tarvittaessa hoitaa heidän sisaruksensa jo raskausaikana. Alloimmunisaatiota aiheuttavia antigeeneja löydetään jatkuvasti uusia. Tapauksissa, joissa naiselta on todettu niiden puutos, tulisi myös naispuoliset lähisukulaiset tutkia sen toteamiseksi. Tulevaisuudessa olisi harkittava seulontojen järjestämistä kaikille odottaville äideille.

Päivi Nykänen, Anneli Martikainen, Kirsti Heinonen, Riitta Kekomäki, Pertti Kirkinen

Säteilyhaitat toimenpideradiologiassa

Toimenpideradiologiassa on suurennettu huomattavasti röntgenlaitteiden annosnopeuksia, jotta kuvanlaatu pysyisi riittävän hyvänä ylipainoisiakin potilaita kuvattaessa. Tämä on johtanut suuriin ihoannoksiin ja joskus akuutteihin ihovaurioihin. Uusissa läpivalaisuröntgenlaitteissa voidaan käyttää niin suuria annosnopeuksia, että ihovaurioita voi syntyä jo lyhyilläkin läpivalaisuajoilla. Ihomuutoksia voidaan odottaa, kun kerta-annos on suurempi kuin noin 3 Gy:tä.

Antti Servomaa, Wendla Paile, Juhani Karppinen

Itsehoitoon vaikuttavat psyykkiset tekijät

Yleisimpien kansansairauksien ennaltaehkäisy ja hoito edellyttää terveellisiä elämäntapoja. Elämäntavoissa taas heijastuu yksilön suhde itseensä ja ympäristöönsä. Itsehoitoon vaikuttaa se, miten tärkeänä suhteessa muihin asioihin yksilö pitää omaa ruumiillista hyvinvointiaan, eli mikä motivoi hänen käyttäytymistään. Toisaalta itsehoidon onnistuminen riippuu yksilön kyvystä toimia pitkän aikavälin tavoitteen, kuten terveyden, vaatimusten mukaan. Itsestä huolehtimisen sisäisen motivaation ja itsekontrollikyvyn merkityksen ymmärtäminen on olennaista pyrittäessä parantamaan hoitotuloksia.

Kirsti-Liisa Kuusinen

Uimarin ödeema

Yleensähän tervesydäminen ihminen ei pysty aiheuttamaan itselleen keuhkoödeemaa fysiologisessa ympäristössä, mutta jos olosuhteet ovat otolliset, näyttää tämä olevankin mahdollista ja vieläpä loistokunnossa olevilla uimareilla. Israelin puolustusvoimien urheilujoukkueissa palvelleet 30 uimaria (ikä 18-19 vuotta) pitivät harjoituksia Välimeressä. Veden lämpö oli 23 astetta, edessä 2,4 kilometrin kilpauintimatka. Urheilijat saivat ohjeeksi juoda riittävästi dehydraation välttämiseksi ja tekivät työtä käskettyä - he joivat noin 5 litraa vettä parin tunnin aikana ennen uintilenkkiä. Kolmestakymmenestä uimarista kahdeksalle kehittyi matkalla keuhkoödeema, osalle ilmaantui veriyskös ja vielä ensiapuasemalla happisaturaatio oli alimmillaan 62 %. Tila korjaantui vuorokaudessa; pahimmassa hengenahdistuksessa olleet saivat furosemidia.

Kemoterapian hyöty keuhkosyövässä

Pienisoluista keuhkosyöpää pidetään yleisesti solunsalpaajahoidon aiheena, sillä tämä keuhkosyöpätyyppi reagoi siihen hyvin. Muu kuin pienisoluinen keuhkosyöpä on sitä vastoin huomattavasti resistentimpi lääkehoidolle. Lukuisia - kooltaan yleensä pieniä - satunnaistettuja tutkimuksia on julkaistu, mutta solunsalpaajahoidon hyöty on muussa kuin pienisoluisessa syöpätyypissä jäänyt silti kiistanalaiseksi. Nyt kaikkiaan 52 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli yhteensä mukana 9 387 potilasta, on koottu yhteen meta-analyysiin.

Hyvä ammattitaito hoitohenkilökunnan paras turva tuberkuloosia vastaan

Tuberkuloosi on nykyisin eniten huolta aiheuttava sairaalainfektio Amerikassa. Tähän mennessä on kuvattu puolisen kymmentä laajempaa epidemiaa, joiden yhteydessä yli 20 työntekijää on kuollut. Tuberkuloosin aiheuttamat sairaalainfektiot ovat aiemmin olleet harvinaisia ja tuskin koskaan laajentuneet epidemioiksi. Tilanteen vaikeutumiseen on useita syitä - tärkeimpiä on diagnoosin viivästyminen. Lääkärit ja hoitajat eivät enää tunnista tautia entisellä tehokkuudella. Viivästymisen seurauksena tuberkuloosi pääsee etenemään yhä useammin tartuntavaaralliselle asteelle ennen hoidon aloittamista. Entistä useammin tartuntavaaralliset potilaat pyörivät terveydenhuollon rattaissa pitkään, ennen kuin kukaan tulee edes ajatelleeksi tuberkuloosia. Toinen syy on eräiden potilasryhmien pysyminen tartuntavaarallisina pidempään hoidosta huolimatta. Tällaisia ryhmiä ovat moniresistenttiä (MDR) tuberkuloosia sairastavat ja AIDS-potilaat. Heitä joudutaan hoitamaan tartuttavassa vaiheessa pitkään sairaalassa, mikä lisää kaikkien hoitoon osallistuneiden henkilöiden riskiä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030