Potilaan odotukset ja kokemukset syövän hoidon alkuvaiheessa

Syöpädiagnoosin kuullessaan potilas tarvitsee hyvän hoidon lisäksi tietoa ja henkistä tukea. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin syöpäpotilaiden kokemuksia syövän hoidon alkuvaiheessa. Hoidon onnistumiseen vaikuttavat monet psykologiset tekijät, kuten tapa, millä sairaudesta kerrotaan potilaalle. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että lääkäri kertoi syöpädiagnoosin kahden kesken vain 57 %:lle potilaista. Muut saivat tiedon henkilökunnan tai muiden potilaiden läsnäollessa. Myös diagnoosin varmistumiseen kuluva aika, mahdollisuus saada vastauksia sairautta koskeviin kysymyksiin ja hoitoonpääsyn odottaminen ovat syöpäpotilaan kannalta erityisen tärkeitä asioita, jotka nykyisessä hoitokäytännössä eivät toteudu tyydyttävällä tavalla. Syöpäpotilaan odotukset ja toiveet kohdistuvat ennen kaikkea hoidon onnistumiseen, tiedonsaannin riittävyyteen ja potilas-lääkärisuhteen jatkuvuuteen.

Eija Salmi, Klaus Lehtinen, Leena Keskinen, Ulla-Sisko Lehto-Järnstedt, Kirsti Taskinen, Pirkko Kellokumpu-Lehtinen

Terveydenhuollon selvitysmiehiltä luvassa tukeva nippu ehdotuksia

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveydenhuollon selvitysmiehet urakoivat työnsä loppusuoralla. Terveydenhuollon palveluissa ilmenevät ongelmat on listattu, ja ratkaisumallejakin on koossa koko joukko. Lopullinen raportti jätetään tammikuun lopussa, ja sen jälkeen ehdotuksia aletaan käsitellä työryhmissä ministeriössä. Selvitysmiesten kuulemistilaisuuksiin on osallistunut reippaasti yli puolitoista tuhatta alan ammattilaista.

Suvi Sariola

Kunnat esittelivät keinojaan edistää terveyttä

Kun valtio on vähentänyt kansalaisten terveyden edistämiseen tarkoitettuja investointeja, vastuu on siirtynyt yhä selvemmin kunnille. Stakesin ja Kuntaliiton järjestämillä Terve kunta -päivillä mietittiin kunnan roolia terveyden edistäjänä ja esiteltiin käytännön toteutuksia.

Suvi Sariola

TUPO or not to be

Lääkäriliiton hallitus ja toimisto valmistautuvat valtuuskunnan kokoukseen ja samalla neuvottelut uudesta lääkärisopimuksesta ovat loppusuoralla. Akavassa Lääkäriliitto äänesti tulopoliittista sopimusta vastaan 26.11., koska omat kynnyskysymyksemme työajan ja perustyöajan palkkatason suhteen olivat siinä vaiheessa vielä täysin auki. Niin sanottu solidaarinen ratkaisu suosii jälleen kerran pienituloisia sekä korotuksissa että verotuksessa. Jo pitkään akateemisissa piireissä kaivattu tunnustus koulutuksesta ja vastuusta jäi jälleen kerran saavuttamatta. Suomalainen palkkahaitari kapenee entisestään, miksi siis kouluttaa itseänsä velkarahalla ja omalla ajallaan? Veroratkaisu taas näyttää olevan lähinnä inflaatiotarkistuksen luontoinen ja sitä paitsi kiinteistövero näyttäisi olevan kiristymässä. Julkisia viranhaltijoita huolettaa lisäksi 150 kunnan jo tekemä päätös lomautuksista.

Kati Myllymäki

Lääkärit sopimukseen vai ei? Vastaus lehden välissä olevassa pikatiedotteessa

Tätä Lääkärilehteä kirjoitettaessa oli Lääkärisopimuksen kohtalo auki. Tulopoliittisesta sopimuksesta oli syntynyt neuvottelutulos 26.11.97, jonka kaikki keskusjärjestöt hyväksyivät, äänestyksen jälkeen myös Akava. Lääkäriliitto oli äänestänyt Akavan hallituksessa tuporatkaisun hyväksymistä vastaan, koska liiton keskeiset tavoitteet eli työaikalain aiheuttamien ongelmien korjaaminen ja peruspalkan korottaminen oli jätetty siinä kokonaan vaille huomiota.

Akava otti myönteisen kannan Emuun

Akavan hallitus päätti 26.11.97 suhtautua myönteisesti Suomen liittymiseen Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen jo ensimmäisten maiden joukossa.

Valtion VES-neuvottelut käynnistyneet

Valtionsektorilla on aloitettu virkaehtosopimusneuvottelut tulopoliittisen sopimuksen mukaisen raamin pohjalta. Tätä kirjoitettaessa muutama päivä ennen tuporatkaisun lopullista vahvistamista näytti siltä, että valtionsektori on kokonaisuudessaan liittymässä tulopoliittiseen sopimukseen. Näin ollen valtion palveluksessa olevia lääkäreitä koskevat neuvottelut jatkunevat riippumatta siitä, onnistuuko Lääkäriliitto kuntapuolelle saamaan tavoittelemansa palkkarakenneuudistuksen ja liittyykö liitto tupoon. Tämän lehden välissä olevassa pikatiedotteessa selostetaan ajankohtainen sopimustilanne.

Liiton ja Postipankin yhteistyö jatkuu Pankkiyhteistyöstä etuja jäsenille myös vuonna 1998

Liitolla on Postipankin kanssa yhteistyösopimus, joka tuo liiton jäsenille rahanarvoisia etuja. Erityislainaehdot vuodelle 1998 on nyt vahvistettu.

Pentti Alhola

Patologian laatutunnus

Lääkäriliiton laatuneuvosto päätti kokouksessaan 3.12.1997 myöntää patologian laatutunnuksen Puijon Solu- ja Kudoslaboratoriolle. Laatutunnus myönnettiin tässä vaiheessa vuoden 1997 loppuun saakka, sillä kaikkien tähän mennessä myönnettyjen 25 laatutunnuksen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Laatutunnusjärjestelmään tulevia muutoksia kuvaillaan erillisessä artikkelissa.

Suomen Lääkäriliiton patologian laatutunnus - uudet vaatimukset ja suositukset

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto myönsi 12.6.95 ensimmäiset patologian laatutunnukset 12 yksikölle. Asiantuntijana ja hakemusten arvioijana toimi International Academy of Pathologyn (IAP) Suomen osaston laadunvarmistustyöryhmä. Toiminta on laajentunut niin, että tällä hetkellä jo 24:llä joko julkisella tai yksityisellä patologian yksiköllä on laatutunnus. Laatutunnusmenettely on aikaisemmin esitelty Suomen Lääkärilehdessä (1,2), jossa on myös kuvattu tunnuksen edellyttämää sisäistä laatuauditointia (3). Laatutunnuksen vaatimuksiin on tehty lisäyksiä, jotka astuvat voimaan 1998 alusta lähtien. Jo laatutunnuksen omaavien yksiköiden on mukautettava toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi, jos yksiköt haluavat tunnuksen myös vuodesta 1998 lähtien. Tässä kirjoituksessa julkistetaan uudet vaatimukset ja suositukset sekä kuvataan laatutunnusmenettelyn nykytilannetta ja hakumenettelyä.

Heikki Aho, Hannu Halila