Raskaudenaikaisten veriryhmä- ja veriryhmävasta-ainemääritysten hyödyntäminen sairaaloissa

Kiitämme kollegoja Jukka Puolakkaa ja Kalle Willmania Keski-Suomen keskussairaalasta ehdotuksesta käyttää sairaaloissa hyväksi raskaudenaikaisten veriryhmä- ja -vasta-ainemääritysten tuloksia korvaamaan verensiirtoa edeltävää veriryhmämääritystä ja vasta-aineiden seulontaa (SLL 34/95, s. 3756). Ehdotus on taloudellisesti perusteltu, mutta jos se otetaan käyttöön, on huolehdittava siitä, että näin saatu veriryhmätieto on yhtä luotettava kuin sairaaloiden nykyisen käytännön mukainen potilaan veriryhmämäärityksen tulos.

Tom Krusius, Malla Kuosmanen

Vielä sotastressistä, sydämestä ja hengästymisestä

LT Seppo Koskinen ei kiinnitä huomiota mainintaani, että sotastressivaikuttaa seuraavaankin sukupolveen. Viite "Transgenerational transmission of war-related trauma" oli tosin mainittukin vain lähdekirjan sivunumeroissa 635-643. Varmaa kuitenkin on, että sotastressi vaikuttaa yhä. Sitä ovat ylläpitäneet "kylmä sota", sitten epävarmat olot Venäjällä ja sen asevoimien sijoittelu itärajamme tuntumaan ydinaseineen sekä ilmeisesti myös vaaraan assosioituvat uhkakuvat suuresta sydänkuolleisuudesta itäisessä Suomessa ja historialliset perinteet.

Matti Viukari

Sotilaan rautaisannos jokaisen nuoren terveystietoa

Puolustusvoimat on vuodesta 1985 lähtien jakanut varusmiehille terveysoppaan, joka nyt on perusteellisesti uudistettu ja laajennettu. Tiedot on saatettu ajan tasalle - punkkitauteja myöten. Kirjan julkaissut pääesikunnan terveydenhuolto-osasto on tarkistuttanut tekstit 70:llä eri terveystieteiden asiantuntijalla.

Martti J. Karvonen

Länsimaisen lääketieteen filosofiaa

Potilastyön puristuksessa ei jää liiemmälti aikaa eikä tarmoa oman työn perusteiden reflektointiin, saatikka lääketieteen tieteenfilosofisten ongelmien pohdintaan. Peruskoulutuksessakaan ei näihin kysymyksiin liiemmälti paneuduta. Toisaalta aiheesta ei ole kollegakuntaa laajemmalti tavoittavaa kirjallisuuttakaan paljoa saatavilla. Tanskalaisten Wulff, Pedersen, Rosenbergin Philosophy of Medicine (Blackwell, 1986) lienee tunnetuin viime vuosina julkaistuista alan teoksista. Suomessa Pentti Alasen Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria (Gaudeamus, 1989) tarkastelee myös kattavasti lääketieteen tieteenteoreettisia perusteita. Molempien teosten ongelmana on tietynlainen raskassoutuisuus. Ne edellyttävät myös lukijaltaan ainakin jonkinasteista perehtyneisyyttä filosofisten käsitteiden käyttöön.

Raimo Puustinen

Professori Kauko Ignatius täytti 90 vuotta

Suomen tällä hetkellä vanhin kirurgi, professori Kauko Ignatius 8.1.1996 90 vuotta. Voi olla niin, että Kauko Ignatius sai "kirurgi-idun" jo syntyessään vuonna 1906 Alavudella kirurgi-isänsä Kaarlo Reinholdin ja sairaanhoitajaäitinsä Karinin esikoisena. Kaarlo-isä toimi tuolloin vielä Alavuden kunnanlääkärinä ennen puolen vuoden kuluttua alkanutta kirurgista uraansa.

William Harvey, verenkierron keksijä

Sydämen ja veren merkitys elämän ylläpitäjänä oli tiedostettu jo vuosituhansia. Valtimoiden sykkeen perusteella oli tehty päätelmiä elimistön tilasta, mutta veren liikkeitä ei osattu selittää oikein. Antiikin kreikkalaisten mukaan valtimot ja laskimot olivat toisistaan erillisiä järjestelmiä. Veren uskottiin liikkuvan laskimoissa edes takaisin vuoroveden tavoin. Valtimoita taas pidettiin ilman tai hengen kulkuväylinä, kunnes Galenos (130-201) totesi, että myös valtimoissa oli pelkästään verta. Veren arveltiin muodostuvan maksassa ja varautuvan luonnollisella eli ravitsevalla hengellä suolesta tulevan ravinnon seurauksena. Keuhkolaskimot puolestaan kuljettivat keuhkoista ilmaa eli elämän henkeä sydämen oikeaan kammioon, josta se siirtyi seinämän pienten reikien läpi vasempaan kammioon ja levisi edelleen valtimoita pitkin kaikkialle elimistöön.

Arno Forsius

Uskonnot - ahdistavat ja yhdistävät yhteisöt

Uskonto on voimasana. Sillä selitetään jopa sotien välttämättömyys. Perusteena - oikein tai väärin - se sopii yleiskeppihevoseksi huoltajuuskiistoista maailmanhallintaan.

Pisara

Täydennyskoulutukseen osallistuminen on palkittava

Suomalaisten lääkärien mittavin ja merkittävin jatkokoulutustilaisuus, Lääketiede-tapahtuma, järjestetään nyt jo 24. kerran. Täydennyskoulutus on ajankohtainen keskustelunaihe useissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Näin to-teaa ACMT (Advisory Committee on Medical Training) eli EU:n lääkärien koulutusta käsittelevä neuvoa-antava komitea suosituksissaan vuodelta 1994. Eurooppalaiset lääkärijärjestöt ovat myös antaneet omia suosituksiaan CME:stä. Kaikissa niissä korostetaan koulutuksen vapaaehtoisuutta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta jokaisen lääkärin moraalis-eettisenä velvollisuutena.

Hannu Halila, Kati Myllymäki

Efterutbildning skall belönas

Vårt lands största och mest betydande medicinska utbildningsevenemng, Medicin, arrangeras nu redan för 24 gången. I många internationella läkar-organisationer är efterutbildning en dagsaktuell fråga. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Citatet ingår i den rekommendation som år 1964 utfärdades av EU:s rådgivande kommitté för läkarutbildning ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Många europeiska läkarorganisationer har också avgett egna rekommendationer om medicinsk fortbildning. I dem betonas överlag att utbildningen är frivillig och att det är en moralisk och etisk skyldighet för varje läkare att fortgående utbilda sig.

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen