Kunnallislääkärit - Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1994-95

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2 113, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 142. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1995 alussa noin 3 200 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.

Sekvenssien verkossa

Tuhannen ja yhden yön aarteet ovat Internetissä tutkijoiden ulottuvilla DNA-sekvenssien muodossa. Pessimisti saattaa tosin arvella, että kysymyksessä on Pandoraan lipas, josta on enemmän ongelmia kuin iloa.

Erkki Karjalainen

Sähköistävää ja tarttuvaa tietoa aivotoiminnasta

Teos on ensimmäinen ihmisaivojen normaalia ja poikkeavaa sähköistä toimintaa eli elektrofysiologiaa käsittelevä suomenkielinen oppikirja. Sen 14 päälukua sisältävät 56 itsenäistä artikkelia. Nämä esittelevät keskushermoston sähköisten ja magneettisten ilmiöiden perusteiden ja EEG:n rekisteröintitekniikan lisäksi runsaasti käytännön sovellutuksia mm. seuraavissa ongelmissa: epilepsiat, aivojen tulehdustaudit, dementiat, progressiiviset aivotaudit, lääkkeet ja intoksikaatiot, aivovammat, oppimis- ja kehityshäiriöt, aivoverenkiertohäiriöt, aineenvaihdunnan häiriöt, aivokasvaimet ja psykiatriset sairaudet. Jokaisen artikkelin lopussa on ajankohtainen kirjallisuusluettelo. Kirjaan liittyy myös laaja kaksiportainen aakkosellinen asiahakemisto.

Matti Iivanainen

Asklepius Minervan kintereillä

Kirjoittavia lääkäreitä on varmasti ollut niin kauan kuin tämän nimisiä parantajiakin. Tunnetuimpia, vaikkakaan ei varmasti ensimmäisiä on Raamatun Luukas. Paavali päättää erään kirjeensä sanoin "Luukas, rakas lääkäri lähettää teille tervehdyksensä". 1500-luvun suuri romaanikirjailija Rabelais oli myös tunnettu lääkäri; hänen teostensa sisältämät yksityiskohtaiset kuvaukset ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta ovat tästä vakuutena. Omaksi tavoitteekseen hän sanoi, että on parempi kirjoittaa naurusta kuin kyynelistä, sillä juuri nauruhan on ihmisen tunnusmerkki.

Mikko Niemi

Erikoislääkärikuulustelut 1996

Kuulustelu järjestetään samanaikaisesti jokaisella kuulustelupaikkakunnalla

Lääkärit apteekkareina

Vielä keskiajalla lääkärit joutuivat usein valmistamaan potilailleen määräämänsä lääkkeet, sillä erillinen apteekkarien ammattikunta syntyi monissa maissa vasta 1400-luvulla. Kiertelevillä välskäreillä oli tavallisesti mukanaan tarvittavia rohdoksia. Kaupunkipaikoissa yrttejä myivät myös maustekauppiaat.

Arno Forsius

Kummallista kuumeilua

Todella totinen mies oli hyvä ystäväni Veljmies Niirala ennenaikaan. Vaan eipä ole enää. Niiralasta on tullut oikein lupsakka seuramies, pidetty psykiatri, jonka vastaanotolle uskaltaa tulla vähän arempikin pakkoneurootikko ja kynnenpurija. Rempseän rennosti ottaa Veljmies nykyisin työpäivän jälkeisen illan, leppoisasti hymyssäsuin katselee kesäillan korkealla kumottavaa aurinkoa, verkkaisesti kulkee sinisenä kimmeltävän kotijärven rantaa.

Tahdistinten ohjelmointi

Nykyiset tahdistimet säädetään asennusvaiheessa niin, että ne mahdollisimman täydellisesti korjaavat sydämen toiminnan puutteet. Säätöjä joudutaan myöhemmin muuttamaan esimerkiksi vajaatoiminnan vaikeutuessa, tai jos potilaalle ilmaantuu eteisperäisiä rytmihäiriöitä. Myös laitteen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa uudelleen ohjelmoinnin tarvetta.

Lauri Toivonen

Tahdistinpotilaan seuranta

Tahdistinpotilaan seurannasta ei ole ollut kotimaista suositusta. Sairaaloiden käytäntö on muotoutunut vuosien kuluessa vastaamaan tarvetta. Tahdistinten valmistajien ohjeet ja kansainvälinen käytäntö ovat osaltaan muokanneet toimintalinjoja. Käytäntö Suomen sairaanhoitopiireissä on kuitenkin varsin yhtenäinen: seuranta on keskitetty yhteen sairaalaan. Poikkeus tästä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, jossa yksinkertaisten tahdistinmallien seuranta on siirretty terveyskeskuksiin.

Matti Arstila

Sydämentahdistuksen ulkoiset häiriölähteet

Ulkoisilta sähköhäiriöiltä täysin suojattua sydämen tahdistusjärjestelmää ei voida rakentaa. Kun häiriöalttius tiedetään ja järjestelmän käyttäytyminen tunnetaan, voidaan tällaisissa tilanteissa valita potilaalle sopiva laite ja toisaalta tukea järjestelmän turvallisuutta rajatapauksissa. Tilanteita, joissa tahdistin voisi pysyvästi vioittua, ei synny muuten kuin sairaalassa tehtävissä toimenpiteissä. Sairaalassa tahdistin on otettava huomioon kaikissa invasiivisissa toimenpiteissä ja lisäksi ainakin magneettikuvauksessa, sädehoidossa, sähköisessä rytminsiirrossa, kivenmurskaushoidossa sekä käytettäessä fysiatrisia hoitolaitteita tahdistusalueella. Diatermian käyttö on ehkä selvin vaara tahdistinpotilaalle.

Markku Linnaluoto