Uusi lehti lääkärikeskusten asiakkaille

Lääkärikeskusten yhdistys ryhtyy julkaisemaan uutta ilmaislehteä asiakkailleen. TerveysPostin ensimmäinen numero ilmestyy tammikuun alkupäivinä.

Potilaiden hoitoisuusluokitus omakustanteisen hoitopäivähinnan määrittämisessä

Potilaiden hoitamiseen liittyvät kustannukset on laskettu viime aikoihin saakka keskihintana kokonaiskustannuksista. Potilaiden hoitamiskustannukset kuitenkin vaihtelevat hoidon tarpeesta eli hoitoisuudesta riippuen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sairaaloissa on vuodesta 1993 alkaen kehitetty potilaskohtaista hoitopäivän hinnan laskentamallia. Tässä selvityksessä potilaiden hoitoisuuden luokittelussa käytettiin kansainvälistä Monitor-mittaria. Selvityksen tuloksena todettiin potilaiden hoitoisuuden, diagnoosien, tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden sekä lääkekustannusten välillä erittäin merkitseviä tilastollisia yhteyksiä. Lisäksi kehitettiin potilaiden hoitoisuuteen, hoitotyön kustannuksiin ja hoitajien eri työvuoroissa potilaskohtaiseen työajan käyttömahdollisuuteen perustuva omakustanteisen hoitopäivähinnan laskentamalli.

Eeva Töyry, Pirjo Partanen, Viljo Rissanen, Pirkko Savolainen, Katri Vehviläinen-Julkunen

Käytännön lääkäri, lainsäädäntö ja hallinto

Hyvän terveyspalvelujärjestelmän ihanne on, että lainsäädäntö, rahoitus ja hallinto kaikissa muodoissaan tukevat lääkärin työn varsinaista perustehtävää, potilaiden hyvää hoitoa. Käytännössä kuitenkin esiintyy usein ristiriitatilanteita, joissa lääkäri joutuu punnitsemaan kahta tai useampaa, hoitoratkaisuun eri suuntaisesti vaikuttavaa tekijää. Ongelmallisimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lääkäri kokee oman ammatillisen osaamisensa ja lääkärin etiikan edellyttämien toimintaperiaatteiden olevan ristiriidassa omaa työtään säätelevien hallinnollisten tai taloudellisten säännösten tai jopa lainsäädännön kanssa. Tällaisia tilanteita voidaan useimmin luonnehtia lääkärin kliinisen autonomian ja hallinnon välisinä konflikteina.

Kari Pylkkänen

NordDRG - erikoissairaanhoidon tuleva pohjoismainen tuotteistusstandardi?

Uusi NordDRG-pohjainen tuotteistus ja kuntalaskutus on otettu käyttöön somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa ja päiväkirurgiassa tämän vuoden alussa Uudenmaan ja Helsingin sairaanhoitopiireissä. HYKS valmistautuu ottamaan sen käyttöön vuoden 1998 alusta. Vastaavaa valmistelutyötä vuotta 1999 varten tehdään muuallakin maassa. Järjestelmä tyydyttää monia tuotteistukseen liittyviä tarpeita, koska se tarjoaa havainnollisen tavan kuvata sairaalan voimavarojen käyttöä ja tuotosta ja mahdollistaa sekä kotimaisen että kansainvälisen palveluntuottajien vertailun. Järjestelmä on kehitelty suomalaisin voimin yhteistyössä pohjoismaisten kumppaneiden kanssa. NordDRG:tä on mahdollista muokata edelleen ja sillä näyttää olevan hyvät mahdollisuudet kehittyä erikoissairaanhoidon tuotteistuksen pohjoismaiseksi standardiksi.

Jorma Lauharanta, Martti Virtanen, Mikko Rotonen, Ilkka Tierala, Lauri Kyllönen, Martti Kekomäki

Hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori arvioi HYKS:n ja jäsenkuntien kiistakysymyksiä: Kunta ei voi nykyisen lain mukaan määrätä HYKS:aa

HYKS-kuntayhtymän ja sen jäsenkunnan väliseen palvelusopimukseen ei voi oikeudellisesti pätevästi sisältyä esimerkiksi lähetekäytäntöä koskevia määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa HYKS-lain edellyttämän työnjakosopimuksen kanssa, katsoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuori. Tuori on HYKS:n pyynnöstä arvioinut HYKS-kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien välisiin suhteisiin liittyviä oikeudellisia ongelmia. Hänen mukaansa palvelusopimuksissa voi olla määräyksiä kuntakohtaisista palvelukiintiöistä, mutta palvelumaksuista niillä ei voida sopia. Kunta ei voi yksipuolisella päätöksellään asettaa palvelumaksujen suorittamiselle esimerkiksi lähetekäytäntöä koskevia ehtoja eikä antaa lähetekäytännöstä ohjeita, jotka velvoittaisivat HYKS:n lääkäreitä. Yksityislääkärien lähetteitä ei Tuorin mielestä voi kierrättää kunnan ylilääkärin kautta, ellei potilas nimenomaan ole antanut siihen lupaa.

Suvi Sariola

HYKS:n sairaalanjohtaja kiittää Tuorin lausuntoa: Nyt keskustelu saadaan oikeille raiteille

- Uskon Tuorin lausunnon johtavan HYKS:n ja Uudenmaan kuntien keskustelun oikeille raiteille, kommentoi HYKS:n sairaalanjohtaja Arvo Relander professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausuntoa HYKS:n ja jäsenkuntien kiistakysymyksistä.

Suvi Sariola

Priorisointineuvottelukunta virittää uutta keskustelua

Muutamaksi viime vuodeksi hiljennyt priorisointikeskustelu on käynnistymässä uudelleen. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on perustamassa Priorisointineuvottelukuntaa, jonka jäsenistö koostuu terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevistä asiantuntijoista.

Suvi Sariola

Priorisointi - miksi, miten ja kenen ehdoilla

Kuinka paljon yhteisiä varoja pitäisi käyttää terveydenhuoltoon, miten ne käytetään, kuka niiden käytöstä päättää ja millä perusteilla? Siinä neljä terveydenhuollon avainkysymystä, joihin haetaan vastauksia kaikkialla maailmassa. Ongelma on yhteinen: väestön ikääntyminen, kalliin teknologian eteneminen, kansalaisten odotusten ja vaatimusten kasvu sekä elämän lääketieteellistäminen suurentavat terveydenhuollon kustannuksia nopeammin kuin kansantaloudet kasvavat. Suomalaisen terveydenhuollon kehittäminen surkeista lähtökohdista maailman parhaimpiin kuuluvaksi on ollut yksi itsenäisen Suomen historian suurista menestyskertomuksista, ja tämän vuosikymmenen lamastakin on selvitty kohtalaisen vähin vaurioin. Tunnelma kuitenkin tiivistyy ja ongelmat kasvavat. Kaikki ratkaisut, jotka nyt tehdään terveydenhuollossa, vaikuttavat kauan ihmisten terveyteen.

Risto Pelkonen

Lääkäriliiton hallitus 27.11.97: Tupotilannetta arvosteltiin, neuvottelut lääkärisopimuksesta jatkuvat

Tuore ehdotus tuposopimukseksi herätti arvostelua Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 27.11.97. Edellisenä päivänä Akavan hallitus oli ensin aamulla yksimielisesti hylännyt tupoluonnoksen, mutta hyväksyi sen kuitenkin samana iltana käytyään jatkoneuvotteluja yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista sekä opettajia hiertäneiden lomautusten torjumisesta. Lääkäriliiton hallitus katsoi, että lääkärien työaika- ja palkkakysymykset olivat jääneet tupopöydässä vaille huomiota ja syntyneessä kokonaisratkaisussa Akavan keskeiset vaatimukset oli jälleen kerran jätetty toteuttamatta.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton hallituksen tiedote 27.11.97 Lääkärikysymykset jäivät ratkaisematta

Lääkäriliitto edellyttää, että lääkärien työaika- ja palkkarakenneuudistus toteutetaan tulevan sopimusratkaisun yhteydessä. Uusi työaikalaki rajoittaa lääkärien päivystyksiä, mikä vähentää varsinkin paljon päivystävien lääkärien kokonaisansioita. Lääkäriliitto ei hyväksy jäsentensä ansiotason laskua vaan katsoo, että peruspalkkoihin on saatava tuntuva korotus tällä neuvottelukierroksella.